Neidonkielikoisa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neidonkielikoisa
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Vaarantunut [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Koisaperhosmaiset Pyraloidea
Heimo: Crambidae
Alaheimo: Odontiinae
Suku: Cynaeda
Laji: dentalis
Kaksiosainen nimi

Cynaeda dentalis
(Denis & Schiffermüller, 1775)

Katso myös

  Neidonkielikoisa Wikispeciesissä
  Neidonkielikoisa Commonsissa

Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis) on pieni, Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu perhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neidonkielikoisa on helposti tunnistettava pieni perhonen, jota ei voi sekoittaa muihin lajeihin. Etusiivet ovat vaaleanruskeat, ja niiden poikki kulkee terävärajainen, tummanruskea siksak-viiru. Siivissä on myös vaaleampia, siiven suuntaisia alueita. Siiven ulkoreunan ripsissä vuorottelevat vaaleat ja tummanruskeat alueet. Tummat alueet muodostavat siiven reunaan rivin kiilamaisia täpliä. Takasiivet ovat ruskeanharmaat, reunoja kohti tummenevat. Siipiväli on 21–31 mm.[2][3]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa neidonkielikoisaa tavataan paikoittaisena pitkin etelärannikkoa, erityisesti Hankoniemellä. Lentää yhtenä sukupolvena, Suomessa heinäkuussa.[4]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on sidoksissa toukan ravintokasviin, neidonkieleen. Lajin elinympäristö vaihtelee hoitamattomasta ruohikkomaista puutarhoihin[5]. Perhoset lentävät hämärän laskeuduttua ja tulevat valolle.[6] Toukka elää aluksi ravintokasvinsa alalehdissä miinaajana, myöhemmin varren alaosan sisällä ja koteloituu kovan, lehdenkappaleilla päällystetyn kotelokopan sisään kuihtuneiden alalehtien väliin.[3][6]

Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa neidonkielikoisa arvioitiin Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN).[7] Laji on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja yksittäisen perhosen ohjeellinen korvaushinta on 1682 euroa.[8]

Toukka elää neidonkielellä (Echium vulgare).

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Neidonkielikoisa – Cynaeda dentalis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1359
  3. a b http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cynaeda_dentalis.html
  4. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Pyralidae/Cynaeda/dentalis/Cynaeda%20dentalis.htm[vanhentunut linkki]
  5. http://www.lotmoths.com/species/species.php?frmSpeciesID=348
  6. a b http://webh01.ua.ac.be/vve/Checklists/Lepidoptera/Crambidae/Cdentalis.htm
  7. Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 449
  8. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020009 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]