Okinawan kieli
| Okinawa | |
|---|---|
 Okinawan kaksi päämurretta Okinawan saarella |
|
| Oma nimi | 沖縄口 (uchinaaguchi) |
| Tiedot | |
| Alue |
 Japani (Okinawan saari) |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 95 000 (2011) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | hiragana, katakana, kanji |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Japanilaiset kielet |
| Kieliryhmä | Ryūkyū-saarten kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | mis |
| ISO 639-3 | ryu |
| ISO 639-3 | RYU |
Okinawan kieli (oma nimi: 沖縄口 uchinaaguchi) on japanilainen kieli, jota puhutaan Japanissa, eteläisellä Okinawan saarella[1], kuten myös Okinawaa ympäröivillä Keraman, Kume-jiman, Tonakin ja Agunin saarilla sekä muutamilla pienillä saarilla, jotka sijaitsevat itään Okinawan saaresta. Kielellä on noin 95 000 puhujaa, mutta suurin osa puhujista on ikääntyneitä.[2]
Okinawan kieli on sukua japanin kielelle ja sitä on perinteisesti – osittain myös poliittisista syistä – pidetty japanin murteena. Nykykäsityksen mukaan se on kuitenkin erillinen japanilaisiin kieliin kuuluva kieliryhmä, joka voidaan itse jakaa laskutavasta riippuen jopa kuuteen erilliseen kieleen.
Okinawan kielet jakautuvat kahteen pääryhmään: keskinen (standardi, Shuri-Naha) ja eteläinen. Shurin murre standardisoitiin Ryukyun kuningaskunnan aikana kuningas Shō Shinin (1477–1526) valtakaudella. Okinawan kieli oli kuninkaallisten ja aristokraattien käyttämä virallinen kieli. Kaikki aikakauden okinawankieliset laulut ja runot on kirjoitettu Shurin murteella, ja noin 900 000 puhujallaan se on ylivoimaisesti suurin okinawalaiskieli.
Pohjoisen Okinawan puhetta pidetään yleensä erillisenä kielenä.
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Labiaali | Alveolaari | Alveolopalataali | Palataali | Velaari | Glottaali | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Pal. | Norm. | Lab. | Pal. | |||||
| Nasaali | m | mʲ | n | ɲ | ŋ | ||||
| Klusiili | p | b | t | d | tɕ | dʑ | k | g | kʷ | gʷ | kʲ | gʲ | ʔ | ||
| Frikatiivi | ɸ | s | z | ɕ | ç | h | ||||
| Tremulantti | ɾ | ||||||||
| Approksimantti | j | w | |||||||
Lähde:[3]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Avoin | a |
Lähde:[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Glottolog 4.4 - Central Okinawan glottolog.org. Viitattu 26.7.2021.
- ↑ Did you know South-Central Okinawan is severely endangered? Endangered Languages. Viitattu 26.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Okinawan language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 26.7.2021.