Angara (raketti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Angara rakettien pienoismalleja ilmailumessuilla Moskovassa.
Lentokonehallin kantorakettien mallivalikoima lentonäytöksessä MAKS-2021

Angara (ven. Ангара) on Venäjällä kehitetty modulaarinen kertakäyttöinen kantorakettiperhe. Kantoraketin eri versioiden nostokyky matalalle Maata kiertävälle radalle on aikanaan 2 000–24 500 kg. Angaran laukaisupaikka on Plesetskin kosmodromi Arkangelin alueella. Angaran on tarkoitus täydentää ja myöhemmin korvata Rokot- ja Proton-raketit. Proton pystyy nostamaan matalalle maan kiertoradalla 20 000 kg, Rokot 2 000 kg.

Kantoraketin ensimmäinen testilaukaisu (Angara 1.1) on viivästynyt[1] aiempien rahoitusongelmien ja kehitystyön laajuuden vuoksi. Moottorikokeet valmistuivat joulukuussa 2009.[2] Ensimmäinen onnistunut 21 minuuttia kestänyt alikiertoradan koelento suoritettiin heinäkuussa 2014.[3][4]

Hanketta johtaa Hrunitševin Vladimir Nesterov.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angara-raketit hyödyntävät olemassa olevaa rakettitekniikkaa, mikä laskee kehityskustannuksia. Eri versiot käyttävät samoja osia, mikä johtaa halvempiin käyttökustannuksiin. Jokaisen raketin ensimmäinen vaihe koostuu yhdestä tai useammasta samanlaisesta rakettimoduulista (Univestal Rocket Module, URM, tai Common Rocket Module, CRM). Angara-raketin nimi kertoo montako URM-moduulia siinä on. Päämoottori RD-191 on Zenit-kantoraketin RD-170-moottorin riisuttu malli. Se polttaa kerosiinia (jonka yhdysvaltalainen nimitys on RP-1) ja nestehappea tuottaen merenpinnan tasolla 1 960 000 Newtonin työntövoiman.

Toisen vaiheen moottori on neljällä polttokammiolla RD-0124A varustettu. Se kehitettiin Sojuz-2 -kantorakettia varten. Sen tuottama työntövoima vastaa 300 000 N. Myös tämän vaihe polttaa kerosiinia.

Angara 1.1:ssä toista vaihetta työntää hypergolinen Briz-KM-rakettimoottori, joka alun perin kehitettiin Rokot-kantorakettiin. Briz-M, joka toimii Angara A3:n ja Angara A5:n kolmantena vaiheena, käyttää hypergolisia ajoaineita (UDMH/N204). Briz-M kehitettiin Proton-M-kantorakettiin. Myöhemmin Briz-M voidaan korvata uudella ja tehokkaalla kryogeenisia polttoaineita käyttävällä KVRB-vaiheella. Tällöin Angara A5:n nostokyky nousee 6 600 kiloon. Angara A3 ja A5 käyttävät Protonin nokkakartiota. Nostokyvyltään 45 000–70 000 kilon hyötykuormaan tähtäävä Angara 7 on myös kehitteillä.[1]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Versio Angara 1.1 Angara 1.2 Angara A3 Angara A5
Ensimmäinen vaihe 1xURM, RD-191 1xURM, RD-191 3xURM, RD-191 5xURM, RD-191
Toinen vaihe Briz-KM Blok I, RD-0124A Blok I, RD-0124A Blok I, RD-0124A
Kolmas vaihe - - Briz-M Briz-M
Hyötykuorma (LEO) 2 000 kg 3 700 kg 14 600 kg 24 500 kg
Hyötykuorma (GTO) - - 2 400 kg 5 400 kg

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Angara (raketti).