Sammakonkitakasvit
| Sammakonkitakasvit | |
|---|---|
 Sammakonkita (Philydrum lanuginosum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
| Kladi: | Commelinidae |
| Lahko: | Commelinales |
| Heimo: |
Sammakonkitakasvit Philydraceae Link, nom. cons. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sammakonkitakasvit (Philydraceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten yksisirkkaislahkossa Commelinales.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvit ovat ruohoja ja usein villakarvaisia. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä syrjittäin ja ovat miekkamaisia, tai lehdet ovat liereitä suvussa Philydrella. Kukat sijaitsevat ryhmissä kookkaiden suojuslehtien hangoissa. Kukat ovat avoinna vain päivän ja ovat vastakohtaisia. Kehäkiehkurat ovat erilaistuneet, mutta silti molemmat ovat terälehtimäisiä. Ulkokiehkuran ja sisäkiehkuran varren puoleiset kehälehdet ovat yhdistyneet ja varresta poispäin oleva ulkokiehkuran pariton kehälehti on kookas ja toisista erillinen, sisäkiehkuran vastaava terälehti on pieni ja hetiöön kiinnittynyt, paitsi suvussa Helmholtzia. Näin kehä näyttää kaksilukuiselta. Heteitä on vain yksi. Kussakin emilehdessä on paljon siemenaiheita. Siemenessä on pitkä alkio ja alkioripustin eli suspensori on tuskin kehittynyt. Kromosomiluku n = 8, 16, 17.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heimon kasvit kasvavat Länsi-, Itä- ja Pohjois-Australiassa, Uudessa-Guineassa ja Kaakkois-Aasiassa.[2] Sammakonkita (Philydrum lanuginosum) esiintyy suurimmassa osassa heimon levinneisyysaluetta; muilla lajeilla sitä vastoin on paikallinen levinneisyys Uudessa-Guineassa ja Australiassa.[1]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammakonkitakasvit (Philydraceae), kenguruntassukasvit (Haemodoraceae) ja vesihyasinttikasvit (Pontederiaceae) muodostavat Commelinales-lahkon evoluutiopuussa kladin, jonka kasvien soluissa ei ole piidioksidikappaleita, mutta oksalaattikiteitä on. Kehälehdissä (tepaaleissa) on tanniinisoluja, istukoissa kivisoluja, ja hedelmä on verhiön suojaama.[1]
Heimossa on neljä sukua ja viisi lajia. Heimon evoluutiopuun haaroittuminen lienee alkanut noin 33 tai toisen arvion mukaan 47 miljoonaa vuotta sitten.[1]
Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helmholtzia F.Muell.
- Philydrella Caruel
- Philydrum Banks ex Gaertn. – sammakonkidat, laji sammakonkita (P. lanuginosum)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Stevens 2001–, Viittaus 5.12.2014.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/philydraceaemap.gif
- ↑ http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?PHILYDRACEAE
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Sammakonkitakasvit – Philydraceae
- Flora of China: Philydraceae (englanniksi)
- Uuden Etelä-Walesin lajeja: http://plantnet.rbgsyd.nsw.gov.au/cgi-bin/NSWfl.pl?page=nswfl&lvl=fm&name=PHILYDRACEAE