Norkoampiainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Norkoampiainen
Vespula austriaca-f.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Ampiaiset Vespidae
Alaheimo: Vespinae
Suku: Vespula
Laji: austriaca
Kaksiosainen nimi
Vespula austriaca
(Panzer,1799)
Katso myös
 Commons-logo.svg Norkoampiainen Commonsissa
Vespula austriaca.jpg

Norkoampiainen (Vespula austriaca) on yhteiskunta-ampiaisiin kuuluva myrkkypistiäinen. Useimmista sukulaisistaan poiketen se ei tee omaa pesää vaan elää loisena.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden sukulaistensa tapaan norkoampiaisen väritys on musta-keltainen. Silmän etuosan kurottuva uloke on yläosastaan musta ja alempaa keltainen. Leukojen yläpuolinen suukilpi on kuhnurilla kokonaan keltainen, harvoin mustapisteinen, kuningattarella suukilvessä on kolme mustaa täplää. Takaruumiin kuvioinnissa musta väri muodostaa keltaiselle pohjalle lajille tyypillisiä kaarevia kuvioita. Takimmaisen raajaparin karvat ovat pitkiä ja tummia. Kuningatar on 15–19 mm ja kuhnuri 13–16 mm pituinen.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys ulottuu Brittein saarilta Euroopan poikki Itä-Aasiaan. Pohjoisamerikkalaiset populaatiot on nykyisin erotettu omaksi lajikseen[2]. Suomessa sitä tavataan koko maassa.[1]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norkoampiainen on pesäloinen, joka ei tee lainkaan omaa pesää. Tämän vuoksi sillä ei myöskään esiinny työläisiä. Isäntälajina toimii yleensä puna-ampiainen (Vespula rufa) ja Aasiassa luultavasti myös Vespula nursei. Talvehtinut norkoampiaiskuningatar tunkeutuu alkukesällä, isäntälajin ensimmäisten työläisten aikuistuttua, isäntälajin pesään ja joko surmaa alkuperäisen kuningattaren tai ajaa sen ulos pesästä. Tämän jälkeen se alistaa isäntälajin työläiset, jotka jatkavat pesän rakentamista ja päätyvät ruokkimaan norkoampiaista ja hoitamaan sen tuottamia munia. Kun alkuperäisen kuningattaren munimat munat ovat aikuistuneet, pesä tuottaa enää uusia norkoampiaiskuningattaria ja -kuhnureita.[1] Norkoampiaisen loisimat pesät jäävät pienemmiksi kuin loisimattomat pesät. Loisittu puna-ampiaispesä ehtii tuottaa noin 200 puna-ampiaistyöläistä ja sen jälkeen noin 100 norkoampiaiskuningatarta ja 100 norkoampiaiskuhnuria.[3]

Pesänvaltaus ei onnistu aina vaan joskus isäntälajin työläiset surmaavat norkoampiaiskuningattaren.[1]

Norkoampiaisia tapaa helpoimmin keväällä, kun talvehtineet kuningattaret etsivät loisittavia pesiä. Ainoastaan hedelmöittyneet kuningattaret talvehtivat.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna. Steklar: Myror—getingar. Hymenoptera: Formicidae–Vespidae. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2012. ISBN 978-91-88506-78-8. s. 316
  2. BugGuide.net (englanniksi)
  3. Bees, Wasps & Ants Recording Scheme (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]