Olli Tammilehto
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Olli Tammilehto (s. 1951) on suomalainen vapaa kirjoittaja ja tutkija. Tammilehdon kirjoitukset käsittelevät esimerkiksi globalisaatiota, ekofilosofiaa, ekologisen kriisin ja ilmastonmuutoksen syitä, taloudellista ja poliittista ajattelua, yhteiskunnallisia liikkeitä sekä nopeita ja syvällisiä yhteiskunnallisia muutoksia.
Näkemykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammilehto tunnetaan kehityskriittisistä mielipiteistään. Tammilehdon mukaan globalisaatio kurjistaa kehitysmaiden köyhien ihmisten elinoloja. Hän suhtautuu kriittisesti moderniin teknologiaan ja pitää kapitalismia tuhoisana yhteiskuntajärjestelmänä. Tammilehto kannattaa demokratiaa, mutta hänen mielestään demokratia nykyisessä muodossaan ei toimi.lähde?
Tammilehto ei kirjoita kovin suoraan siitä, minkälainen yhteiskunnan pitäisi olla, mutta hänen kirjoituksistaan hahmottuu hänen mielipiteensä nykyistä paremmasta yhteiskunnasta suoraa demokratiaa harjoittavien yhteisöjen liittokuntana, jossa talous on yhdennetty muuhun yhteiskuntaan, jossa nykytekniikka käytetään valikoiden ja varovaisuusperiaatetta noudattaen ja osa siitä on korvattu ihmiskeskeisellä ympäristömyötäisellä tekniikalla ja jossa hallinto niveltyy alhaalta ylöspäin rakentuvaan demokratiaan. Tammilehto arvostelee valtahierarkioita ja valtiokoneistoja, joten hänen ajattelunsa on lähellä ekologista anarkismialähde?. Yksi hänen taustavaikuttajistaan on marxilaisuudesta ja anarkismista ammentava ekofilosofi Murray Bookchin. Tammilehto arvostelee Pentti Linkolan ajattelun ihmisvihamielisiä piirteitä. Tammilehdon mukaan ihmiskunnan suuret ongelmat eivät juonnu ihmisluonnosta. Hänen mielestään ihmisissä on kylliksi sellaisia olemuspuolia, jotka tarjoavat pohjan demokraattisen ja ekologisen yhteiskunnan rakentamiseen.lähde?
Tammilehto on osallistunut 1970-luvulta alkaen kansalaisliikkeiden toimintaan, kuten Koijärvi-liikkeeseen ja ydinvoiman vastaiseen liikkeeseen. Hän oli mukana Vihreän liiton perustamisvaiheessa, muttei hyväksynyt sen muuttumista puolueeksi. Tärkeä osa hänen ajatteluaan on, että yhteiskunnalliset liikkeet ovat avain muutokseen yhteiskunnassa.
Tammilehto luennoi vuosina 1990-2001 Helsingin yliopiston filosofian laitoksella ympäristöfilosofiasta ja ekologisen kriisin yhteiskunnallisista syistä. Lyhyempiä ekofilosofian kursseja hän luennoi Oulun ja Riian yliopistoissa.
Tammilehdon pääteos on vuonna 1998 ilmestynyt Maailman tilan kootut selitykset, joka on laaja-alainen länsimaisen yhteiskunnan ja ajattelutavan kritiikki. Kirjassa arvioidaan erilaisia yrityksiä selittää maailman ongelmat. Osoitettuaan mielestään vaihtoehtoiset selitysyritykset vääräksi, Tammilehto päätyy arvostelemaan maailman valtakoneistoja. Hänen uusimmat kirjansa Kylmä suihku: Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos ja Tuhokehitys poikki: Yhteiskunnan olomuodon muutos jatkavat näiden ajatusten kehittelyä ja hahmottavat yhteiskunnan toimintalogiikkaa koskevan nopean muutoksen teoriaa ja tähän pyrkivien yhteiskunnallisten liikkeiden toimintastrategiaa.
Tammilehto kyseenalaisti Suomessa ensimmäisten joukossa syyskuun 11. päivän 2001 iskujen virallisen, Osama bin Ladenin ja kumppanien salaliittoon perustuvan selityksen totuudenmukaisuuden . Hän kirjoitti aiheesta Voima-lehdessä.[1] Hän pitää kolmen pilvenpiirtäjän sortumista lähes vapaata pudotusta vastaavalla nopeudella lentokoneiden törmäyksen ja tulipalojen seurauksena fysikaalisesti mahdottomana. Hän ei kuitenkaan väitä tietävänsä tarkkaan kenen toimesta terroriteot suoritettiin. Hänellä ei ole valmista "salaliittoteoriaa" toisin kuin virallisen teorian kannattajilla.
Tammilehto osallistui syyskuussa 2024 Pietarissa järjestettyyn rauhankonferenssiin, joka käsitteli lähinnä Itämeren militarisointia[2]. Yhdessä Euroopan ja Pohjois-Amerikan merkittävimmissä rauhanjärjestöissä toimivien aktivistien kanssa hän allekirjoitti yksityishenkilönä julistuksen, jossa kyseenalaistettiin militaristinen turvallisuuskäsitys ja lukuisten Itämeren aluetta koskevien konkreettisten vaatimusten lisäksi vaadittiin ”Ukrainan sodan eskaloitumisen välitöntä lopettamista ja länsivaltoja lopettamaan asetoimitukset Ukrainaan sekä kaikkia osapuolia työskentelemään vilpittömästi konfliktin pysyvän rauhanomaisen ratkaisun puolesta.”[3] Asetoimituksia vaadittiin lopetettavaksi muun muassa siksi, että allekirjoittajien ja useiden yhdysvaltalaisten ja länsieurooppalaisten politiikan ja sodankäynnin asiantuntijoiden mukaan asetoimitukset vain pidentävät verenvuodatusta eivätkä johda Ukrainan voittoon. Päinvastoin sodan jatkaminen johtaa heidän mukaansa rauhaan, joka on pahempi Ukrainalle kuin nyt saavutettavissa oleva. Lisäksi he ovat huolissaan, että sodan jatkaminen ja siitä seuraava eskaloituminen voivat johtaa USA:n ja Venäjän väliseen ydinsotaan.[4][5][6][7][8][9][10][11]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ympäristö ja sota. Helsinki: Sadankomitea, 1980. ISBN 951-9372-00-8
- Tammilehto, Olli & Tuormaa, Kristiina (toim.): Energia ja ympäristö. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto, 1980. ISBN 951-99247-3-6
- Ydinvoima ja työväestö. Helsinki: Kansan sivistystyön liitto, 1981.
- Ekofilosofia, vaihtoehtoliike ja ydinvoima. Helsinki: Ympäristökeskus, 1982. ISBN 951-95769-0-8
- Ydinvoiman terveydelliset vaarat – IVOn ympäristötutkimusten kritiikki. Helsinki: EVY, 1984. ISBN 951-95753-3-2
- Maailman tilan kootut selitykset. (Pystykorvakirja) Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-546-4
- The Effects of the Production and Consumption Patterns of Industrialized Countries on the Environment in the South. Turku: Ympäristö- ja kehitys, 1999. ISBN 951-97061-5-1
- Globalisation and Dimensions of Poverty. Helsinki: Ministry for Foreign Affairs, Department for International Development Cooperation, 2003. ISBN 951-724-402-9
- Yhden taalan kysymys: Globalisaatio ja köyhyyskiista. (Pystykorvakirja) Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2003. ISBN 952-471-221-0
- Rahdin rikokset: Kansainvälisten tavarakuljetusten ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset. (Into-pamfletti 11) Helsinki: Like: Into, 2009. ISBN 978-952-01-0301-9
- Kylmä suihku: Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos. Helsinki: Into-Kustannus, 2012. ISBN 978-952-264-158-8
- Tuhokehitys poikki: Yhteiskunnan olomuodon muutos. Helsinki: Into-Kustannus, 2017. ISBN 978-952-264-762-7
Toimitetut kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Energia ja ympäristö. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto, 1980. ISBN 951-99247-3-6
- Uraani ja ympäristö : uraanilouhinnan vaarat ja vaihtoehdot Lapissa. Helsinki: Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto ydinvoimalle ry, 1981.
- Kun edustajat eivät riitä: Kansalaistoiminnan opas. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15630-2
- Hakkarainen, Outi & Tammilehto, Olli & Wallgren, Thomas (toim.): Imperiumin ulkopuolelta: Kehityskriittisiä puheenvuoroja. (Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen julkaisusarja no 7) Helsinki: Gaudeamus, 1991. ISBN 951-662-520-7
- Brusin-Niemi, Pirjo et al (toim.): Alkuperäiskansat ja öljy. Turku: Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta, 2000. ISBN 951-98239-1-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Esimerkkinä vaikka kirjoitus: Avustiko USA:n hallitus terrorihyökkäystä 11.9.01? ; Olli Tammilehto, Voima 1/2003
- ↑ Rauhaa Pietarissa paikan päällä ja etänä – Kulttuurivihkot kulttuurivihkot.fi. Viitattu 17.11.2024.
- ↑ Julistus rauhaa, luontoa, yhteistyötä Itämerellä ja arktisilla alueilla konferenssi 21.–22. syyskuta 2024 Naiset Rauhan Puolesta. 28.10.2024. Viitattu 17.11.2024.
- ↑ Annika Ross: Was sind die Kriegsziele? (Prikaatinkenraali Erich Vadin haastattelu) Emma. 12.1.2022. Viitattu 18.11.2024. (saksa)
- ↑ US general claims more than 100,000 Russian soldiers killed in Ukraine war TheDailyGuardian. 4.11.2022. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukrainekonflikt: «Jetzt wäre der richtige Zeitpunkt, die abgebrochenen Verhandlungen wieder aufzunehmen» «Waffenlieferungen bedeuten, dass der Krieg sinnlos verlängert wird» Interview mit General a. D. Harald Kujat Zeitgeschehen im Fokus. 18.1.2023. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Ivana Nikolić Hughes & Peter Kuznick: Prolonging the Ukraine war is flirting with nuclear disaster Responsible Statecraft. 26.6.2024. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Frank Ledwidge: Ukraine cannot defeat Russia – the best the west can do is help Kyiv plan for a secure post-war future University of Portsmouth. 24.10.2024. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Samir Puri Smith: Every War Must End: And it is Time to End Western Strategic Magical Thinking in Ukraine Military Strategy Magazine. 19.9.2024. Viitattu 18.11.2024. (englanti)
- ↑ David Swanson: 5 Reasons Why What Congress Just Did Does Not Help Ukraine World BEYOND War. 21.4.2024. Viitattu 17.11.2024.
- ↑ Olli Tammilehto: Ketkä ovat Ukrainan ystäviä? Huomioita ja kommentteja. 14.2.2023. Viitattu 18.11.2024.