Nitrobentseeni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nitrobentseeni
Nitrobenzene-2D-skeletal.png
Tunnisteet
CAS-numero 98-95-3
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H5NO2
Moolimassa 123.1 g/mol g/mol
Ulkomuoto vaaleankeltaista -
öljymäistä nestettä
Tiheys 1,205 g/cm³
Sulamispiste 5 °C (278 K)
Kiehumispiste 211 °C (484 K)
Liukoisuus veteen 0,2 g/100 ml (20 °C)

Nitrobentseeni on orgaaninen yhdiste (aromaattinen yhdiste), joka on huoneenlämmössä (20 °C) palavaa olomuodoltaan vaaleankeltaista nestettä, joilla on karvasmantelia tai kengänkiilloketta muistuttava haju. Sen kemiallinen kaava on C6H5NO2. Nitrobentseenista käytetään myös nimitystä nitrobentsoli ja mirbanöljy.

Nitrobentseenin moolimassa on 123,11 g/mol, sulamispiste 5 °C, kiehumispiste 211 °C, suhteellinen tiheys 1,205 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), hajukynnys 0,018 ppm, leimahduspiste 88 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 480 °C ja CAS-numero 98-95-3. Nitrobentseeni liukenee veteen 20 °C:n lämpötilassa 0,2 g/100 ml. Nitrobentseeni liukenee myös etanoliin, asetoniin, bentseeniin ja eetteriin.

Nitrobentseeni reagoi kiivaasti joutuessaan tekemisiin voimakkaiden hapettimien tai pelkistimien sekä vahvojen happojen tai typen oksidien kanssa. Tästä saattaa seurata palo- tai räjähdysvaara. Aine muodostaa palaessaan myrkyllisiä ja syövyttäviä huuruja, jotka sisältävät typen oksideja.

Nitrobentseeniä käytetään aniliinin ja eräiden muiden orgaanisten kemikaalien valmistuksessa sekä erityisesti lähtöaineena väriaineteollisuudessa hydratsobentseenin, bentsidiinin, m-kloorinitrobentseenin, m-nitrobentseenisulfonihapon ja metaniilihapon valmistuksessa [1] sekä selluloosaeetterien liuottimena.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaikainenkin altistuminen aineelle voi aiheuttaa vaikutuksia veressä, johtaen hapenkuljetukseen osallistumattoman verenpunan muodon methemoglobiinin muodostumiseen. Tämän seurauksena altistuminen voi aiheuttaa tajunnantason laskua jopa viiveellä. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta aineelle voi seurata vaikutuksia veressä, pernassa ja maksassa. Nitrobentseeni voi imeytyä elimistöön hengitysteitse, ihon läpi tai nieltynä. Työministeriön päätöksen 1044/91 mukaan nitrobentseenista katsotaan olevan vaaraa perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle. Aine on mahdollisesti ihmisessä syöpää aiheuttavaa.

Aine on haitallista vesieliöille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 108. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.