Pietari Suuren muistopatsas (Tallinna)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pietari Suuren muistopatsas
Peeter Suure ausammas Tallinnas, Peetri platsil, 1911. aasta.jpg
Nimi Pietari Suuren muistopatsas
Tekijä Leopold Bernstamm
Valmistumisvuosi 1910
Taiteenlaji kuvanveisto
Sijainti Vapauden aukio
Paikkakunta Tallinna, Viro
Koordinaatit -

Pietari Suuren muistopatsas oli Venäjän keisari Pietari Suuren patsas Tallinnan nykyisellä Vapauden aukiolla Virossa. Pronssipatsas pystytettiin Baltian Venäjään liittämisen 200-vuotis juhlavuoden aikana syyskuussa 1910 ja se poistettiin vuonna 1922 Viron itsenäistymisen jälkeen. Osa patsaasta sulatettiin uusiksi sentin kolikoiksi ja loppu katosi toisen maailmansodan aikana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patsaan julkistustilaisuus vuonna 1910.
Patsaan poistaminen paikaltaan vuonna 1922.

Vuonna 1910 Baltian Venäjään liittämisestä tuli kuluneeksi 200-vuotta. Virossa vuosipäivää muistivat etenkin venäläinen lehdistö ja ortodoksinen kirkko. Juhlavuoteen liittyi myös Pietari Suuren muistopatsaan pystytys Tallinnaan.[1] Ajatuksen patsaasta oli esittänyt ensimmäisenä Vironmaan kuvernementin kuvernööri. Patsashanketta varten perustettiin komitea ja rahasto vuonna 1908. Komitea päätti patsaasn pystytyspaikan ja järjesti kilpailun sen suunnittelusta. Patsaan suunnittelukipailuun osallistuivat esimerkiksi Amandus Adamson ja August Weizenberg. Lopulta kisan voitti[2] venäläinen Pariisissa asununut kuvanveistäjä Leopold Bernstamm.[1]

Patsas pystytettiin Tallinnan Vapauden aukiolle eli tuolloiselle Heinätorille[1] 29. syyskuuta 1910[2]. Patsaan pystytyksen yhteydessä tori nimettiin uudelleen Pietarin toriksi (Peeter plats). Patsaan 50 tonnia painanut jalusta oli tehty suomalaisesta graniittista ja sen kuljetus Tallinnan satamata torille oli vienyt kolme viikkoa. Itse patsas oli tehty pronssista ja sillä oli korkeutta viisi metriä. Patsas kuvasi Pietari suurta toisessa kädessään kaukoputki ja toisessa Tallinnan kartta. Bernstamm kuvaili tsaarin tarkastelevan kotkankatsein äsken valloitettuja alueita.[1]

Etenkin Vironmaan ritarikunta juhlisti patsaan julkistusta ja myös virolainen liberaali lehti Postimees julkaisi pitkän Pietaria ja Venäjän valtaa ylistävän kirjoituksen, jossa tuomittiin "Viron separatismi". Toisaalta esimerkiksi tallinnalaiset suurkauppiaat eivät osallistuneet patsaan julkaisutilaisuuteen, vaan he viettivät passiivisen vastarinnan mukaisesti sen sijaan Tallinnan suuren killan rakennuksen 500-vuotisjuhlaa. Viron sittemmin itsenäistyttyä patsas päätettiin poistaa torilta vuonna 1922. Viron siirtyessä markoista ja penneistä kruunuihin ja sentteihin vuonna 1928 patsaan vasen jalka sulatettiin uusiksi yhden sentin kolikoiksi.[1] Patsaan vartalo katosi puolestaan toisen maailmansodan aikana.[3] Pietarin aukio oli saanut uuden nimen Harjun tori vuonna 1921 ja nykyisen nimensä Vapauden aukio vuonna 1938.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 471-472. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
  2. a b c Peeter I ausamba püstitamise komitee Tallinnas - EAA.3812 Rahvusarhiivi. Viitattu 29.7.2019. (viroksi)
  3. Tiina Kaukvere: Stalnuhhin: "Peeter I monument sümboliseerib järjepidevust." Õhtuleht. Viitattu 29.7.2019. (viroksi)