Oskar Sepre
| Oskar Sepre | |
|---|---|
 |
|
| Neuvosto-Viron kansankomissaarien puheenjohtaja(=pääministeri) (pakolaisuudessa) | |
|
17. kesäkuuta 1942 - 28. syyskuuta 1944[1]
|
|
| Edeltäjä | Johannes Lauristin (kuoli jo heinäkussa 1941) |
| Seuraaja | Arnold Veimer |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. toukokuuta 1900 Kabala, Viljandinmaa, Liivinmaan kuvernementti |
| Kuollut | 23. marraskuuta 1965 (65 vuotta) Tallinna, Neuvosto-Viro |
| Kansalaisuus | virolainen |
| Puoliso | Linda Jürgenson[2] |
| Tiedot | |
| Puolue | Viron kommunistinen puolue (EKP) |
| Muut puolueet | Neuvostoliiton kommunistinen puolue (NKP) |
Oskar Sepre (4. huhtikuuta 1900 Kabala, Viljandinmaa, Liivinmaan kuvernementti – 23. marraskuuta 1965 Tallinna, Neuvosto-Viro) oli virolainen kommunistipolitikko, joka oli keskeisiä hahmoja neuvostovaltaan siirryttäessä 1940-luvulla. Hän toimi maailmansodan aikana pakolaisuudessa toimineen Neuvosto-Viron kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana vuosina 1942-1944.
Oskar Sepre kävi koulunsa synnyinseudullaan Viljandinmaalla. Syksyllä 1917 hän muutti Tallinnaan, jossa hän osallistui kommunistien toimintaan ja jakoi maanalaisia lehtisiä. Vuonna 1919 hän opiskeli Tallinnan lukiossa ja järjesti kouluun kommunistisen nuorisosolun. Hän oli yksi Viron kommunistisen nuorisoliiton organisoijista.
Maailmansotien välisen ajan Virossa kommunistipoliitikkona ja vankeudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poliittisesti Sepre suuntautui kommunismiin, ja liittyi vuonna 1921 kiellettyyn Viron kommunistiseen puolueeseen. Oskar Sepre valittiin Vuoden 1924 Riigikogun vaaleissa II Riigikogun varajäseneksi, mutta Hans Heidemannin vangitsemisen jälkeen Seprestä tuli II Riikikogun jäsen Riigikoguun 10. maaliskuuta 1924 lähtien, mutta pysyi II Riigikogun jäsenenä vain 10. huhtikuuta 1924 saakka.[3]
Vuonna 1924 hänet tuomittiin niin sanotussa 149 prosessissa elinkautiseen vankeuteen[4], josta hän vapautui osana vuoden 1938 yleistä armahdusta muiden ajan tunnettujen virolaisten kommunistien kanssa eli mm. Hendrik Allikin, Peeter Petreen (Pedrae), Hermann Arbonin, Johannes Lauristinin ja Paul Keerdon kanssa.[5]
Sotien ajan kansankomissaarien puheenjohtaja pakolaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton miehitettyä Baltian maat ml. Viron kesäkuussa 1940 hänestä tulii Viron tasavallan pankkien ja suurteollisuuden kansallistamisen pääkomitean puheenjohtaja. Kun Viro oli liitetty osaksi Neuvostoliittoa Seprestä tuli 25. elokuuta 1940 alkaen aina vuoteen 1948 Neuvosto-Viron valtion suunnittelukomission puheenjohtaja ja samalla myös Neuvosto-Viron kansankomissaarien neuvoston (vuodesta 1946 ministerineuvoston) varapuheenjohtaja. Hän oli sotavuosien aikaan 17. kesäkuuta 1942 - 28. syyskuuta 1944 Neuvostoliitossa pakolaisuudessa toimineen Neuvosto-Viron kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana, vaikka tuolloin natsi-Saksan joukot miehittivät Viron aluetta.[1]
Sodan jälkeinen nomenklatuuran jäsen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotavuosien jälkeen vuodesta 1946 Oskar Sepre työskenteli useita vuosia Neuvosto-Viron tiedeakatemian taloustieteen instituutissa liikennetalouden osaston johtajana. Sepren suhde silloin valtaan nousseeseen Neuvosto-Viron kommunistijohtajaan Johannes Käbiniin eivät olleet parhaat mahdolliset, mikä selitti hänen vaatimatonta asemaa sodanjälkeisessä Neuvosto-Virossa.[1]
Hän kuoli 23. marraskuuta 1965 Tallinnassa saatuaan työnsä yhyteydessä sairauskohtauksen.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c EESTI MAJANDUSLOO KROONIKA / 1940–1949 eestimajandus.ee. Viitattu 11.11.2023. (viroksi)
- ↑ Linda Renata Sepre (Jürgenson) geni.com. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Juhatus ja liikmed riigikogu.ee. Viitattu 1.8.2023. (viroksi)
- ↑ Romuald J. Misiunas, Rein Taagepera: ”Postwar Stalinism: 1945-1953”, The Baltic States, Years of Dependence, 1940-1980, s. 80. Berkeley, Los Angeles: University of California Press, 1983. (englanniksi)
- ↑ J.Kahk; K.Siilivask: ”IV: Itsenäisyyden ikeen alla”, Eestin SNT:n historia, s. 114. Tallina: Perioodika, 1978. (suomeksi)
- ↑ Lembit Aader: Plaan: Tallinn venelaste abil miljonilinnaks! 22.4.2006. Postimees. Viitattu 11.11.2023. (viroksi)
| ||||||||||
