Pitkä marssi 5

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pitkä marssi 5 -variantit


Pitkä marssi 5 (PM 5) on Pitkä marssi -rakettiperheeseen kuuluva kantoraketti. Sitä kehittää China Academy of Launch Vehicle Technology (CALT). Ensimmäinen laukaisu tehtiin 3. marraskuuta 2016 Wenchangin avaruuskeskuksesta.[1]

Suunnitteilla on kuusi varianttia, joista suurimman suorituskyky on 25 tonnia LEO:lle ja 14 tonnia GTO:lle. Suorituskyvyltään se kilpailee amerikkalaisten Delta IV Heavy:n, Atlas V:n ja Falcon 9:n kanssa.

Pitkä Marssi 5:n suunniteltuihin tehtäviin kuuluu kehitteillä olevan avaruusaseman laukaiseminen ja huoltaminen.[2] Lisäksi eräs ensimmäisistä lennoista tulnee laukaisemaan Chang’e-5 -kuualuksen, jonka tehtävänä on tuoda Maahan näyte Kuun pinnalta.[2] Vuonna 2020 ohjelmassa on Kuulento, Marslento ja miehitetyn aluksen testilento.[3]

PM 5:llä on yksi laukaisupaikka Wenchangin avaruuskeskuksessa eteläisessä Kiinassa.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PM 5 sarjan kehitysohjelma hyväksyttiin 2004.[4] Ohjelman tavoitteena on raskas kantoraketti, joka soveltuu erilaisiin laukaisuihin.[4] Samalla Kiinan avaruusohjelma siirtyy osittain käyttämään kerosiini ja vety nestehappi-ajoaineita hydratsiinien sijaan.[4] Ohjelman alkuvaiheen konsepteista osa eriytyi Pitkä marssi 6 ja Pitkä marssi 7 rakettien kehitykseen.[4] PM 5:ttä varten kehitettiin YF-77 H2/LOX -rakettimoottori.[4] Avoimen syklin turbopumpputoiminen moottori on Kiinan ensimmäinen suuren työntövoiman kryogeeninen moottori ja merkittävä tekninen kehitysaskel vaikkapa YF-75:stä.[4] Ongelmat YF-77 kanssa onkin aiheuttanut merkittäviä viivästyksiä ohjelmaan. Muilla käytettävillä moottoreilla on pidempi kehityshistoria.

Lennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen lento vuonna 2016 onnistui osittain. Ensimmäisen ja toisen vaiheen jälkeen lentora oli väärä mutta kolmas vaihe pysyi korjaamaan tilanteen. Kuormana oli kokeellinen sähköistä propulsiota testaava satelliitti GTO:lle.[4]

Toinen lento vuonna 2017 epäonnistui. Lentorata jäi vajaaksi. Syyksi todettiin vika YF-77-moottorissa. Tämän seurauksena moottori ja sitä käyttävä ensimmäinen ydinvaihe päivitettiin.

PM 5:n kolmas lento laukaistiin Wenchangin avaruuskeskuksesta 27. joulukuuta 2019. Lento vei Shijian-20 -testisatellitin GTO:lle.[3]

Huhtikuussa 2021 laukaistu 5B vei Kiinan avaruusaseman ensimmäisen modulin kiertoradalle.</ref>[5]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapasiteetti[3]
Kohde Massa
LEO (200 x 400 km 42°:n inklinaatio) 25 000 kg
GTO 14 000 kg
Trans-Lunar Injection (TLI) 8 200 kg

Raketista on tarkoitus käyttää erilaisia variantteja. Ydinvaiheita on kaksi tai kolme ja lisäksi voi olla sivubuustereita.

Esimerkiksi kolmannella lennolla käytetty variantti oli seuraava.[3] Neljä sivuboosteria, joista kussakin on kaksi YF-100-moottoria palavat 180 sekuntia maksimissaan 12,054 kN työnnöllä. Niiden ajoaine on RP-1 / LOX. Ydinvaiheessa on kaksi päivitettyä YF-77-moottoria ja ajoaikaa 480 sekuntia. Ajoaineena on H2/LOX. Toisessa vaiheessa on kaksi YF-75D moottoria ja se käyttää H2/LOX -ajoainetta. Työntöä siinä on 176.52 kN ja ajoaikaa on 700 sekuntia. Kolmannessa vaiheessa on kaksi YF-50D moottoria ja ajoaineena on typpitetraoksidi ja epäsymmetrinen dimetyylihydratsiini. Ajoaikaa on 18 m 25 s.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. China Just Launched Its Largest Rocket Ever - Universe Today Universe Today. 3.11.2016. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
  2. a b Kiinan uusi superraketti testissä: nokka halkesi kahtia | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Viitattu 11.11.2015.
  3. a b c d Long March 5 conducts critical Return To Flight mission NASASpaceFlight.com. 27.12.2019. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
  4. a b c d e f g China conducts Long March 5 maiden launch NASASpaceFlight.com. 3.11.2016. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
  5. Suuren kiinalaisen avaruusraketin jäänteet putoavat lähipäivinä Maahan – kukaan ei vielä tarkalleen tiedä, minne Yle, 2021