Mustavatukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustavatukka
Rubus allegheniensis NRCS-014.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Vatukat Rubus
Laji: allegheniensis
Kaksiosainen nimi

Rubus allegheniensis
(Porter) Porter, 1896

Synonyymit
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mustavatukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustavatukka Commonsissa

Mustavatukka (Rubus allegheniensis) on ruusukasvien heimoon ja vatukoiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka on erittäin yleinen Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa. Laji on villiintynyt myös muutamiin paikkoihin Kaliforniassa ja Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomuodoltaan mustavatukka on varsin vaihteleva. Tavallisesti se on puolentoista metrin korkuinen pystykasvuinen vatukkapensas, mutta joskus se voi kasvaa jopa 240 senttimetrin korkuiseksi. Yksittäisten pensaiden leveys voi olla yli 240 senttimetriä; kasvi muodostaa usein useiden yksilöiden tiheikköjä. Lehdet ovat vuorottaisia, lehdykällisiä, munanmuotoisia ja hammaslaitaisia. Oksissa on teräviä piikkejä.

Mustavatukan valkoiset, viisiteräiset, 19 millimetrin levyiset kukat ilmestyvät loppukeväällä. Loppukesällä niistä kypsyy kiiltäviä, syvänvioletteja-mustia kerrannaishedelmiä.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa Yhdysvaltain itäosien metsissä mustavatukka vaikuttaa metsien aluskasvillisuuteen, sillä tiheät mustavatukkapensaikot suojaavat nuoria puuntaimia. Kun kasvinsyöjäeläimet (esim. hirvet) vähentävät mustavatukoita, tämän kilpailija tesmasaniainen (Dennstaedtia punctilobula) yleistyy. Jos kyseinen saniaislaji pääsee liian yleiseksi, puuntaimien kasvu häiriintyy.

Mustavatukan esiintymistiheys lisääntyy huomattavasti, kun jokin tapahtuma tuhoaa korkeammat pensaat ja puut antaen enemmän valoa aluskasvillisuudelle; mustavatukka ei nimittäin siedä lainkaan varjoa. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa metsäpalot ja voimakkaat syöksyvirtausparvet. Nämä kasvustot vähenevät tavallisesti muutaman vuoden kuluttua, kun kasvin suojelemat puuntaimet varttuvat ja vähentävät aluskasvillisuuteen tulevan valon määrää.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Rubus allegheniensis