Frame Contemporary Art Finland ja Frame-säätiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Frame Contemporary Art Finland ja Frame-säätiö (aikaisemmin Visuaalisen taiteen keskus Frame) on vuonna 2012 rekisteröity säätiö, jonka tarkoituksena on vahvistaa suomalaisen nykytaiteen asemaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä ja lisätä vuorovaikutusta alan suomalaisten ja kansainvälisten ammattilaisten ja instituutioiden välillä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee säätiön toimintaa. Framen johtajana toimii Raija Koli.[1] Säätiön toimisto sijaitsee Helsingissä Töölönkadulla. Frame-säätiö jatkaa vuonna 1992 perustetun Näyttelyvaihtokeskus Framen toimintaa[2], joka päättyi vuoden 2011 lopussa.

Framen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen taiteen kansainvälistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frame edistää suomalaisen taiteen kansainvälistymistä. Säätiö jakaa apurahoja taiteilijoille ja taidealan ammattilaisille kansainvälistä näyttelytoimintaa, asiantuntijavierailuja ja painotuotteiden valmistamista varten. Frame järjestää taidealan toimijoille kansainvälisiä vierailuja ja tapaamisia sekä seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja ylläpitää HICP-kuraattoriresidenssiä. Säätiö kehittää hankkeita, jotka lisäävät suomalaisten taiteilijoiden näkyvyyttä maailmalla. Tällaisia hankkeita ovat suomalaisten taiteilijoiden ja taiteen ammattilaisten osallistuminen taiteen suurtapahtumiin, messuille ja museonäyttelyihin.lähde?

Venetsian taidebiennaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Framen suurin kansainvälinen hanke on tilata ja tuottaa Suomen näyttely kahden vuoden välein järjestettävään Venetsian taidebiennaaliin. Suomella on käytössään kaksi paviljonkia, Alvar Aallon suunnittelema Suomen paviljonki ja Sverre Fehnin suunnittelema Pohjoismainen paviljonki, jonka se jakaa Norjan ja Ruotsin kanssa. Molemmat näyttelyt sijaitsevat päänäyttelyalueella Giardinissa. Venetsian taidebiennaalia pidetään maailman arvostetuimpana kansainvälisenä nykytaidetapahtumana.

59. Venetsian taidebiennaalissa vuonna 2022 Suomea edustaa Pilvi Takala. Näyttelyn kuratoi Christina Li.

Vuonna 2019 Suomen paviljongissa oli esillä Miracle Workers -kollektiivin näyttely A Greater Miracle of Perception.lähde?

Vuonna 2017 Suomen paviljongissa nähtiin Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin näyttely The Aalto Natives. Näyttelyn kuratoi hollantilainen De Haarlem Hallen -museon kuraattori Xander Karskens.

Vuonna 2015 Suomen näyttelyssä nähtiin taiteilijaduo IC-98:n (Patrik Söderlund, synt. 1974 ja Visa Suonpää, synt. 1968) installaatio Tunnit, ajat, iäisyydet (Hours, Years, Aeons). Teos oli esillä Alvar Aalto -paviljongissa. Teos yhdisteli piirrosanimaatiota, ääntä ja materiaalisia elementtejä, ja se oli itsenäinen osa taiteilijaduon Abendland-teossarjaa. Näyttelyn kuratoi Visuaalisen taiteen keskuksen Framen ohjelmapäällikkö, filosofian tohtori Taru Elfving.

Vuonna 2013 Suomella oli poikkeuksellisesti käytössään sekä Aalto-paviljonki että Pohjoismainen paviljonki. Näyttely jakaantui kahteen eri paviljonkiin: Antti Laitinen oli esillä Suomen Alvar Aalto -paviljongissa ja Terike Haapoja Pohjoismaisessa paviljongissa. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Marko Karo, Mika Elo ja Harri Laakso.

Muut kansainväliset suurhankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frame koordinoi Suomen osallistumista espanjalaisille ARCOmadrid-taidemessuille helmikuussa 2014. Suomen messukokonaisuus koostui 13 galleriasta sekä #FocusFinland-paviljongista, jossa nähtiin taiteilija Heta Kuchkan kaksi videoinstallaatioita. Messukokonaisuuden kuratoi Leevi Haapala. Vuosina 2013–2018 Frame työskenteli avatakseen suomalaiselle nykytaiteelle yhteyksiä Japaniin, Etelä-Koreaan ja Kiinaan.lähde?

Nykytaiteen tiedotuskeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frame toimii suomalaisen nykytaiteen tiedotuskeskuksena kokoamalla, tallentamalla ja jakamalla tietoa nykytaiteen alalta. Frame tiedottaa suomalaisten taideammattilaisten projekteista, tapahtumista ja julkaisuista.

Hallinto ja johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Framen toimintaa ohjaa seitsenhenkinen hallitus, joka koostuu taiteen ja kulttuurin alojen asiantuntijoista. Hallituksen jäsenet kolmivuotisella toimikaudella 2021–2024 ovat:

Johtaja Esa Alanne, asianajaja Jaakko Lindgren, dekaani Hanna Johansson, taiteilija Tellervo Kalleinen, kuraattori ja taiteilija Ahmed Al-Nawas, toiminnanjohtaja Oskari Nokso-Koivisto ja vt. taidemuseonjohtaja Anni Venäläinen.

Framen taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiön perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frame-säätiön perustivat joulukuussa 2011 Espoon, Helsingin, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Suomen Taideakatemia, Suomen Taideyhdistys, Suomen Taiteilijaseura ja Stiftelsen pro Artibus. Perustajat nimesivät kaksitoistahenkisen säätiön valtuuskunnan.[3] Säätiö rekisteröitiin toukokuussa 2012.[4]

Näyttelyvaihtokeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frame-säätiön edeltäjänä toimi Näyttelyvaihtokeskus Frame, joka oli suomalaisen kuvataiteen näkyvyyttä edistävä asiantuntijalaitos. Näyttelyvaihtokeskus jakoi apurahoja ja tuki suomalaisten taiteilijoiden osallistumista kansainvälisiin biennaaleihin. Lisäksi Frame tarjosi suomalaisille kuvataiteilijoille residenssimahdollisuuksia ulkomailla ja toi ulkomaisia kuraattoreita Suomeen. Keskuksen tehtävä oli myös tiedottaa suomalaisesta kuvataiteesta sekä luoda ja ylläpitää taiteenalan kansainvälisiä kontakteja. Lisäksi Framella oli kattava suomalaistaiteilijoiden portfoliokokoelma.[5] Vuosina 2004–2009 osa toimintaa oli kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu Framework.[5] Sittemmin tiedotuslehti FRAMER ilmestyi kaksi kertaa. Frame vastasi vuoden 2011 Venetsian biennaalin Aalto-paviljongin näyttelystä, jossa Suomea edusti taiteilija Vesa-Pekka Rannikko.

Näyttelyvaihtokeskus perustettiin vuonna 1992 opetusministeriön aloitteesta. Markku Valkonen nimitettiin organisaation ensimmäiseksi johtajaksi. Frame toteutti kulttuurivaihtotehtävää solmimalla yhteyksiä, rahoittamalla teoskuljetuksia ja verkostoitumalla.[6] Vuonna 1998 aloittanut Marketta Seppälä toimi johtajana vuoteen 2010 asti. Hänen johtajankautensa loppuvaiheessa Frame ajautui sisäisiin ongelmiin. Frame oli vuosina 2009 ja 2010 julkisuudessa esillä näyttelyvaihtokeskuksen tulehtuneen työskentelyilmapiirin vuoksi. Organisaatiosta tehtiin valitus Uudenmaan työsuojelupiiriin toukokuussa 2009 johdon asiattomasta ja vähättelevästä toiminnasta. Lopulta Framen hallitus lopetti kaikki keskuksen vakituiset työsuhteet.

Opetusministeriö ilmoitti maaliskuussa 2010 vetäytyvänsä näyttelyvaihtokeskus Framen toiminnasta. Ministeriö katsoi, ettei Framella ollut enää edellytyksiä hoitaa valtionavustuksen edellyttämiä tehtäviä ja se alkoi etsiä uusia tapoja edistää kuvataiteen kulttuurivientiä.[7] Kaikille asista kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus tehdä seuraavan kuun loppuun asti ehdotuksia kuvataiteen viennin kehittämiseksi ja organisoimiseksi.[8] Ministeriö nimitti kesäkuussa 2010 virkamiehen ja kolme avustajaa selvittämään, mikä uusi organisaatio jatkaa näyttelyvaihtokeskuksen työtä.[9] Laura Köönikkä toimi Framen väliaikaisena johtajana 2010–2011.[10] Framen toiminta lopetettiin vuoden 2011 lopussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti suunnata taloudellisen tukensa uudelle perustettavalle säätiölle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karoliina Kantola: Raija Koli FRAME-taidesäätiön johtajaksi Yle uutiset. 5.10.2012. kulttuuri: Yle. Viitattu 9.10.2012.
  2. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 459, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  3. Framen toiminta Frame. Frame. Viitattu 9.10.2012.
  4. Taina Kokkonen, Kaija Suni: FRAME-säätiön toiminta on käynnistynyt Taiteilija. 15.5.2012. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 9.10.2012.
  5. a b Framen toiminta (keskuksen verkkosivu) FRAME. Frame. Viitattu 12.2.2011.
  6. Museonjohtaja Markku Valkonen, EMMA Plaza. 2008. Otavamedia Oy. Viitattu 4.10.2012. [vanhentunut linkki]
  7. Kuvataiteen kansainvälistymiselle uudet puitteet (tiedote) 31.3.2010. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 14.5.2011.
  8. Hannele Jäämeri: Johtajuusriidat halvaannuttivat Framen - kuinka käynnistetään kuvataiteen vienti? (raportti) Suomen Kuvalehti. 8.5.2010. Viitattu 14.5.2011.
  9. Wallin: Uusi organisaatio edistämään visuaalisten alojen vientiä ja kansainvälistymistä (tiedote) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 14.5.2011.
  10. Näyttelyvaihtokeskus Framen johtoon valittiin Laura Köönikkä HS.fi Kulttuuri. 10.9.2010. Sanoma company. Viitattu 4.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]