Puna-ampiainen
| Puna-ampiainen | |
|---|---|
_(4805339773).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: | Ampiaiset Vespidae |
| Alaheimo: | Vespinae |
| Suku: | Vespula |
| Laji: | rufa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Vespula rufa |
|
| Katso myös | |
Puna-ampiainen (Vespula rufa) on yhdyskunta-ampiaisiin kuuluva myrkkypistiäislaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puna-ampiainen on keskikokoinen, musta-keltainen ampiaislaji. Silmän etuosaan työntyvä uloke on yläosastaan musta, alempaa keltainen. Otsalla on keltainen laikku. Leukojen yläpuolella sijaitseva suukilpi on keltainen ja työläisillä ja kuningattarilla siinä on musta, ankkurimainen kuvio, kuhnureilla vain pieni musta keskitäplä. Takaruumis on musta-keltainen, mutta kahdessa etummaisessa jaokkeessa on vaihtelevissa määrin voimakkaan punaista väriä. Takimmaisen raajaparin säärten karvat ovat lyhyitä ja väriltään vaaleita. Työläiset ja kuhnurit ovat 10–14 mm, kuningattaret 16–20 mm pituisia.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin levinneisyys ulottuu Euroopasta Aasian pohjoisosien poikki Japaniin ja Koreaan sekä edelleen Pohjois-Amerikkaan. Suomessa sitä tavataan koko maassa.[2]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puna-ampiainen viihtyy erityisesti kosteissa ja varjoisissa metsissä, eikä se ole tyypillisimpiä kulttuuriympäristön asukkeja. Pesä on väriltään harmaa ja sijaitsee aina suojaisessa paikassa, yleensä heti maanpinnan alapuolella, mutta joskus jopa käytävän päässä syvällä maan alla, vain harvoin maanpinnan yläpuolella. Laji ei yleensä ole yhtä aggressiivinen kuin monet muut ampiaislajit.[3][2]
Kuningatar aloittaa pesänrakennuksen toukokuussa ja ensimmäiset työläiset aloittavat kesäkuun alkupuoliskolla. Uusia kuningattaria ja kuhnureita tavataan heinä-elokuussa. Ainoastaan uudet, hedelmöittyneet kuningattaret talvehtivat.[2] Pesä tuottaa noin 450 työläistä.[3]
Puna-ampiaisen pesissä elää pesäloisena norkoampiainen (Vespula austriaca).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Juho Paukkunen: Puna-ampiainen – Vespula rufa Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna. Steklar: Myror—getingar. Hymenoptera: Formicidae–Vespidae. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2012. ISBN 978-91-88506-78-8. s. 317–318
- ↑ a b Bees, Wasps & Ants Recording Scheme (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Puna-ampiainen (Vespula rufa)
- Ötökkätieto: Puna-ampiainen (Vespula rufa)
- Pherobase: Semiochemicals of Vespula rufa, the Red wasp (englanniksi)
- Identification Atlas of the Vespidae (Hymenoptera, Aculeata) of the northeastern Nearctic region (englanniksi)
- Pistiäiswiki (Arkistoitu – Internet Archive)
|