Operaatio White

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Operaatioon osallistunut HMS Ark Royal.
Operaatioon osallistunut HMS Sheffield.
Operaatioon osallistunut HMS Despatch.

Operaatio White oli peitenimi Britannian Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa 15.–19. marraskuuta 1940 Maltalle lentokoneita toimittaneelle saattueelle, joka päättyi tuhoisasti.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 kesäkuusta ja syyskuuhun Maltan telakka vaurioitui pahoin ilmahyökkäyksissä, joista 21. kesäkuuta vastaisen yön hyökkäys oli erityisen paha katkaisten kelluvan telakan. Kaikkiaan 1. marraskuuta mennessä saarelle oli hyökätty 137 kertaa ja marraskuussa hyökkäyksiä tehtiin vielä 32 lisää. Tuhoja tai tappioita ei kuitenkaan lokakuussa tai marraskuussa kirjattu lainkaan. Marraskuun loppuun mennessä aikaisemmat tuhot oli pääosin korjattu lukuun ottamatta kelluvaa telakkaa, jonka korjaamiseen tarvittiin kaikkiaan 21 kuukautta.[1]

Vaikka laivaston tukijärjestelmät olivat palanneet lähes normaaleiksi niin ilmatorjunta sekä ilma-ase olivat edelleen puutteellisia torjumaan jatkuvia ilmahyökkäyksiä. Marraskuun alussa saarella oli ainoastaan kahdeksan Kuninkaallisten ilmavoimien Hawker Hurricanea, joiden lisäksi saarelle oli sijoitettu laivaston ilmavoimien 830 laivue häiritsemään vihollisen saattueita. Saaren ilmapuolustuksen parantamiseksi päätettiin lähettää sinne kaksitoista Hawker Hurricanea lisää.[1]

Operaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Force H komentajansa johdolla purjehti 15. marraskuuta Gibraltarilta suojaten HMS Argusta, jonka kannella olivat Maltalle toimitettavat Hawker Hurricanet. Suojaavaan osastoon kuuluivat HMS Ark Royal, risteilijät HMS Sheffield ja HMS Despatch sekä kahdeksan hävittäjää.[1]

Koneet nousivat 17. marraskuuta lentotukialukselta noin 400 mailin päästä Maltalta kahtena lentueena ensimmäinen kello 06.15 ja toinen tuntia myöhemmin. Kummankin lentueen johtokoneena oli Blackburn Skua. Ensimmäisen lentueen oppaaksi tuli Maltalta RAF:n Short Sunderland -lentovene, joka kohtasi opastettavansa viisi mailia Galetan saarelta pohjoiseen. Kahdesta Hurricanesta loppui polttoaine ja koneet joutuivat tekemään pakkolaskun mereen 30 mailia ennen Maltaa. Ainoastaan toinen lentäjistä pelastui Sunderlandiin.[1]

Toisen laivueen oppaaksi tuli Maltalta Glenn Martin -lentovene, joka kohtasi opastettavansa samassa paikassa kuin aikaisempikin osasto. Lentovene odotti tunnin saapuvaa lentuetta, joka oli eksynyt matkalla.[1]

Lopputulos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdestatoista Hurricanesta pääsi perille ainoastaan neljä ja lisäksi menetettiin yksi Blackburn Skua.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Page, Christopher (toim.): The Royal Navy and the Mediterranean Volume II: November 1940 – December 1941. Lontoo: Whitehall History Publishing, 2002. ISBN 0-7146-5205-9. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Page, Christopher s. 15