Norjanampiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Norjanampiainen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Ampiaiset Vespidae
Alaheimo: Vespinae
Suku: Dolichovespula
Laji: norwegica
Kaksiosainen nimi

Dolichovespula norwegica
(Fabricius, 1781)

Norjanampiainen (Dolichovespula norwegica) on yleinen yhdyskunta-ampiaisiin kuuluva pistiäislaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukulaistensa tapaan norjanampiaisen väritys on pääosin musta-keltainen. Tyypillisen norjanampiaisen tunnistaa kuitenkin helposti takaruumiin tyviosan sivuilla olevista punaruskeista laikuista, mutta värimuodolta f. zetterstedti ne puuttuvat kokonaan. Molempia värimuotoja voi elää samassa pesässä. Norjanampiaisen pään etuosassa otsalta verkkosilmään työntyvä uloke on musta, vain alareunastaan keltainen, ja päälaella kolmen pistesilmän muodostaman kolmion etukärki muodostaa noin 90 asteen kulman. Lisäksi etäisyys verkkosilmästä pistesilmiin on suunnilleen yhtä pitkä kuin kahden taaemman pistesilmän välimatka. Verkkosilmän alanurkan ja leukojen välinen alue on tuntosarven paksuuden levyinen. Leukojen yläpuolella sijaitseva suukilpi on keltainen, ja sen poikki kulkeva musta juova on alareunasta yleensä leveämpi kuin yläreunasta. Kuningatar on 15–18 mm, työläiset 11–14 mm ja kuhnurit 13–15 mm:n pituisia.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjanampiaista tavataan Britteinsaarilta ja Islannista Euroopan ja Pohjois-Aasian poikki Pohjois-Amerikkaan. Etelämpänä Euroopassa levinneisyys on vuoristopainotteinen[3]. Suomessa sitä tavataan yleisenä koko maassa. Ruotsissa laji yleistyy pohjoista kohti ja on tunturiseuduilla yleisin yhdyskunta-ampiainen.[2]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjanampiaisen tavallisinta elinympäristöä ovat kuivat havumetsät. Se on myös tyypillinen tunturiseuduilla, missä sitä tavataan puurajan yläpuolelle saakka. Pesä roikkuu yleensä lähellä maan pintaa suojaisessa paikassa pensaassa, varpujen seassa tai joskus myös kolossa kivien, maan tai sammalikon alla. Laji puolustaa pesää usein aggressiivisesti.[2][3]

Norjanampiaisen pesissä esiintyy pesäloisena läheistä sukua oleva Dolichovespula adulterina.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juho Paukkunen: Norjanampiainen – Dolichovespula norwegica Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b c d Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna. Steklar: Myror—getingar. Hymenoptera: Formicidae–Vespidae. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2012. ISBN 978-91-88506-78-8. s. 308–309
  3. a b Bees, Wasps & Ants Recording Society (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]