Olli Kyyhkynen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olof (Olli) Petter Israel Kyyhkynen (23. joulukuuta 1878 Maaninka12. marraskuuta 1960 Nilsiä) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kasvien tutkija ja pappi.[1][2] [3][4][5]

Maaningan Kinnulanlahden kylässä syntyneen Olli Kyyhkysen vanhemmat olivat maanviljelijä Johan Kyyhkynen, ent. Kyyhkyläinen ja Anna Leena Taskinen. Isä Johan Kyyhkynen toimi myös maakauppiaana ja omisti tiilitehtaan sekä Toimi-nimisen höyrylaivan ja pari lotjaa. Olli Kyyhkynen kävi Kuopion lyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1899. Kyyhkynen suoritti Helsingin yliopistossa teologisen erotutkinnon 1904 ja hänet vihittiin papiksi 1905.[1][2][3][4][5]

Kyyhkynen oli Suomussalmen kirkkoherran August Benjamin Calamniuksen apulaisena 1905–1909 ja Ylitornion kirkkoherran apulaisena kesäkuusta 1910. Hän erosi papin virasta heinäkuussa 1910 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1911 ja oli opettajana Viitasaarella 1911, Siilinjärven Pöljän koululla 1911–1922 ja Pielaveden Jokijärven koululla 1923–1944. Eläkkeelle jäätyään Kyyhkynen oli vielä kevätlukukaudella 1947 opettajana Maaningan Kinnulanlahden koululla ja syksystä 1947 kevääseen 1949 opettajana Nilsiän Tiirinlahden koululla. Kasvienkeruuretkiään Kyyhkynen jatkoi aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Viimeiset vuotensa Kyyhkynen asui Tiirinlahdessa ensin Matti Willmanin taloudessa ja sitten Hugo ja Tyyne Willmanin kotona. Hänen viimeisiä vuosiaan haittasivat sokeutuminen ja liikkumiskyvyn menetys. Olli Kyyhkynen kuoli marraskuussa 1960 ja hänet haudattiin Nilsiän Kankaisen hautausmaalle. Kyyhkysen hautakivi hankittiin muun muassa helsinkiläisten, turkulaisten ja oululaisten biologien ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen lahjoitusvaroilla.[1][2][3][4][5]

Kyyhkynen oli tunnettu kasvien tutkija. Hän julkaisi tutkielmia Suomussalmen kasvistosta ja Kajaanin kasvistoalueesta sekä laati ohjekirjan kasvien keräilijöille. Kyyhkysen kirjoituksia julkaistiin Luonnon Ystävässä ja Societas pro Fauna et Flora Fennican julkaisuissa. Hän kokosi myös Kainuun kasviluettelon. Kyyhkyselle myönnettiin 1957 Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto Kainuun ja Pohjois-Savon kasvistotutkimuksistaan ja vuonna 1945 hän sai Kulttuurirahaston apurahan kasvistotutkimuksia varten.[2][1][4][5]

Olli Kyyhkysen elämää tutkineen Matti Haapasaaren mukaan Kyyhkynen oli homoseksuaali aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli rikos Suomessa. Tämä vaikutti siihen että hän erosi 1910 papin virasta ja kouluttautui kansakoulunopettajaksi. Kesällä 1922 Pöljän koulun johtokunta antoi opettaja Kyyhkyselle varoituksen sopimattomista suhteista poikaoppilaisiin. Kyyhkynen kirjoitti asiasta ystävälleen Kaarlo Linkolalle, joka suhtautui asiaan luonnontieteellisesti ja piti sitä perinnöllisenä ominaisuutena. Linkola antoi Kyyhkyselle seuraavat neuvot: Koeta kamppailla taipumusta vastaan, mene opettajaksi tyttökouluun tai muuta Pariisiin ("suuri jäkälätutkija Nylander oli kuulemma lähtenyt sinne etupäässä siksi, että saisi elää vapaasti sukupuoliasioissaan"). Kyyhkynen pyysi sitten samana kesänä eroa opettajan virasta ja asuttuaan vielä vuoden ajan Pöljälle siirtyi hän opettajaksi Pielavedelle.[4][5]

Olli Kyyhkysen arvellaan olleen Suomussalmen kirkkoherran August Benjamin Calamniuksen pojan, kirjailija Ilmari Kiannon vuonna 1909 ilmestyneessä romaanissa Punainen viiva kuvatun kirkkoherran apulaisen Matti Möhkösen esikuvana.[5]

Nimellä O. Kyyhkynen:

  • Suomussalmen kasvisto. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica, 46, 1. Helsinki 1919
  • Kajaanin kasvistoalueen rajoista ja jaoituksista. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica, 49. N:o 6. Helsinki 1921
  • Ohjeita kasvienkeräilijöille. WSOY 1924

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Matti Haapasaari : Kirjeitä pastori Kyyhkyselle: "... ja sitten me otettaisiin ja kerättäisiin.". Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 4. Kuopio 1998

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]