Pauli Lyytinen
| Pauli Lyytinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1983 |
| Ammatti | saksofonisti, säveltäjä |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | jazz, avantgarde-jazz, pop |
| Soittimet | saksofoni, EWI, syntetisaattori, piano |
| Yhtyeet |
Elifantree Pauli Lyytinen Magnetia Orkesteri Equally Stupid Raoul Björkenheim Ecstasy Ville Vokkolainen & Kusipäät Ville Vokkolainen & Kadotettujen Paratiisi Jean Erik Astro Can Caravan Kauhukakara Sole Azul Laser Skalle & Sharon Dramophone Defekt |
| Levy-yhtiöt | Eclipse Music |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pauli Lyytinen (s. 1983) on suomalainen saksofonisti ja säveltäjä.[1]
Pauli Lyytinen opiskeli musiikkia Kuopion konservatoriossa, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja Göteborgin musiikkikorkeakoulussa. Maisteriopinnot hän suoritti yhteispohjoismaisessa maisteriohjelmassa (Nordic Masters in Jazz) Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hän on valmistunut pohjoismaisen jazzmusiikin maisteriksi vuonna 2011.[1][2]
Pauli Lyytinen on esiintynyt yhtyeidensä kanssa vuodesta 2006 lähtien kymmenillä kiertueilla ja lukuisilla festivaaleilla Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Lyytinen on erityisesti tullut tunnetuksi kokeellisen popahtavaa jazzia soittavan Elifantree-yhtyeen jäsenenä, jossa soittavat Lyytisen lisäksi Olavi Louhivuori (rummut) sekä Anni Elif Egecioglu (laulu, kosketinsoittimet, sello). Vuonna 2007 perustettu yhtye (entinen rumpali: Tatu Rönkkö) on esiintynyt ulkomailla ja julkaissut viisi albumia: Love & Trees (2010), Time Out (2012), Movers and Shakers (2015), Anemone (2018) ja Hachi (2021). Brittiläinen jazzkriitikko Stuart Nicholson nimesi Elifantreen esiintymisen Maarianhaminan Alandia Jazz -festivaalilla vuoden 2009 keikaksi The Wire -lehdessä.[1][3][4][5]
Vuonna 2018 Pauli Lyytinen työskenteli työryhmänsä kanssa Koneen Säätiön apurahalla, jonka turvin Hachi tehtiin seitsemässä eri maassa kahdeksan eri lyömäsoittajan kanssa.[3]
Pauli Lyytinen opettaa vuonna 2012 perustetussa Laponia Improvisations -kollektiivissa.[4] Hän voitti Jukka Perko -saksofonikilpailun vuonna 2007. Hänet on palkittu Pori Jazzin Ted Curson -palkinnolla vuonna 2017.[4][6]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sooloalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Machinery (2016)
Albumit joilla soittaa (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taistelu pahoja kelloja vastaan (2008)
- ...And He Woke Up in Petroskoi (2009)
- Mainio matka (2009)
- Planet Caravan (2010)
- Love & Trees (2010)
- Pete's Game Machine (2010)
- Urban Ritual (2012)
- Time Out (2012)
- Exploding Head (2014)
- Ville Vokkolainen & Kadotettujen Paratiisi (2014)
- Out of the Blue (2015)
- Movers and Shakers (2015)
- I (2016)1
- I (2017)2
- Edith (2017)
- Anemone (2018)
- Hachi (2021)
1 Ville Vokkolainen & Kusipäät
2 Pauli Lyytinen Magnetia Orkesteri
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c [1] Jazz Finland. Viitattu 13.5.2018
- ↑ Nordic Masters in Jazz uniarts.fi. Arkistoitu 14.5.2018. Viitattu 13.5.2018.
- ↑ a b Vuosittainen apurahahaku: Taiteen arvioijien valinnat (8.12.2016) (Pohjoismaisen jazzmusiikin maisteri Pauli Lyytinen ja työryhmä (Elifantree) Elifantree-yhtyeen viidennen albumin teko) 8.12.2016. Koneen Säätiö. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ a b c [2] Pauli Lyytisen kotisivu. Viitattu 13.5.2018
- ↑ Ronkanen, Pentti: Elifantree: Anemone suomijazz.com. 25.2.2018. Viitattu 28.5.2018.
- ↑ Pauli Lyytinen saa Pori Jazzin Ted Curson -palkinnon Finland Festivals. 7.7.2017. Viitattu 13.5.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
