Päljärvi (Hirvaksen järvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päljärvi
Пальеозеро, Paljeozero
Valtiot Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kontupohjan piiri
Kunnat Hirvas
Koordinaatit 62°35′26″N, 33°46′58″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Suunujoki
Järveen tulevat joet Suunujoki
Laskujoki Niva
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 70 m
Pituus 22,6 km
Leveys 6,8 km
Rantaviiva 77,7 km
Pinta-ala 100,2 km²
Tilavuus 1,8 km³
Keskisyvyys 18 m
Suurin syvyys 74 m
Valuma-alue 6 110 km²
Kartta
Päljärvi

Päljärvi eli Päläjärvi[1] (myös Pälläjärvi,[2] ven. Па́льеозеро, Paljeozero) on Suunujoen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä. Sen pinta-ala on 100,2 neliökilometriä ja valuma-alueen laajuus 6 110 neliökilometriä.[3] Järvi on varsin syvä ja sen vesi on kylmää[4].

Päljärvi toimii Kontupohjan vesivoimalaitoksen säännöstelyaltaana. Vuodesta 1936 lähtien siihen on johdettu suurin osa Suunujoen vedestä Pionernyi-kanavaa pitkin. Ennen Hirvaksen padon rakentamista järven valuma-alue oli 370 neliökilometriä. Se laskee Sandaljärveen Nivajokea pitkin.[3][5]

Järven kalalajeja ovat siika, muikku, harjus, kuore, hauki, särki, salakka, lahna, seipi, mutu, made, kuha, ahven, kiiski ja kivisimppu[3]. Nieriä eli päľľ, josta järven arvellaan saaneen nimensä,[6] on kadonnut kokonaan voimalaitosten rakentamisen jälkeen[4].

Päljärven länsirannalla sijaitsee Pyhäniemen kylä[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 177. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Leo Levanen: Pyhien ihmisten paikka. Karjalan Heimo, 1–2/2010, s. 8–11. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b c Ozjora Karelii: Spravotšnik, s. 353–355. Petrozavodsk: Karelski nautšnyi tsentr RAN, 2013. ISBN 978-5-9274-0450-6. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Elektronnyi spravotšnik Ozjora Rossii Institut ozerovedenija RAN. Viitattu 21.5.2022.
  5. Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 340. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  6. Nissilä, Viljo: Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes, s. 68. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1967.