Peurat
| Peurat | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||||||||||
| Muulipeura (Odocoileus hemionus) | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
| Suvut | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Peurat Wikispeciesissä Peurat Commonsissa
|
Peurat[2] (Capreolinae,[3] aiemmin Odocoileinae) on sorkkaeläimiin kuuluva hirvieläinten heimon alaheimo, johon luetaan 9 sukua ja 22 lajia.[3] Siitä on käytetty myös nimeä varsinaiset hirvet[4][5] erotukseksi jalohirvistä (Cervinae). Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että alaheimon suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin kauriit.[6]
Peurojen asuinympäristöä ovat pääasiassa taajat ja harvat metsät, mutta jotkin lajit elävät myös tundralla ja avoimilla ruohoaroilla. Peuroilla on pienempi pötsi kuin jalohirvillä, joten ne syövät enimmäkseen lehtiä, versoja, ruohoja ja muita ruuansulatuksessa helposti hajoavia kasvinosia[5]. Tällaista vähän selluloosaa sisältävää ravintoa on saatavilla rajoitetusti, mistä johtuen useimmat peuralajit eivät elä suurissa laumoissa.[5] Esimerkiksi metsäkaurisuros hallitsee yksin reviiriään ja pyrkii aggressiivisesti estämään muita uroksia saapumasta sinne[5].
Peuroja elää luonnonvaraisina lähes kaikkialla maapallolla Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja Oseaniaa lukuun ottamatta. Suomessa elää luonnonvaraisena neljä peurojen alaheimoon kuuluvaa lajia: hirvi, metsäkauris, peura ja valkohäntäpeura. Hirvi on näistä lajeista selvästi kookkain. Kaikki Suomen peuralajit ovat riistaeläimiä. Kuusipeura ei nimestään huolimatta kuulu peuroihin vaan jalohirviin[2][5].
Suvut ja lajit[3][2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alces
- Hirvi Alces alces
- Alces americanus
- Blastocerus
- Suohirvi Blastocerus dichotomus
- Capreolus
- Metsäkauris Capreolus capreolus
- Siperianmetsäkauris[7] Capreolus pygargus
- Hippocamelus
- Andienhirvi eli guemuli Hippocamelus antisensis
- Chilenhirvi Hippocamelus bisulcus
- Mazama – piikkohirvet[4]
- Isopiikkohirvi Mazama americana
- Mazama bororo
- Mazama bricenii
- Kääpiöpiikkohirvi Mazama chunyi
- Ruskopiikkohirvi Mazama gouazoupira
- Mazama nana
- Mazama pandora
- Pikkupiikkohirvi Mazama rufina
- Mazama temama
- Odocoileus
- Muulipeura eli mustahäntäpeura Odocoileus hemionus
- Valkohäntäpeura eli laukonpeura Odocoileus virginianus
- Ozotoceros
- Pampahirvi Ozotoceros bezoarticus
- Pudu – pudut
- Paholaispudu Pudu mephistophiles
- Pudu eli chilenpudu Pudu puda
- Rangifer
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Capreolinae (TSN 552369) Viitattu 15.12.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 89. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6. (kirjassa käytetään nimeä "peurat Odocoilinae")
- ↑ a b c Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Capreolinae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 15.12.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Koivisto, Ilkka; Sarvala, Maija; Liukko, Ulla-Maija (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet 3. Nisäkkäät, Matelijat, s. 57 ja 99. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4689-6. (kirjassa käytetään nimeä "varsinaiset hirvet Odocoileinae")
- ↑ a b c d e Nummi, Petri (päätoim.): Suomen luonto: Nisäkkäät, s. 243. Porvoo: Weilin+Göös, 1997. ISBN 951-35-6370-7. (kirjassa käytetään nimeä "varsinaiset hirvet Odocoilinae")
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi; taksonomia on vuodelta 1993) 2008. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ Nummi, Petri & Blomqvist, Leif: Maailman luonto: Nisäkkäät 2, s. 180. Espoo: Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6503-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cervidae: Capreolinae. Mikko's Phylogeny Archive.
- Ultimate Ungulate: Subfamily Capreolinae (englanniksi)
