NSDAP:n Suomen puoluejärjestö
Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) Suomen puoluejärjestö (saks. Auslands-Organisation der NSDAP Landeskreis Finnland) oli Suomessa asuneiden Saksan kansalaisten muodostama Saksan natsipuolueen paikallisryhmä. Se aloitti toimintansa vuonna 1932. Toiminta päättyi syksyllä 1944.
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Natsipuolueen ulkomaalaisjärjestön (Auslands-Organisation, NSDAP/AO) tehtävänä oli valvoa ulkomailla olevia Saksan kansalaisia. Sen alaisuuteen perustettiin eri maihin yhteensä 548 natsipuolueen paikallisryhmää. NSDAP/AO rinnastettiin natsipuolueen piireihin (Gau).[1]
Suomen puoluejärjestö aloitti toimintansa vuonna 1932, kun paikalliset Saksan kansalaiset perustivat Helsinkiin natsipuolueen paikallisjärjestön (Ortsgruppe). Se sai tukea puolueen ulkomaalaisjärjestöltä, Saksan lähetystöltä, Helsingin Saksalaisen koulun opettaja- ja oppilaskunnalta sekä koulun kannatusyhdistykseltä. 1930-luvun puolivälissä perustettiin NSDAP:n Suomen maakohtainen piiri (Landeskreis), jonka alaisuudessa toimivat Helsingin paikallisryhmän lisäksi ainakin Ortsgruppe Turku ja Stützpunkt Tampere. Suomen piirin johtajana (Kreisleiter) toimi aluksi liikemies Herbert Howaldt noin vuoteen 1937 asti, jolloin johtajaksi nousi liikemies Wilhelm Jahre. Jahre toimi myös Suomalais-Saksalaisen seuran, Saksalaisen kauppakamarin ja Saksalaisen koulun hallituksissa. Kreisleiter hoiti tehtäväänsä puolipäivätyönä, ja puoluejärjestöllä oli kaksi palkattua toimitsijaa.[1]
Alajärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen puoluejärjestön naisosastoon (Arbeitsgemeinschaft deutscher Frauen) kuului noin kymmenkunta jäsentä. Mukana oli myös suomalaisnaisia, jotka olivat avioliiton kautta tulleet Saksan kansalaisiksi.[1]
Puolueen ammattijärjestön (Deutsche Arbeitsfront) jäsenyys oli pakollista kaikille puolueen jäsenille. Suomessa sen tehtäviin kuului muun muassa Saksan Pohjois-Suomessa jatkosodan aikana värväämien työläisten palkka- ja työolojen järjestäminen. Ammattijärjestön tukijärjestöjä Suomessa olivat sosiaalijärjestöt NS-Volkswohlfahrt (NSV) ja Kraft durch Freude (KdF).[1]
Puolueen nuorisojärjestöön (Hitler-Jugend Standort Helsinki) kuului vuonna 1936 noin 60 poikaa. Lisäksi Helsingissä toimivat saksalaisen tyttöliiton ryhmä Bund Deutscher Mädel, sekä lapsille tarkoitetut kerhot Jungmädel ja Jungvolk.[1]
Puoluejärjestöllä oli oma sisäinen tuomioistuin, joka sovitteli jäsenten välisiä riitoja.[1]
Puoluejärjestöjen toimitilat sijaitsivat osoitteessa Unioninkatu 7, mutta kokoukset, kerhotilaisuudet ja muut tapahtumat järjestettiin Saksalaisen siirtokunnan tiloissa Valkoisen salin yhteydessä osoitteessa Aleksanterinkatu 16–18 tai Saksalaisella koululla (Malminkatu 14). Puoluejärjestön toimitilat siirtyivät vuonna 1943 osoitteeseen Vuorimiehenkatu 7 A ja kesäkuussa 1944 osoitteeseen Bulevardi 30 B 6. NSV-huoltojärjestöllä oli lisäksi toimisto osoitteessa Tehtaankatu 11 B.[1]
Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puoluejärjestöön kuului sotia edeltävinä vuosina hieman alle sata jäsentä, mutta jatkosodan aikana jäsenmäärä kohosi noin 150 henkilöön. Arviolta noin seitsemän prosenttia Suomessa asuneista Saksan kansalaisista kuului puolueeseen. Järjestön toimintaan otti osaa myös Suomen saksalaisyhteisöön kuuluneita henkilöitä, jotka eivät olleet Saksan kansalaisia, muun muassa Neuvostoliitosta saapuneita emigranttisaksalaisia.[1]
Suomen puoluejärjestön jäsenistä noin kaksi kolmasosaa toimi liike-elämässä tai teollisuustuotannossa, vajaa kolmasosa virkamiehinä Saksan lähetystössä ja Helsingin Saksalaisessa koulussa.[1]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puoluejärjestö toimi Suomessa julkisuutta vältellen, eikä se puolueen ohjeistuksen mukaisesti pyrkinyt sekaantumaan isäntämaan poliittisiin asioihin. Puoluejärjestön toiminta oli Suomessa lakiteknisesti laitonta Mäntsälän kapinan jälkeen muutetun yhdistys- ja rikoslakien perusteella, sillä lait rajasivat valtiollisiin asioihin vaikuttavien yhdistysten jäsenyyden Suomen kansalaisiin. Lisäksi vuonna 1934 säädetty "puserolaki" kielsi poliittisten tunnusten käytön julkisissa tilaisuuksissa, mutta NSDAP:n Suomen puoluejärjestön jäsenet esiintyivät julkisesti natsipuolueen univormussa.[1]
Tutkija Henrik Ekbergin mukaan suomalaisilla kansallissosialistisilla pienpuolueilla oli vain satunnaisia yhteyksiä NSDAP:n Suomen paikallisryhmään.[1]
Järjestön toiminta päättyi syyskuussa 1944 Suomen ja Saksan virallisten suhteiden katketessa. NSDAP:n Suomen puoluejärjestön jäsenistä suurin osa lähti tuolloin maasta palaamatta takaisin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||