Olli Kleemola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olli Kleemola (s. 20. kesäkuuta 1987 Kaarina) on suomalainen sotahistoriakeräilijä, tietokirjailija ja tutkija. Kleemolan kokoelmaan sisältyy noin 700 talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikana tehtyä puhdetyötä sekä 15 000 sota-ajan valokuvaa. Kokoelman merkittävyyttä lisää se, että se sisältää rintamasotilaiden luvatta ottamia kuvia. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomi rajoitti sotatoimialueilla valokuvaamista voimakkaasti, ja kuvauslupia myönnettiin vain 700.[1]

Koulutukseltaan Kleemola on valtiotieteiden tohtori. Hän valmistui Turun yliopiston poliittisen historian laitokselta maisteriksi vuonna 2011 ja väitteli tohtoriksi 2017[2]. Kleemolan väitöskirjassa hyödynnetään historiallisen kuvatutkimuksen menetelmiä kansallissosialistisen Saksan ja Suomen toisen maailmansodan aikaisten propagandakuvien analysoinnissa.[3]

Suomalaisen sotahistorian asiantuntijana Kleemola on erikoistunut siihen, kuinka erilaisen käsityksen viralliset sota-ajan valokuvat ja rintamamiesten epävirallisesti ottamat kuvat välittävät Suomen viime sotien olosuhteista ja tapahtumista. Hän on kirjoittanut suomalaisesta sotahistoriasta useita tekstejä, toimittanut kuvamateriaalia kirjoihin (esim. Me olimme nuoria sotilaita ja Me puolustimme elämää[4]) sekä esitelmöinyt useissa perinneyhdistysten järjestämissä tapahtumissa.

Suhtautumistaan sotaan Kleemola on kuvaillut näin: ”En ole koskaan ihannoinut sotaa, ja jos olisin, tämä [keräily]harrastus olisi sen ihannoinnin vienyt. Dokumenttien kautta on tärkeää kertoa ihmisille, että sota ei ollut mitään kiiltokuvamaista meininkiä.”[5]

Kleemolan kiinnostus sotahistoriatietoutta ja -keräilyä kohtaan heräsi 11-vuotiaana, kun hän sai laitilalaiselta isoisältään Onni Aaltoselta koirakoristeisen puhdetyöhaarikan.[6]

Sotahistorian lisäksi Kleemola on perehtynyt saksalaiseen kulttuuriin.

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valittuja osia Kleemolan kokoelmasta on ollut esillä näyttelyissä, joita on järjestetty seuraavasti:

Näyttely Laukaassa kestää noin viisi vuotta ja esineistöä vaihdetaan aika ajoin. Kyseessä on Suomen laajin rauhan aikana järjestetty puhdetyönäyttely.

Eräänlainen kokoelman jatkuva virtuaalinäyttely on esillä Pala Suomen Historiaa -nimisellä verkkosivustolla, jonka kahdesta tekijästä Kleemola itse on toinen.[9] Kun sivusto avattiin vuonna 2004, oli Kleemola vasta lukiolainen.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteelliset artikkelit ja teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi kameraa – kaksi totuutta? Omat, liittolaiset ja viholliset rintama- ja TK-miesten kuvaamina. Turun yliopiston poliittisen historian tutkimuksia 37, 2011, 128 s. ISBN 978-951-29-4778-2.
  • Säälittävä ryssä vai sitkeä vastustaja? teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 31 / 2011. Suomen sotahistoriallinen seura, 2011, s. 32-72.
  • Suomalaissotilaan kahdet kasvot teoksessa Lähde - Historiatieteellinen aikakauskirja 2012 ("Identiteetti"). Labyrintti ry, 2012, 109-132.
  • Viholliskuva TK-kuvaajien ja miehistön otoksissa teoksessa Häkäpöntöistä nurkkatansseihin - Arjen ilmiöitä sota-aikana. Toim. Jarkko Keskinen, Suvianna Seppälä, Kari Teräs. Suomen Historian Julkaisuja 2, 2012, s. 148-180.
  • Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941-1945. (Väitöskirja 2017)

Kirja-arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Propagandan nurjalta puolelta, Agricolan kirja-arvostelut, 15.11.2011.
  • Kansalliskiihkoa Aunuksen saloilla, Agricolan kirja-arvostelut, 6.1.2012.
  • Kyyninen kyynelten kauppias, Agricolan kirja-arvostelut, 31.8.2012.
  • Opas kuvien aikakauteen, Tieteessä tapahtuu 2/2013, s. 74-75.
  • Sankaritarinoiden myöhäinen voitto, Sotilasaikakauslehti 2/2013, s. 37. (Julkaistu uudelleen Agricolan kirja-arvosteluissa 11.3.2013.)

Sanoma- ja aikakauslehtikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi kuvaa sodasta, Suomen Kuvalehti 40/2010 (& Risto Lindstedt).
  • Tuntemattoman kansallisaarteen tulkintavaikeuksia - sotarikos vai leipäviljan puhdistusta?, Sotilasaikakauslehti toukokuu 2011, s. 55-57.
  • Korpisoturin kotialbumi - tuntemattomat sotakuvat kertovat, Helsingin Sanomat 24.6.2011, s. D4-D5 (& Simo Holopainen).
  • Tuntematon ikoni, Suomen Kuvalehti 48/2011, s. 48-56 (& Risto Lindstedt).
  • PSS-linja - unohdettua sotahistoriaa venäläisten dokumentoimana, Sotilasaikakauslehti 6-7/2012, s. 62-65.
  • Puhdetyöt lievittivät koti-ikävää, Turun Sanomat 19.7.2012.
  • Petsamo venäläisten silmin - sota-ajan valokuvat kertovat, Sotilasaikakauslehti 10/2012, s. 69-74.

Populaariteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Me puolustimme elämää – naiskohtaloita sotakuvien takaa. Otava, 2010, 176 s. (& Jenni Kirves ja John Lagerbohm). ISBN 978-951-1-24660-2.
  • Karjalan taivaalla – lentäjän päiväkirjat jatkosodasta. Readme.fi, Helsinki 2012, 184 s. (& Virpi Kivioja ja Simo Holopainen). ISBN 978-952-220-579-7.
  • Tuntemattomien sotilaiden albumi. Readme.fi, Porvoo 2014, 256 s. (& Virpi Kivioja ja Aake Kinnunen). ISBN 978-952-220-675-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miettunen, Sari: Mekin olimme siellä. Turun Sanomat, 16.11.2014, s. 18–19.
  2. http://sigillum.fi/wp-content/uploads/2016/11/Valokuva-sodassa-mainos-3.jpg
  3. Olli Kleemola, tohtorikoulutettava 2012. Turun yliopisto. Viitattu 21.4.2013.
  4. Me puolustimme elämää – naiskohtaloita sotakuvien takaa Booky.fi. Viitattu 12.5.2010.
  5. Ruuska, Maria: Koti täynnä sotatavaraa. Iltalehti Viikonvaihde, 21.11.2009, s. 14–15.
  6. Näin kokoelma syntyi 2013. Kauko Sorjosen Säätiö. Viitattu 21.4.2013.
  7. Sotakuvia-näyttely 2008. Pala Suomen Historiaa. Viitattu 3.11.2009.
  8. Asemasodan aarteita – puhdetöitä Olli Kleemolan kokoelmasta 16.1.2013. Kleemola, Olli. Viitattu 21.4.2013.
  9. Sivuston tekijät Pala Suomen Historiaa. Viitattu 3.11.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]