Nadežda Tkatšenko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tkachenko Moskovan olympialaisissa 1980
Mitalit
Maa: Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Moskova 1980 viisiottelu
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Rooma 1974 viisiottelu

Nadežda Vladimirovna Tkatšenko (ven. Надежда Владимировна Ткаченко, s. 19. syyskuuta 1948 Krementšuk, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) on yleisurheilija, viisiottelun olympiavoittaja Moskovassa 1980 ja Euroopan-mestari Roomassa 1974.

Tkatšenko aloitti huippu-uransa viisiottelussa sijoittumalla yhdeksänneksi Münchenin olympialaisissa. Kaksi vuotta myöhemmin Rooman EM-kisoissa hän voitti kultaa tuloksella 4 776.[1] Montréalin olympialaisissa Tkatšenko johti ennen viimeistä lajia mutta jäi viidenneksi.[2] Tkatšenko teki Lillessä 18. syyskuuta 1977 uuden viisiottelun maailmanennätyksen tuloksella 4839.[3]

Prahan EM-kisoissa 1978 Tkatšenko voitti kultaa mutta jäi kiinni doping-testissä.[1] Suoritus hylättiin ja hän sai puolentoista vuoden kilpailukiellon, josta vapautui ennen Moskovan olympialaisia.[4]

Moskovassa ennakkosuosikki oli tuore maailmanennätysnainen Olga Kuragina. Koko Neuvostoliiton kolmikko otteli yli odotusten ja ennen viimeistä lajia, 800 metrin juoksua oli ilmeistä että viisiottelussa tulisi edellisten olympialaisten tapaan kolmoisvoitto – mutta ei Itä-Saksalle vaan Neuvostoliitolle. Kaikki kolme juoksivat viimeisessä erässä, jossa koettiin ainutlaatuinen hetki yleisurheilun historiassa. Kuraginan maailmanennätys oli 4 856. Ensimmäisenä maalilinjan ylitti Kuragina, jonka loppupisteet olivat 4 875 – uusi maailmanennätys. Vain 1,2 sekuntia hänen jälkeensä maaliin tuli Olga Rukavišnikova, jonka loppupisteet olivat 4 937 – uusi maailmanennätys. 0,4 sekuntia lisää ja maaliin tuli Tkatšenko loppupistein 5 083 – uusi maailmanennätys. Vain 1,6 sekunnin aikana oli maailmanennätys vaihtunut kolme kertaa, tosin näistä vain viimeinen hyväksyttiin viralliseksi ennätykseksi.[5] Tkatšenkon tulos jäi viisiottelun viimeiseksi ennätykseksi, koska seuraavana vuonna laji muuttui seitsenotteluksi.

Voittonsa aikaan Tkatšenko oli 165 cm pitkä ja painoi 70 kg.[5] 800 metrin tulos 2.05,20 oli hämmästyttävä hänen fyysisiin mittoihinsa nähden. Toimittaja Mel Watman kuvaili voittajaa toteamalla: Hänellä on lihaksia sellaisissa paikoissa, missä meillä muilla ei ole edes paikkoja.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Siukonen, Markku; Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  2. Hannus, Matti; Shearman, Mark: Montreal olympiakirja. Offsetpaino Sivakka, 1976. ISBN 951-99090-6-0.
  3. Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1979, s. 417. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  4. Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  5. a b Siukonen, Markku; Nygren, Helge: Suuri Olympiateos 3. Kustannus-Notariaatti Oy, 1980. ISBN 951-99922-5-1.
  6. Hannus, Matti; Shearman, Mark: Moskova olympiakirja. , 1980. ISBN 951-9465-09-X.