Oz (yhtye)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oz
Tiedot
Toiminnassa 1977– 
Tyylilaji heavy metal
Kotipaikka Nakkila, Suomi
Laulukieli englanti
Jäsenet

Vince Kojvulalaulu
Peppy Peltolabasso
Mark Ruffneckrummut
Johnny Grosskitara
Juzzy Kangaskitara

Levy-yhtiö

RCA
Black Mark
Wave
Tyfon Grammofon
Kräk
AFM

Aiheesta muualla
www.ozofficial.com

Oz on suomalainen 1980-luvulla perustettu heavy metal -yhtye. Nakkilalaislähtöinen yhtye tunnetaan erityisesti vuonna 1983 julkaistusta Fire in the Brain -levystään sekä seuraavana vuonna ilmestyneeltä Turn the Cross Upside Down -EP:stään. Yhtye mainitaan monissa yhteyksissä virheellisesti ruotsalaiseksi, koska yhtye piti Tukholmaa majapaikkanaan 1980-luvulla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1977–1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun lopulla perustettu yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa vuonna 1982. Bändin jäsenet tuolloin olivat laulaja Eero Hämäläinen, kitaristi Kari Elo, basisti Tauno Vajavaara ja rumpali Pekka Mark. Albumin myötä yhtye keikkaili ahkerasti ja yhtyeen lavarakennelma ja PA olivat Suomen isoimpia tuohon aikaan koostuen mm. lukuisista Marshall-kaapeista ja tappovälineistä ja lisäksi yhtyeen keikat päättyivät monesti kaaokseen.[1] Levyn julkaisun jälkeen Oz esiintyi myös televisiossa TV2:n Iltatähti-ohjelmassa.[2]

Vuonna 1983 yhtye vaihtoi paria soittajaa ja muutti Ruotsin puolelle paremman suosion toivossa ja lisäksi yhtyeen levy-yhtiö Tyfon Grammofon oli ruotsalainen, mikä helpotti muuttoa.[3] Elo ja Vajavaara saivat lähteä ja tilalle tulivat kitaristit, taiteilijanimistään huolimatta suomalaiset[1] Speedy Foxx ja Spooky Wolff (entinen jäsen yhtyeessä Noitawaimo), sekä basisti Jukka Homi (nyk. Jukka Lewis), josta tuli yhtyeen pää-säveltäjä. Samana vuonna julkaistu Fire In The Brain -albumi saikin suosiota hienojen sävellysten ansiosta. Yhtyeen imago ja musiikki oli muuttunut raskaammaksi ja vaikutteita oli otettu mm. Acceptilta ja Judas Priestilta. Sen lisäksi yhtyeen jäsenet olivat ottaneet käyttöön englanninkieliset taiteilijanimet. Laulaja Hämäläisestä tuli Ape De Martinez (vaihtoehtoisesti Ape De Martini) ja rumpali Pekka Markista Mark Ruffneck. Jukka Homi tunnettiin tästä lähtien nimellä Jay C. Blade. Fire In The Brain julkaistiin myös aina Pohjois-Amerikkaa ja Japania myöten. Pienen menestyksen myötä yhtye pääsi suuren RCA-levy-yhtiön listoille.

1984 julkaistu EP Turn The Cross Upside Down aiheutti hämmennystä yhtyeen keskuudessa. Legendan mukaan EP:stä saatu rojaltisumma oli 666 kruunua (666 = pedon merkki)[4]. Tämän jälkeen basisti Jay C. Blade lopetti saatanallisista aiheista kirjoittamisen.[4] Myöhemmin samana vuonna julkaistiin kolmas albumi III Warning, joka kärsi huonosta tuotannosta tuottajan ollessa eri linjoilla yhtyeen kanssa.[5] Albumin julkaisun jälkeen yhtye sai kutsun tulla lämmittely-yhtyeeksi Venomin Amerikankiertueelle, mutta homma kariutui yhtyeen amerikkalaismanagerin ja levy-yhtiön sotkuihin.[5]

Vuonna 1986 yhtye julkaisi vielä hyviä arvosteluja saaneen Decibel Storm -albumin, joka herätti kiinnostusta amerikkalaisessa Atlantic Recordsissa.[5] Lupauksista huolimatta sopimusta ei syntynyt ja yhtye hajosi vuonna 1987 jäsenten kyllästyttyä menestyksen puutteeseen.[5]

Vuonna 1990 Oz kokoontui kahta jäsentä lukuun ottamatta täysin uudella kokoonpanolla ja teki albumin Roll The Dice (1991). Paluu jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä uudet musiikkisuuntaukset (alternative, grunge ynnä muuta) hallitsivat musiikkimarkkinoita eikä klassinen heavy metal ollut enää juurikaan valtavirtaa tuolloin. Yhtyeen jäsenistä Ape De Martinez jatkoi esiintymisiä ruotsalaisissa yhtyeissä ja rumpali Mark Ruffneck kouluttautui kemian tohtoriksi. Basisti Jay C. Blade (tunnettu myös nimellä Jukka Lewis) muutti 1980-luvun lopulla Yhdysvaltoihin ja soitti siellä eri yhtyeissä, kunnes palasi Suomeen ja liittyi -yhtyeeseen basistiksi 1990-luvun lopulla. Hän on myös julkaissut sooloalbumeita.

Ozin paluu (2010–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Oz kokoontui uudelleen. Yhtyeen kokoonpano vahvistui comebackin myötä Popedan kitaristilla Costello Hautamäellä, sekä Yössä ja Popedassa niin ikään kitaroineella Markku Petanderilla. Vanhoina jäseninä jatkoivat Ape De Martini, Jay C. Blade ja Mark Ruffneck. Uusi kokoonpano levytti albumin Burning Leather (työnimeltään Greatest Blitz), joka sisältää vanhojen Oz-kappaleiden uudelleennauhoituksia sekä muutaman uuden kappaleen. Se julkaistiin marraskuussa vuonna 2011.[6][7]

Hautamäki ja Petander jättivät yhtyeen pian sen paluun jälkeen ja heidät korvasivat kiertueilla Michel Santunione ja John Berg [8]. Yhtyeen alkuperäislaulaja Ape De Martini lähti yhtyeestä vuonna 2016 ja hänen tilalleen tuli porilaislähtöinen Vince Koivula.[9] Yhtyeen toisella paluun jälkeen tehdyllä levyllä Transition State (2017) kitaroita soittavat Johnny Cross ja Juzzy Kangas, basistina toimii vuonna 2013 lähteneen Jay C. Bladeken korvannut Peppi Peltola.[10][11][12]

Nykyinen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mark Ruffneck (Pekka Mark): rummut
  • Peppy Peltola: basso
  • Juzzy Kangas: kitara
  • Johnny Gross: kitara
  • Vince Kojvula: laulu

Entiset jäsenet (1982–1991)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kari Elo: kitara (1982)
  • Tauno Vajavaara: basso (1982)
  • Esa Niva: kitara (1982–1983)
  • Spooky Wolff: kitara (1983–1987)
  • Speedy Foxx: kitara (1983–1987)
  • Tobbe Moen: basso (1990)
  • Michael Lundholm: kitara (1990–1991)
  • Fredrik Thörnholm: basso (1990–1991)
  • Jörgen Schelander: kosketinsoittimet (1990–1991)
  • Ape De Martinez (Eero Hämäläinen): laulu
  • Jay C. Blade (Jukka Lewis): basso, laulu
  • Michel Santunione - kitara (live)
  • John Berg - kitara (live)
  • Costello Hautamäki - kitara
  • Markku Petander: kitara

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet ja EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Artikkeli Soundi-lehdessä, joulukuu 1986
  2. http://www.thirdwarning.com/videos.htm Video esiintymisestä Iltatähti-ohjelmassa vuodelta 1982
  3. http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/sivut/bio/jukka.htm Jukka Lewisin bio Yö-yhtyeen kotisivuilla
  4. a b http://www.thirdwarning.com/int_isten.htm Jay C. Bladen haastattelu vuodelta 2002
  5. a b c d http://www.thirdwarning.com/press_clips.htm Artikkeli Inferno-lehdessä 2009
  6. Ville Krannila: OZ - Burning Leather (2011) Metalliluola. 17.9.2014. Viitattu 18.7.2019.
  7. Sveriges Radio: Uutta hevirokkia legendaariselta OZ-yhtyeeltä - Sisuradio sverigesradio.se. Viitattu 18.7.2019.
  8. OZ Sue.fi. Viitattu 18.7.2019.
  9. Aili Viitanen: Heavy Profile - Haastattelussa OZ-yhtyeen Mark Ruffneck Heavy Profile. 7.11.2018. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  10. Tomi Nousiainen-Gunnar: OZ - Transition State (2017) Metalliluola. 31.10.2017. Viitattu 18.7.2019.
  11. Smurph24601: Metal-Temple.com :: Oz - Transition State (CD Review) www.metal-temple.com. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
  12. Oz - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives www.metal-archives.com. Viitattu 18.7.2019.