Naima Sahlbom
Naima Sahlbom (15. toukokuuta 1871 Tukholma – 29. maaliskuuta 1957 Tukholma) oli ruotsalainen kemisti ja pasifisti.[1][2] Hänen jälkimaineensa perustuu erityisesti hänen työhönsä kansainvälisessä naisasia- ja rauhanliikkeessä.[2] Hän muun muassa vastusti aktiivisesti tieteen valjastamista sodan tarkoitusperään.[1]
Sahlbom oli yksi perheensä viidestä lapsesta.[2] Hän opiskeli aluksi Tukholmassa[2], sitten Uppsalan yliopistossa, Aachenin teknillisessä korkeakoulussa ja Baselin yliopistossa. Sahlbom väitteli filosofian tohtoriksi Neuchâtelin yliopistosta vuonna 1910. Vuonna 1914 hän perusti Tukholmassa kemiallista analyysiä varten yksityisen laboratorion.[1] Hän johti sitä loppuelämänsä ajan.[2] Sahlbom oli Naisten kansainvälisen rauhan ja vapauden liiton hallituksen jäsen vuosina 1919–1944. Lisäksi hän muun muassa työskenteli Ruotsin luonnonhistoriallisessa museossa ja vuosina 1902–1903 Geologian tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Sahlbom valittiin Geologiska Föreningenin jäseneksi Tukholmassa 10. toukokuuta 1894 Helge Bäckströmin ja Arvid Högbomin suosituksesta. Lisäksi hänet valittiin Signe Malmgrenin ohella ensimmäisenä naisena Finska Kemistsamfundetin jäseneksi.[1]
Sahlbom kuului Nya vägar -lehden toimituskuntaan vuosina 1922–1929. Vuonna 1946 hänelle myönnettiin Illis quorum -mitali. Sahlbom oli naimaton.[1] Hänet on haudattu Norra begravningsplatseniin Solnaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
