Niilo E. Wainio
Niilo Engelbrekt Vainio (sukunimi vuoteen 1906 Östmansson; 5. marraskuuta 1860 Askainen – 24. toukokuuta 1931 Isokyrö) oli suomalainen pappi, opettaja, runoilija ja unkarinkielisen kirjallisuuden suomentaja.[1][2][3]
Niilo Vainion vanhemmat olivat suutarimestari Johan Wilhelm Östmansson ja Anna Liisa Lindgren. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta lyseosta 1881 ja hän suoritti Helsingin yliopistossa teologisen erotutkinnon 1884. Hänet vihittiin papiksi samana vuonna 1884.[1][2][3]
Vainio oli Lopen vt. kappalainen 1884, Lumparlandin vt. kappalainen 1885–1889, Isonkyrön kappalainen 1889–1898, Karijoen kirkkoherra 1898–1902, Artjärven kirkkoherra 1902–1908, Nurmeksen kirkkoherra 1908–1918 ja Isonkyrön kirkkoherra 1918–1931. Hän sai rovastin arvon 1910 ja toimi myös lä-Karjalan rovastikunnan lääninrovastina ollessaan Karjalassa pappina. Vainio oli nuorena pappistoimensa ohella uskonnon ja ruotsinkielen opettajana Turun ruotsalaisessa lyseossa ja Nurmeksessa ollessaan Nurmeksen yhteiskoulun uskonnonopettajana. Vainio oli Isonkyrön keskikoulun, säästöpankin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosaston perustajia. Vainion aloitteesta perustettiin Isonkyrön Säästöpankki ja emäntäkoulu.[1][2][3]
Vainio kuoli 70-vuotiaana tapaturmaisesti Isokyrössä ensimmäisenä helluntaipäivänä 1931. Hän lähti jumalanpalveluksen päätyttyä kirkosta kotimatkalle vauhkolla hevosella. Matkalla hevonen tempasi ohjakset poikki, syöksyen valtoimenaan kovaan juoksuun. Hevosen juoksun jatkuttua kilometrin verran, tiellä kulkeneen kirkkokansan ja Vainion seurana olevan ajomiehen voimatta taltuttaa hevosta, Vainio yritti hypätä pois rattailta. Tällöin hänen jalkansa tarttui astuimeen, jolloin hän kaatui päälleen maahan ja laahautui laukkaavan hevosen mukana viitisen metriä ennen kuin irtautui. Vainio sai päähänsä hyvin vaikeita vammoja ja hänet vietiin tajuttomana kotiinsa, jossa kaksi lääkäriä koetti häntä elvyttää. Vainio kuitenkin kuoli samana iltana kello 22 aikaan tajuihinsa tulematta. [1][3]
Vainio julkaisi muutamia runokokoelmia ja suomensi ulkomaista kirjallisuutta, etenkin unkarilaisten kirjailijoitten teoksia. Hänen unkarin kielen opettajanaan toimi Antti Jalava. Vainio teki Unkariin kaksi opintomatkaa vuosina 1907 ja 1927. Unkarinkielestä Vainio suomensi Mór Jókain teokset Kiusaaja, Unkarilainen Nabob, Keltaruusu sekä useita Kálmán Mikszsáthin teoksia. Hän suomensi myös kertomuksia italian-, tanskan- ja ruotsinkielistä. Tunnustukseksi Unkarin-harrastuksestaan Vainio sai muun muassa kunniamerkin Unkarin hallitukselta. Vainio julkaisi elämäkertoja Martti Lutherista, Johan Arndtista ja Kalman Mikszathista. Lisäksi hän julkaisi useita hengellisiä lauluja ja virsiä sekä suomensi suuren määrän uskonnollista kirjallisuutta muun muassa Martti Lutherin Huonepostillan. Vainio julkaisi kolme runokokoelmaa Poimulehtiä (1895), Mestarin edessä ja Suomalaisia runoja.[1][3]
Niilo Vainio oli naimisissa 1888–1903 Verna Wilhelmina Sternbergin (k. 1903) kanssa ja vuodesta 1905 Klara Elise Amalie Schmidtin kanssa.[2]

Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Poimulehtiä : tunteita, muistoja ja mietteitä runoiksi soviteltuja. Weilin & Göös, Helsinki 1895
- Suomalaisia. WSOY 1897
- Mestarin edessä : uskonnollisia runoja ja virsiä. WSOY 1900
- Liitonsanoja raamatusta kullekin vuoden päivälle : syntymäpäiväkirja. WSOY 1903
- Pohjan Kyrön kirkko : opas Isonkyrön vanhassa kirkossa kävijöille, kirjoittanut N. E. W. Vaasa 1928
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mór Jókai : Kiusaaja : romaani ; unkarin kielestä suom. N. E. W. Allardt, Turku 1885, 2. painos Hj. Hagelberg, Tampere 1892
- Kálmán Mikszsáth : Kunnon kansalaisia : viisitoista tarinaa ; unkarin kielestä suom. Niilo E. Vainio. Bergbom, Pori 1888
- Mór Jókai : Unkarilainen Nábob, osat 1-3 ; unkarin kielestä suom. Niilo E. Vainio. WSOY 1889, 2. korj. painos Kirja, Helsinki 1917, 3. painos WSOY 1930
- Mór Jókai : Zoltán Kárpáthy : romaani ; unkarin kiel. suom. Niilo E. Vainio. WSOY 1890
- Kálmán Mikszsáth : Tarinoita ; unkarin kiel. suom. Niilo E. Vainio. WSOY 1891
- Terveellinen oppi 4 : Epistola-saarnat kolmannen vuosikerran ehtoosaarnateksteihin, osaksi Lutheruksen kirjoituksista suom. osaksi tehnyt K. A. Troberg ; suom. N. E. Wainio. Luth. Evankeliumi-yhdistys, Kuopio 1892
- Mór Jókai : Keltaruusu : kertomus Unkarin tasangolta. Otava 1894
- Martti Luther : Huonepostilla ; uudestaan suom. Niilo E. Wainio. Suomen lutherilainen evankeliumi-yhdistys, Helsinki 1896, 2. painos 1902, 3. painos 1910, 4. kielellisesti korj. painos 1927, 6. kielellisesti korj. painos 1945
- Johann Arndt : Paratiisin yrttitarha sisältävä Rukouksia Jumalan kuvan uudistukseksi ja elävän uskon harjoittamiseksi ; uudestaan suom. Niilo E. Wainio. WSOY 1897-1898
- Theodor Kolde : Martti Luther : elämäkerta : 1 osa. WSOY 1901
- Elias Schrenk : Neidon elämä evankeliumin valossa ; viidennestä saksalaisesta painoksesta suom. N. E. V. Söderström, Porvoo 1902
- Theodor Kolde : Martti Luther : elämäkerta : 2 osa. WSOY 1903
- Martti Luther : Herramme Jeesuksen Kristuksen ylimmäispapillinen rukous : (Joh. ev. 17 l.) ; saksankielestä suom. N. E. Vainio. Suomen luth. evank.-yhdistys, Mikkeli 1903
- C. O. Rosenius : Lepohetkiä Jumalan sanan ääressä : lyhyitä tutkistelemuksia kullekin vuoden päivälle : Edellinen osa, koottu C. O. Roseniuksen kirjoituksista ; suom. N. E. W. WSOY 1904
- C. O. Rosenius : Lepohetkiä Jumalan sanan ääressä : lyhyitä tutkistelemuksia kullekin vuoden päivälle : Jälkimmäinen osa, koottu C. O. Roseniuksen kirjoituksista ; suom. N. E. W. WSOY 1904
- J. H. Leiner : Kasteen sakramentti : Lutherin Vähän Katekismuksen 4:nnen pääkappaleen selitys, saksankielstä suomensi N. E. Wainio. Suomen lutherilainen evankeliumi-yhdistys, Helsinki 1906
- Martti Luther : Saarnoja vanhoihin (1:sen vuosikerran) evankeliumiteksteihin ; Lutherin kootuista teoksista valinnut ja järjestänyt M. Kreutzer ; suomensi N. E. Wainio. WSOY 1906
- Carl Axel Skovgaard-Petersen : Miten saamme tietää Jumalan tahdon? : raamatuntutkielma ; 3:nnesta korjatusta alkup. painoksesta tekijän luvalla suomensi N. E. W. WSOY 1907
- Carl Axel Skovgaard-Petersen : Silmäyksiä Jumalan rakkauden syvyyteen ; tekijän luvalla toisesta hänen korjaamastaan painoksesta suomensi N. E. W. WSOY 1907
- Ferencz Csepreghy : Hevospaimen : unkarilainen kansannäytelmä : kolme näytöstä ; unkarin kiel. suom. N. E. W. Uusmaalaisten edistysseurojen toimituksia 12. WSOY 1908
- Martti Luther : Kuolleitten ylösnouseminen : Apostoli Paavalin 1 Korintolaiskirjeen 15 luvun selitys. Suomen lutherilainen evankeliumi-yhdistys, Helsinki 1908
- Kálmán Mikszsáth : Pyhän Pietarin sateenvarjo : kertomus Ylä-Unkarista 1-2. Kirja, Helsinki 1912
- Gardonyi Ge´za : Viini : kuvaus Unkarin kansan elämästä ; unkarin kielestä suomensi N. E. W. Näytelmäkirjasto n:o 92. Kirja, Helsinki 1912
- Johann Arndt : Totisesta kristillisyydestä 1 (Raamattu), uudestaan suomentanut N. E. Wainio. WSOY 1927
- Johann Arndt : Totisesta kristillisyydestä 2 (Elämän kirja, Kristus), uudestaan suomentanut N. E. Wainio. WSOY 1927
- Johann Arndt : Totisesta kristillisyydestä 3 (Omatunto), uudestaan suomentanut N. E. Wainio. WSOY 1927
- Kálmán Mikszsáth : Mauri Jo´kai : elämäkerta. WSOY 1935
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Niilo E. Wainion e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
- Britt-Marie Schmidt Sukukronikka 1870–1996, omakustanne, Espoo 1996.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirjailijat.
- Kuka kukin oli 1961. Wikiaineisto.
- Wichmann, Irene: Unkarilainen romaani Suomessa 1800-luvulla.