Tämä on lupaava artikkeli.

Paranassaipalmu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paranassaipalmu
Açaizeiro no palácio.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Lahko: Arecales
Heimo: Palmukasvit Arecaceae
Suku: Assaipalmut Euterpe
Laji: oleracea
Kaksiosainen nimi
Euterpe oleracea
Mart.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Paranassaipalmu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Paranassaipalmu Commonsissa

Paranassaipalmu eli tarha-assaipalmu (Euterpe oleracea) on assaipalmujen (Euterpe) sukuun kuuluva palmulaji, josta käytetään myös nimiä kaalipalmu ja acai.[2][3] Sitä kasvatetaan hedelmien ja palmuytimen tuotantoon lähinnä trooppisessa Etelä-Amerikassa.[4]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paranassaipalmu on monivartinen palmu, joka voi kasvaa yli 25 metriä korkeaksi. Yhdellä palmuyksilöllä saattaa olla samanaikaisesti yli 45 vartta eri kehitysvaiheissa, mutta luonnonvaraisilla kasveilla on tavallisesti vain 4–8 suurempaa vartta. Varret ovat joustavia, väriltään harmaita ja läpimitaltaan yleensä 9–16 senttimetriä leveitä. Laaja juuristo on suurimmaksi osaksi alle 20 senttimetrin syvyydessä maan alla. Varren pullistuneesta tyviosasta kasvaa yleensä myös useita maanpäällisiä jälkijuuria, joita saattaa muodostua jopa 80 senttimetrin korkeudelle maanpinnan yläpuolelle.[4]

Yhdessä varressa on yleensä samanaikaisesti 9–15 suurta lehteä. Lehdet ovat sulkamaisen parilehdykkäisiä ja keskimäärin noin 2,5 metriä pitkiä. Yhdessä lehdessä on 50–62 parittaista lehdykkää, jotka ovat 39–77 senttimetriä pitkiä. Varren yläosaa verhoavat suurten lehtien noin 1,2 metriä pitkät vihreät tai kellertävät lehtikannat, jotka jättävät varistessaan jälkeensä vartta rengasmaisesti ympäröiviä lehtiarpia.[4]

Paranassaipalmu on yksikotinen, ja erilliset hede- ja emikukat kehittyvät samaan kukintoon, joka on rakenteeltaan kerrannainen tähkä. Kaksineuvoinen kukinto on aikaisheteinen, eli hedekukat avautuvat ja vapauttavat siitepölynsä ennen emikukkien avautumista. Pienet kukat ovat yleensä 2,6–4,5 millimetriä halkaisijaltaan. Hedekukat ovat hieman suurempia kuin emikukat. Kukat ovat hyönteispölytteisiä.[4]

Hedelmä on rakenteeltaan luumarja. Se on muodoltaan pallomainen ja halkaisijaltaan 1,1–1,5 senttimetriä leveä. Hedelmä on yleensä raakana vihreä ja kypsänä tumman purppuran värinen, mutta joillakin kasveilla hedelmä voi olla kypsänäkin vihreä.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paranassaipalmua kasvaa laajalti Etelä-Amerikan pohjoisosissa. Se on hyvin yleinen Brasilian Parán osavaltiossa, jossa sillä on myös suuri taloudellinen merkitys. Paranassaipalmu kasvaa yleensä kosteilla ja soisilla alueilla. Se on sopeutunut myös elämään Amazonasin alueella yleisissä kausittain tulvivissa metsissä. Ekologisessa sukkessiossa sitä pidetään kliimaksivaiheen lajina, sillä se kasvaa hitaasti, tarvitsee paljon kosteutta ja tulee toimeen taimivaiheessa hyvin vähäisellä valolla.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paranassaipalmun hedelmiä eli ”acai-marjoja”.

Hedelmiä käytetään ravintona. Paranassaipalmun ja lähisukuisen amazoninassaipalmun (Euterpe precatoria) hedelmiä kutsutaan usein yhteisesti nimellä ”acai-marja”.[4][5] Hedelmiä ei yleensä syödä sellaisenaan, vaan niistä valmistetaan sakeaa mehua, joka on perinteisesti ollut tärkeä osa Amazonin alueen asukkaiden ruokavaliota.[4] Hedelmä on 2000-luvulla saanut suuren antioksidanttipitoisuutensa vuoksi suosiota länsimaissa, ja sitä on markkinoitu superruokana.[5]

Hedelmien lisäksi palmusta käytetään ravintona varren kasvupisteellä olevia lehtien aiheita, joita kutsutaan palmuytimeksi. Palmuytimen kerääminen tuhoaa varren kasvupisteen, ja siten tappaa varren, mutta ei koko monivartista palmuyksilöä. Palmuydintä kerätään useista muistakin palmulajeista, mutta paranassaipalmu tuottaa suurimman osan maailman kaupallisesta palmuydintuotannosta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Euterpe oleracea (TSN 506722) Viitattu 6.11.2015. (englanniksi)
  2. Räty, Ella: Viljelykasvien nimistö, s. 64. Helsinki: Puutarhaliitto, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  3. Junikka, Leo; Kurtto, Arto: Euterpe oleracea Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.11.2015.
  4. a b c d e f g h i Clay, Jason W. ja Clement, Charles R.: Selected species and strategies to enhance income generation from Amazonian forests (kappale Assaí) toukokuu 1993. Rooma: FAO. Viitattu 6.11.2015. (englanniksi)
  5. a b Ihmemarja acai (Lähde hedelmän suomenkieliselle nimitykselle.) Kunto Plus. Viitattu 6.11.2015.