Olavi Hänninen (sisustusarkkitehti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olavi Hänninen vuonna 1957, jolloin hän voitti Milanon XI Triennalessa kultamitalin suunniteltuaan Suomen osaston asuntonäyttelyn.

Olavi Tapio Hänninen (14. joulukuuta 1920 Lapinlahti16. kesäkuuta 1992 Espoo[1]) oli suomalainen sisustusarkkitehti ja muotoilija. Hänninen oli monipuolinen suunnittelija, jonka töihin kuului muun muassa julkisten tilojen kokonaissisustuksia, huonekaluja, juna- ja raitiovaunuja sekä kirkkohopeita.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänninen aloitti työuransa Stockmannin piirustuskonttorissa, jonne konttorin päällikkö Werner West kutsui 1940- ja 1950-luvun vaihteessa Taideteollisesta keskuskoulusta useita lahjakkaita oppilaita huonekalujen ja sisustustuotteiden suunnittelutyöhön.

Hännisen innovatiivinen suunnittelutyö näkyi erityisesti vuonna 1952 valmistuneessa Hotelli Palacessa, jonne hän suunnitteli pöytiä, tuoleja ja sisustuksia. Hänen metallista ja muovista muotoilemansa huonekalut olivat vahvan modernistisia. Hotellin eri tilojen sisustuksia hän suunnitteli yhdessä Antti Nurmesniemen ja Olli Borgin kanssa. Vuonna 1957 Hänninen voitti Milanon XI Triennalessa kultamitalin Suomen osaston asuntonäyttelyn suunnittelusta.[2]

Hänninen suunnitteli monien ravintoloiden, toimistojen ja pankkien kokonaissisustuksia. Hän toimi myös huonekaluliike Mikko Nupposen pääsuunnittelijana vuosina 1957–1961. Suunnittelutöihin kuuluivat lisäksi Helsingin nivelraitiovaunut 1970-luvulla ja lähiliikenteen junia. Hännisen 1970- ja 1980-luvun töissä voidaan nähdä myös tuon ajan postmodernistista henkeä. Hänen viimeiseksi jäänyt suunnittelukohteensa oli Keravan kirkon sisätilat rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä.

Oman suunnittelutyönsä ohella Hänninen toimi vuosina 1954–1956 ja 1959–1970 sisustus- ja huonekalusuunnittelun opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa. Vuonna 1977 hän sai taideteollisuuden valtionpalkinnon ja 1985 taiteilijaeläkkeen.[3]

Olavi Hännisen puoliso oli tekstiilitaiteilija Airi Snellman. Heidän tyttärensä on sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija Tuula Falk.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 28.6.1992, s. A 7. (Maksullinen lähde.)
  2. Pöppönen, Hannu: Muotoilua menestyksen varjosta. (Kirja-arvostelu.) Helsingin Sanomat, 18.8.2006. Artikkelin verkkoversio.
  3. Pöppönen, Hannu: Arkiympäristön muotoilija. Helsingin Sanomat, 18.8.2006. Artikkelin verkkoversio.
  4. Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland: Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turkka, Marja (toim.) 2006. Muovituolista raitiovaunuun: Olavi Hänninen – sisustusarkkitehti 1920–1992. Helsinki: Multikustannus. ISBN 978-952-468-119-3