Siirry sisältöön

Monikemikaaliyliherkkyys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Monikemikaaliherkkyys)

Monikemikaali(yli)herkkyys tai yleinen kemikaaliherkistymä (engl. Multiple Chemical Sensitivity, MCS) on kiistanalainen termi, jossa tavanomaisten kemikaalipitoisuuksien väitetään aiheuttavan neurologisia ja/tai hengityselinten oireita.

Johtavat lääketieteelliset järjestöt, kuten American Medical Association, ovat todenneet, ettei kyseessä ole oikea lääketieteellinen sairaus, koska tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan syy-seuraussuhdetta kemikaalialtistuksen ja monituisten oireiden välillä.[1] Tilan ajatellaan mahdollisesti johtuvan psyykkisistä tekijöistä eli olevan luonteeltaan psykosomaattista eikä somaattista, koska sen olemassaoloa ei ole kyetty todistamaan niin sanotuilla objektiivisilla mittareilla.[2][1] Monikemikaaliherkkyys luokitellaankin toiminnalliseksi häiriöksi[3][4] [5]tai oireeksi ja yhdeksi ympäristöherkkyyden muodoksi. Sittemmin on monikemikaaliyliherkkyyden somaattisesta luonteesta kuitenkin saatu jonkin verran tutkimusnäyttöä.[6]

Aiemmin[6] on kemikaaliherkkyydestä Suomessa käytetty myös termiä tuoksuherkkyys, mutta nykyisin tuoksuherkkyydellä tarkoitetaan poikkeavaa reagointia elinympäristön hajuihin.[7] Tuoksuherkkyys on tärkeä erottaa hajusteallergiasta, joka on kosketusallergiaa, jossa hajustetut tuotteet aiheuttavat ihoa koskettaessaan ihottumaa.[7]

Monikemikaaliherkkyyden oireina on pidetty esimerkiksi väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia, huimauksen tai pyörrytyksen tunnetta, sydämen tykytystä, nuhaa, nenän tukkoisuutta, silmien ärsytystä, ilman loppumisen tunnetta tai astmaa.[8][9] Monikemikaaliyliherkkyyden keuhko-oireet, kuten hengenahdistus ja yskä, muistuttavat astman oireita. Monikemikaaliyliherkkyys puhkeaa joskus home- ja kosteusvauriomikrobialtistuksen jälkeen.[10] Tällöin puhua joskus sisäilmasairaudesta. Hengitysliiton mukaan monikemikaaliherkkyys voi kehittyä myös ilman selvää homesairauttakin.[11]

Monikemikaaliherkät oireilevat usein poikkeuksellisen ankaralla väsymyksellä ja uupumuksella sekä dramaattisella suorituskyvyn laskulla.[12] Monikemikaaliherkkyys ei ole psyykkinen sairaus, eikä kyse ole myöskään allergiasta.[8][9]

Hajuja, jotka aiheuttavat oireita tuoksuherkälle ihmiselle, voivat olla esimerkiksi sanomalehden, homeen tai hien haju, kosmetiikassa käytetyt hajusteet tai tupakansavu.[9] Muita oireita aiheuttavia hajuja voivat olla tunkkainen sisäilma, lakan tai maalin liuottimen, kumin, pakokaasun tai kopiokoneen haju.[13]

Esiintyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 pidetyssä seminaarissa kerrottiin, että arviot monikemikaaliherkkyydestä vaihtelevat 10 ja 40 prosentin välillä ja että noin 90 prosenttia sairastuneista on naisia. Monikemikaaliherkkyys lisääntyy iän mukana.[6]

Kemikaaliherkkyyden syyt ja diagnosointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On tehty tutkimuksia, miten monikemikaaliherkkinä itseään pitävät reagoivat kemikaaleille, joille he katsovat herkistyneensä. Jos he ovat tienneet, että kemikaalia on hengitysilmassa, he ovat saaneet oireita. Jos sitä vastoin kemikaalin haju on peitetty toisella kemikaalilla tai haistaminen on estetty nenäklipsillä, ei hengitysilmassa ollut kemikaali ole aiheuttanut oireita. Tästä on päätelty, ettei kyse ole fysiologisesta herkistymisestä kemikaalille vaan psykologisesta reagoinnista, johon psykoterapia voisi mahdollisesti auttaa.[2]

Yksi selitys monikemikaaliyliherkkyyden puhkeamiselle liittyy neurogeenisen inflammaation säätelyyn. Säätelyjärjestelmä voi altistumisen seurauksena häiriintyä, jolloin pienet kemikaalipitoisuudet voivat aiheuttaa tulehdusreaktion. Tällöin sensorisista hermosoluista vapautuu suoraan tulehdusvälittäjäaineita, jotka aiheuttavat tulehdukselle tyypillisiä fysiologisia reaktioita.[14] Suomessa monikemikaaliyliherkkyydelle ei ole tautiluokitusta, mutta määritelmä sisältyy ympäristöherkkyyden diagnoosiin R68.81 eli jat­ku­va tai poik­keuk­sel­li­nen herk­kyys ym­pä­ris­tön ta­va­no­mai­sil­le te­ki­jöil­le.[15]

Vaikka monikemikaaliyliherkiltä voitaisiin mitata monenlaisia fysiologisia muutoksia, lääkärit eivät käytä diagnostiikassaan minkäänlaisia laboratorio- tai kuvantamiskokeita. Tätä perustellaan sillä, että yksittäiset testit eivät vahvista tai poissulje suurella varmuudella monikemikaaliyliherkkyyttä. Monikemikaaliherkkyyden diagnoosi perustuu siten pelkkään potilashaastatteluun.[16]

Sairauteen liittyvät kliiniset löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksissa on huomattu, että hajualtistus heikentää monikemikaaliherkän henkilön aivoverenkiertoa autonomista hermostoa ja tunteita säätelevässä limbisessä järjestelmässä sekä muistin toimintaa säätelevässä oikean otsalohkon kuoriosassa. Muiden ihmisten kohdalla näiden alueiden verenkierto päin vastoin lisääntyy hajualtistuksen aikana.[17][18]

Italialainen tutkimusryhmä julkaisi 2010 tutkimuksen, jossa MCS-tilaan pääteltiin liittyvän elimistön muuttunut redox- ja sytokiiniprofiili. Tämä voi merkitä aineenvaihdunnan ja antioksidanttientsyymien toiminnan estymistä MCS-potilailla. Aineenvaihdunnan parametrit viittasivat kiihtyneeseen rasvahappojen hapettumiseen, lisääntyneeseen typpioksidin tuotantoon sekä glutationipitoisuuksien alenemaan yhdessä lisääntyneiden plasman sytokiinien kanssa.[19]

MCS:n ymmärtämistä on viime aikoina lisännyt metabolomiikan tieteenhaara, jossa tutkitaan pieniä molekyylipitoisuuksia biologisista kudos- ja nestenäytteistä. Tutkimuksessa[20] mitattiin koehenkilöiden (9 tapausta, 9 verrokkia) elimistöstä 183 ainetta, joiden pitoisuudet ovat normaalisti hyvin pieniä, eikä niitä havaita normaaleissa tutkimuksissa. Verrokkeihin nähden MCS-potilailla oli merkittävästi suuremmat heksaanihapon ja pelargonihapon määrät sekä merkittävästi alemmat asetyylikarnitiinin pitoisuudet. Nämä saattavat osoittautua merkittäviksi biomarkkereiksi tulevaisuudessa.[20]

Taudin kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemikaaliherkkyys voi vaihdella hyvin lievästä hyvin vaikeaan. Yleensä herkkyys on lievää ja ohimenevää. [5] Osalla potilaista tila voi kuitenkin kehittyi hyvin vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi ja aiheuttaa merkittävää haittaa. Erityisesti Suomessa on monikemikaaliyliherkkyys yhdistetty homealtistukseen ja esitetty, että aikaa myöten yli puolelle homealtistuksesta takia vaikeasti oireileville kehittyy monikemikaaliyliherkkyys.[12] Myös muut ympäristöherkkyydet esiintyvät usein yhdessä siten, että samalla henkilöllä on useita ympäristöherkkyyksiä. [21]

Hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikemikaaliherkkyyden ja ympäristöherkkyyden hoidoksi suositellaan samoja keinoja kuin muiden toiminnallisten häiriöiden hoitoon. [5][4]

Lääkkeiden hyödyistä on vain vähän näyttöä. Hoidoksi on esitetty homealtistuksen välttämistä, hiilihydraattiköyhää dieettiä ja n-asetyylikysteiiniä, magnesiumia suonensisäisesti ja sienilääkkeitä.[12] Astmalääkkeet tehoavat MCS-oireisiin paljon huonommin kuin varsinaiseen astmaan[12] Sen sijaan masennuslääkkeistä on huomattu monikemikaaliyliherkkyyden hoidossa olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.[22] Siedätyksestä on monikemikaaliyliherkkyyden hoidossa vain harvoin apua.[6]

Oireita voidaan vähentää välttämällä hajualtistusta ja poistamalla hajut hajuherkän oleskelutilasta.[13] Tuoksuherkkyys voi herättää muissa henkilöissä epäasiallista suhtautumista, mutta yleensä tuoksuherkän henkilön ympäristö on mahdollista saneerata tuoksutasoltaan riittävän alhaiseksi, vaikka ei täysin oireita aiheuttamattomaksi.

Kanadan Nova Scotiassa sijaitseva Integrated Chronic Care Service (ICCS) tutkii ja hoitaa monikemikaaliyliherkkyyttä.[23]

Monikemikaaliherkkyyteen sairastuneiden oikeusturva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikemikaaliherkkyydelle ei löydy tautiluokitusnumeroa kansainvälisestä ICD 10 -tautiluokituksesta. Monissa maissa onkin otettu käyttöön kansallisia diagnoosikoodeja, joiden avulla sairastuneille on voitu myöntää sairauspäivärahaa ja muita sairausperusteisia etuuksia. Suomessa on käytössä nykyisin diagnoosikoodi R68.81, joka kattaa sekä monikemikaaliherkkyyden että muun ympäristöherkkyyden, mutta jos se on potilaan ainoa diagnoosi tai päädiagnoosi, eivät Suomen kansaneläkelaitos ja vakuutusyhtiöt myönnä hänelle edelleenkään sairauslomaa ja työkyvyttömyyseläkettä.[12] Monikemikaaliherkkyyttä sairastavat jäävät tämän vuoksi sairausperusteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry toimii aktiivisesti viranomaisten ja lääkärien suuntaan saadakseen tuoksuherkkyydelle sairauden statuksen.[6]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vataja, Risto. Toiminnalliset häiriöt. Lääkärikirja Duodecim 2023
  • Airola, Kristiina. Tuoksuherkkyys. Lääkärikirja Duodecim 2026.
  • Haahtela, Tari: Allergian ABC. Hämeenlinna: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2726-5
  • Hannuksela, Matti. 2003. Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät. Allergia & Astma 32 (4).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Multiple Chemical Sensitivity Syndrome, Michael K. Magill ja Anthony Suruda, American Family Physician. 1998 58(3):721-728. http://www.aafp.org/afp/1998/0901/p721.html
  2. 1 2 Das-Munshi, J. & Rubin, G. J. & Wessely, S.: Multiple chemical sensitivities: A systematic review of provocation studies. Journal of Allergy and Clinical Immunology, 2006, 118. vsk, nro 6, s. 1257-1264. The American Academy of Allergy, Asthma & Immunology. doi:10.1016/j.jaci.2006.07.046 (englanniksi)
  3. ↑ Toiminnalliset oireistot | Työterveyslaitos www.ttl.fi. Viitattu 28.1.2026.
  4. 1 2 Functional Neurological Disorder (FND) – A Patient's Guide to FND neurosymptoms.org. Viitattu 28.1.2026.
  5. 1 2 3 Toiminnalliset häiriöt Duodecim Terveyskirjasto. 4.10.2023. Viitattu 26.1.2026.
  6. 1 2 3 4 5 Matti Hannuksela ja Tari Haahtela. Tuoksuherkkyys on todellista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(7):706-11.
  7. 1 2 Tuoksuherkkyys Duodecim Terveyskirjasto. 26.1.2026. Viitattu 28.1.2026.
  8. 1 2 Haahtela 2003, sivut 96–97.
  9. 1 2 3 Hannuksela 2003.lähde tarkemmin?
  10. ↑ W. J. Rea ym. “Effects of toxic exposure to molds and mycotoxins in building-related illnesses,” Archives of Environmental Health, vol. 58, no. 7, s. 399–405, 2004
  11. ↑ Kosteusvauriot ja huono sisäilma hengitysliitto.fi. Hengitysliitto. Viitattu 20.3.2016.
  12. 1 2 3 4 5 Homesairaat heitteillä - professori: Sosiaaliturvan ulkopuolelle jääviä potilaita valtava määrä, Iltalehti 10.3.2017
  13. 1 2 Hannuksela 2003, 45.
  14. ↑ W. J. Meggs, Neurogenic inflammation and sensitivity to environmental chemicals. Environ Health Perspect. 1993 Aug;101(3):234-8
  15. ↑ Tapani Kalsi: Monikemikaaliyliherkkyyden diagnostiset kriteerit ja vallitsevuus eri maissa. Opinnäytetyö, Huhtikuu 2012. Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.
  16. ↑ Hannuksela 2008. Hakupäivä 15.10.2008.tarvitaan parempi lähde
  17. ↑ Matti Hannuksela, Kemikaali(yli)herkkyys, Tuoksu(yli)herkkyys. Luentokalvo. Työterveyslaitos 14.10.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Right prefrontal cortex and episodic memory retrieval: a functional MRI test of the monitoring hypothesis Oxford Journals (englanniksi)
  19. ↑ De Luca C. et al: Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol., marraskuu 2010. PubMed.
  20. 1 2 Katoh et al.: Application of Metabolomics to Multiple Chemical Sensitivity Research. Nihon Eiseigaku Zasshi, 2016. PubMed.
  21. ↑ Eva Palmquist, Anna-Sara Claeson, Gregory Neely, Berndt Stenberg, Steven Nordin: Overlap in prevalence between various types of environmental intolerance. International Journal of Hygiene and Environmental Health, 2014, 217. vsk, nro 4-5, s. 427–434. PubMed:24029726 doi:10.1016/j.ijheh.2013.08.005 ISSN 1618-131X Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Perceived treatment efficacy for comventional and alternative therapies reported by persons with multiple chemical sensitivities. Environ Health Perspect. 2003 Sep;111(12):1498-504
  23. ↑ Integrated Chronic Care Service (ICCS) cdha.nshealth.ca. Arkistoitu 1.4.2017. Viitattu 1.4.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Monikemikaaliyliherkkyys&oldid=23874327”