Työkyvyttömyys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sairauspäiväraha)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työkyvyttömyys tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista. Noin 600 000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään, joista 300 000 osallistuu työelämään ja 240 000 on täydellä tai osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä[1]. Lisäksi noin puolet Suomen 82 000 pitkäaikaistyöttömästä elää pitkäaikaisesti työttömyyskorvauksella omaten vamman tai pitkäaikaissairauden, joka vähentää mahdollisuuksia saada työpaikka tai säilyttää se. Heidän joukossaan on 27 000 täysin työkyvytöntä ihmistä.[2]

Työantajalla on oikeus edellyttää palkattavalta henkilöltä sellaista työkykyä, että hän pystyy hoitamaan tulevia työtehtäviään. Aluehallintoviraston mukaan pelkkä epäily siitä, että työntekijä ei tule suoriutumaan työstään vamman tai sairauden vuoksi ei ole kuitenkaan hyväksyttävä peruste olla palkkaamatta työnhakijaa, vaan ainoastaan työterveyshuollolla on oikeus arvioida, onko henkilö kyvytön hoitamaan kyseessä olevaa työtehtävää.[3]

Koska työkyvyttömien on vaikea saada työtä tai säilyttää työpaikkansa, heille kuuluu maksaa lain mukaan sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea saavien suomalaisten määrä Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 000, ja he olivat keskimäärin 50-vuotiaita[4] ja pääosin 50 vuotta täyttäneitä[5].Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeen hakuperusteet[6]. Puolella niistä, joille myönnetään työkyvyttömyyseläke, on vähintään kaksi työkykyä alentavaa sairautta tai vammaa[7].

Riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltavirkkuun kronotyyppiin kuuluvilla on aamuvirkkuihin verrattuna kaksinkertainen riski kärsiä alentuneesta työkyvystä. Kaikkein iltavirkuimmilla on suurin riski.[8]

Sairauspäiväraha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa työkyvytön henkilö on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Mikäli työkyvytön henkilö on työsuhteessa, työantaja maksaa yleensä korvausta omavastuuajalta. Mikäli työkyvytön henkilö on työtön ja hän on oikeutettu työttömyyskorvaukseen, työttömyyskassa tai Kela maksavat työttömälle omavastuuajalta työttömyyskorvauksen.

Sairauspäivärahan määrä riippuu työkyvyttömän henkilön viimeistä edellisen vuoden palkkatuloista. Jos niitä ei ole tai jos ne ovat vähäisiä, työkyvyttömälle henkilölle maksetaan vähimmäispäivärahaa muilta päiviltä kuin sunnuntailta ja arkipyhiltä.[9] Vähimmäissairauspäivärahan bruttomäärä on vuonna 2013 keskimäärin 660 euroa kuussa.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi maksetuksi 300 päivältä.Osasairauspäiväraha antaa pitkään sairastaneelle mahdollisuuden palata töihin osa-aikaisesti, jolloin palkan lisäksi voi saada Kelan osasairauspäivärahaa. Sairauden on täytynyt jatkua vähintään 60 päivärahapäivää. Osasairauspäiväraha on luonteeltaan vapaaehtoinen sopeuttava toimenpide työntekijän ja työnantajan välillä.

Kelan tuki edellyttää aina lääketieteellistä arviota sairauspäivärahaa hakevan työkyvyttömyydestä, mutta lääkärin kirjoittama sairausloma ei kuitenkaan takaa sitä, että Kela maksaisi työkyvyttömälle henkilölle sairauspäivärahaa. Osa tautiluokituksessa mainituista sairauksista on sellaisia, ettei Kela myönnä niiden perusteella sairauslomaa, vaikka hoitava lääkäri olisi todennut potilaan työkyvyttömäksi.

Jos sairauspäivärahakausi jatkuu yli vuoden, ihminen voi hakea työkyvyttömyyseläkettä[10].

Työkyvyttömyyseläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikaissairaalla tai vammaisella henkilöllä on kansaneläkelain mukaan oikeus saada kansaneläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut siten, ettei hän kykene elättämään itseään ammattitaidolleen sopivalla työllä[11]. Ansiotyöhön perustuvat työkyvyttömyyseläkeet lasketaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta siitä summasta, jonka vakuutettu on ehtinyt ansaita työelämässä. Lisäksi tulee vielä niin sanottu tulevan ajan eläkeosuus, jonka saavat ne, jotka ovat ehtineet ansaita tietyn vähimmäissumman kymmenen sairasetuuksien maksua edeltäneen vuoden aikana.[12]

Oikeus täyteen työeläkkeeseen muodostuu, jos pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi vähintään kolmella viidesosalla. Jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla, mutta alle kolmella viidesosalla, on henkilö oikeutettu työeläkkeen osalta ainoastaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.[13]

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan työeläkkeiden myöntämisperusteita koskevan lain mukaan huomioon lisäksi se, onko työmarkkinoilta saatavissa työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.[14]

Työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain yksi prosentti täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista osallistuu vakituisesti työelämään. Neljä prosenttia tekee satunnaisia työkeikkoja. Jäljellä olevista kolme prosenttia haluaisi vakinaisen työsuhteen ja 18 prosenttia haluaisi satunnaisia työsuhteita, muttei ole löytänyt itselleen soveltuvaa työtä.[5] Noin puoli prosenttia Kelan työkyvyttömyyselääkkeen saajista jättää eläkkeensä vuosittain lepäämään, koska on alkanut ansaita palkkatyöllä yli 837,59 euroa kuussa[15].

Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn kansaneläkkeen ohella saa ansaita noin 837 euroa palkkatuloa kuussa[16]. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn täyden työeläkkeen ohella saa ansaita joko 600 euroa kuukaudessa tai 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[5] Osa-aikaeläkkeellä saa ansaita 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[5].

Jos vamman tai sairauden vaikutus työstä suoriutumiseen on vähäistä suurempaa, voidaan myös täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työntekijän työnantajalle myöntää palkkatukea aina vuodeksi kerrallaan. Palkkatuki kattaa korkeintaan puolet palkasta sivukuluineen. Palkkatukea voi saada vain, jos sitä haetaan ennen työsuhteen alkamista.[17] Palkkatuki ei ole kuitenkaan subjektiviinen oikeus, vaan se riippuu vuosittain myönnettävien määrärahojen riittävyydestä. Vammaisille pitäisi tarjota Suomen ratifioiman YK:n vammaissopimuksen mukaan mahdollisuus tehdä palkkatyötä, mutta käytännössä heille ei ole silti tarjolla riittävästi työllistymisen tukea[18].

Työkyvyttömyyseläkemyönnöt Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansaneläkelakiin perustuvaa Kelan työkyvyttömyyseläkettä maksettiin vuonna 2014 noin 150 000, mutta vuonna 2016 enää 137 000 henkilölle. Työelävakuutukseen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä nautti noin 170 000 henkeä.[19][20] Noin prosentti työikäisestä väestöstä hakee vuosittain työkyvyttömyyseläkettä[21]. Ikäryhmittäin tarkakasteltuna alle puoli prosenttia 25-44-vuotiaista, yksi prosentti 45-54-vuotiaista ja noin 2,5 prosenttia 55-61-vuotiaista hakee vuosittain työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle päästettyjen kokonaismäärä on ollut kuitenkin tasaisessa laskussa jo vuosikymmenten ajan ja työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärän väheneminen on kiihtynyt entisestään 2010-luvulla[22]. Kahdeksankymmentäkuusi prosenttia Kelan myöntämistä työkyvyttömyyseläkkeistä oli määräaikaisia kuntoutustukia vuonna 2018[23].

Työkyvyttömyyseläkehylkäysten suhteellinen kasvu on jatkunut 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana, vaikka työkyvyttömyyseläkehakemuksia on tehty aiempaa vähemmän[24]. Eniten laskua on tapahtunut verenkiertoelinten ja psykiatristen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden kohdalla, joiden määrä on vähentynyt kolmanneksella 2000-luvun alun tasosta. Nuoria työkyvyttömyyseläkkeen saajia on erityisen vähän, sillä yli puolet työkyvyttömyyseläkkeen saajista on täyttänyt 55 vuotta. Vain noin yksi prosentti alle 30-vuotiaista suomalaisista saa vuosittain kuntoutustukea ja alle kolme prosenttia 30–39-vuotiaista.[25]

Kela hylkää noin 45 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista[6]. Kelan hylkäysosuudet ovat olleet lisäksi jatkuvassa kasvussa. Eniten kasvua on ollut sellaisissa sairauksissa, jotka ovat aiheuttaneet lisääntyvässä määrin työkyvyttömyyttä. On olemassa myös viitteitä siitä, että työttömiä syrjitään eläkemyönnöissä. Esimerkiksi Kela tekee eniten hylkäyksiä yli vuoden työttömänä olleiden kohdalla, vaikka he ovat tutkimusten mukaan selvästi työssäkäyviä sairaampia. Kela hylkää kyseisen ryhmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista lähes yhdeksänkymmentä prosenttia, kun töissäkäyvien kohdalla vastaava luku on vain kolmekymmentä.[26] Käytäntö saattaa liittyä siihen, että joka kolmas Kelan lääkäri ajattelee, että eläkettä hakevat työttömät eivät ole oikeasti työkyvyttömiä. Työttömille kirjoitetaan lisäksi usein huomattavan puutteellisia lääkärinlausuntoja.[27] Vuonna 2016 tarkastetun väitöskirjan mukaan liian moni työkyvytön pitkäaikaistyötön jää ilman työkyvyttömyyseläkettä, koska työkyvyn arvioinnissa ei oteta huomioon potilaan todellista toimintakykyä[28].

Työeläkelaitokset hylkäävät noin 20 prosenttia työssäkäyvien työkyvyttömyyseläkehakemuksista ja 40 % työttömien hakemuksista[29] keskimääräisen hylkäysprosentin ollessa 30[30]. Julkisen alan työntekijöiden eläkevakuutusyhtiö Kevan mukaan työssäkäyvien alhaisempi hylkäysprosentti johtuu siitä, että työterveyshuolto kartoittaa työntekijän terveydentilan julkista puolta laadukkaammin sekä siitä, että työssäkäyvillä on mahdollisuus kokeilla kuntoutusta ja työtehtävien mukautusta ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.[31] Suurilla työnantajilla onkin taloudellisia kannustimia pitää kiinni osatyökykyisistä työntekijöistä, koska jokainen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvä nostaa heidän eläkevakuutusmaksujaan[32]. Toisaalta myös työttömien työkykyvä testataan usein käytännön työelämässä kuntouttavan työtoiminnan[33] tai Kelan rahoittamien työkokeilujen avulla[34].

Työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylätään yksityisellä sektorilla enemmän kuin julkisella[35]. Tämä johtuu siitä, että julkisella puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyseläkettä ollessaan kyvyttömiä toimimaan omassa ammatissaan, kun yksityisellä puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyeläkkeen vain siinä tapauksessa, ettei ole olemassa mitään sellaista työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän[36]. Julkisen sektorin työsuhteet on lisäksi usein mahdollista muuttaa osa-aikaisiksi[31]. Julkisella sektorilla on myös yksityistä sektoria enemmän suuria työnantajia, joille on asetettu hallinnollis-taloudellisia kannustimia olla irtisanomatta vajaakuntoisia työntekijöitään[32].

Monisairaiden hakemuksia hylätään suhteessa enemmän kuin muiden. Tuki- ja liikuntaelinsairauden sekä masennuksen yhdistelmällä on erityisen vaikea saada työkyvyttömyyseläkettä. Selkäkivun perusteella haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä hylätään kokonaiset 80 prosenttia ja älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella haetuista yli puolet. Korkean koulutustason omaavat saavat kuitenkin muita harvemmin kielteisen eläkepäätöksen.[21] Hylkäyksen vuonna 2010 saaneista 37 prosenttia kärsi pääasiassa tuki- ja liikuntaelimen sairaudesta ja 33 prosenttia psykiatrisesta häiriöstä[37].

Eläkelaitokset kehottavat hylkäyspäätöksen saaneita hakemaan työttömyysturvaa toimeentulonsa varmistamiseksi. Yli kuusikymmentä prosenttia hylkäyspäätöksen saaneista elääkin hylkäyksen jälkeen työttömyyskorvauksella.[38] Kyseiseen järjestelyyn liittyy toimeentulon menetyksen riski, koska työttömyyskorvauksella elävän on sääntöjen mukaan pakko ottaa vastaan tarjottu työpaikka. Työkyvyttömyyshakemuksen hylkääminen johtaakin terveys ja toimeentulo-ongelmien kasautumiseen sekä heikentää potilaiden mielenterveyttä.[39]

Alle puolet hylkäävän päätöksen vuonna 2010 saaneista pääsi neljän vuoden seurannan kuluessa työkyvyttömyyseläkkeelle muutoksenhaun tai puhjenneiden uusien sairauksien johdosta. Etenkin keski-ikäisillä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavilla on muita suurempi riski joutua pysyvästi tilapäiseksi tarkoitettujen tukien varaan ja osa hylkäyksen saaneista tippuu kokonaan yhteiskunnan tukien ulkopuolelle läheistensä elätettäviksi.[40]

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen jätti vuonna 2017 aloitteen lain muuttamiseksi siten, että eläkepäätökset tehtäisiin lähtökohtaisesti potilasta hoitavan lääkärin tekemän diagnoosin pohjalta, jolloin vakuutusyhtiöillä ei olisi enää mahdollisuutta evätä eläkettä, elleivät ne kykene todistamaan hakemusta olennaisilta osin virheelliseksi[41].

Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä kutsutaan nykyisin kuntoutustueksi[42]. Yleensä vakuutuslaitokset arvioivat, että työkyvyttömyyseläkettä hakevan työkyky palautuu muutaman vuoden sisällä, minkä vuoksi työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena. Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyyden voidaan odottaa poistuvan asianmukaisella hoidolla tai aktiivisella kuntoutuksella. Kun kuntoutustukea ja työkyvyttömyyttä on jatkunut kaksi vuotta, tulisi myöntää toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke, ellei hakijan nykyistä työtä voida muokata eikä voida tukea työn vaihtoa terveydentilalle soveltuvaan eikä ole todennäköistä että hakijan toimintakyky paranisi merkittävästi suunnitellulla hoidolla tai kuntoutuksella.[43] Laissa ei ole säädetty määräaikaa kuntoutustuen jatkumiselle, mutta kuntutustukea voidaan maksaa yli kaksi vuotta ilman toistaiseksi voimassa olevan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä vain perustelluista syistä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi pitkään kestävä ammatillinen kuntoutus. Myös psykiatristen sairauksien kohdalla saattaa olla vaikea ennustaa työkyvyn kehittymistä[44]. Masennuksen perusteella myönnettävät kuntoutustuet voivat kestää muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen ja kroonista masennusta sairastavien kohdalla saattaa kulua jopa kuusitoista vuotta ennen toistaiseksi voimassa olevan eläkkeen myöntämistä.[45]

Työkyvyttömyyseläkkeen määrän laskeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyyseläkkeen määrää laskettaessa ei oteta huomioon mitään alle 23-vuotiaana tehtyä työtä, joka tapahtui ennen vuotta 2005[46]. Sen sijaan työeläkkeeseen oikeutetun työkyvyttömyyseläkeläisen eläkkeen määrää nostaa niin sanottu tulevan ajan eläke, joka korottaa työkyvyttömyyseläkettä niillä, jotka ovat ehtineet ansaita kymmenen työkyvyttömyyttä edeltäneen vuoden aikana vähintään 17 807,01 euroa vuoden 2019 tasossa. Työkyvyttömyyden alkamisella ei tarkoiteta kuitenkaan työkyvyttömyyden tosiasiallista alkamista, vaan työkyvyttömyyden perusteella maksettujen etuuksien alkamista.[47]

Tuleva ajan eläke lasketaan siten, että vakuutusyhtiö arvioi eläkkeenhakijan palkkatulojen perusteella, kuinka paljon hän olisi ansainnut vuosittain, jos ei olisi joutunut jäämään työkyvyttömyysseläkkeelle. Tästä summasta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia aina eläkeikään asti. Tulevan ajan eläkeosuuden saavat kuitenkin vain sellaiset työkyvyttömät, [48]

Jos työkyvyttömyyseläkkettä on maksettu viisi kalenterivuotta, eläkkeen määrää korotetaan työkyvyttömän iästä riippuvalla kertoimella. Tätä korotusta ei kuitenkaan tehdä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa vasta 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.[49]

Työkyvyttömyyseläkkeen ostovoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyyseläkettä saavien elintaso on heikentynyt jo pitkään suhteessa muuhun väestöön, koska eläkkeet ovat nousseet palkkoja hitaammin[50].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ei raportin mukaan selvitetä riittävästi ja he saavat vääriä etuuksia. Etelä-Suomen Sanomat 15.11.2018. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2498901
  2. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 43/2018. Sivu 20. https://tinyurl.com/ydybddy7
  3. Anna, 32, haki töihin kahvilaan – haastattelijan kommentti pysäytti: ”En ilkee laittaa sinuu sinne näytille”. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006246048.html
  4. https://web.archive.org/web/20161114010418/http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090414320483_uu.shtml?_ga=1.125451146.1095681879.1458251893 Työkyvyttömien määrä uhkaa lisääntyä]. Iltalehti 4.9.2011. Web Archive.
  5. a b c d Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf
  6. a b Suvi Julkunen sai työkyvyttömyyseläkkeen helposti ja tuntee siitä häpeää – kertoo videolla rankasta arjestaan, jonka jakaa yli 200 000 suomalaista Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2021.
  7. Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  8. Tapio Räihä, Iiro Nerg, Heidi Jurvelin, Andrew Conlin, Marko Korhonen, Leena Ala-Mursula: Evening chronotype is associated with poor work ability and disability pensions at midlife: a Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Occupational and Environmental Medicine, 22.1.2021. PubMed:33622783. doi:10.1136/oemed-2020-107193. ISSN 1351-0711. Artikkelin verkkoversio. en
  9. Sairauspäivärahan määrä. Kelan kotisivut. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280302122630EH?OpenDocument
  10. Sairauspäivärahan maksaminen. Kela.fi[vanhentunut linkki]
  11. Kansaneläkelain 12 §.
  12. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  13. Työntekijän eläkelaki
  14. Työntekijän eläkelaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P35
  15. Anita jatkoi työntekoa työkyvyttömyyseläkkeellä: ”Iloitsen siitä, että minua tarvitaan” Elämässä. 19.12.2017. Viitattu 29.6.2021.
  16. Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä kela.fi. Viitattu 22.6.2021.
  17. Palkkatuki www.vates.fi. Viitattu 15.6.2021.
  18. Tuetun työllistymisen menetelmät - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.6.2021.
  19. Riitta Huurinainen 2016: Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Turun yliopisto. Lisensiaattitutkimus. https://docplayer.fi/29440679-Kelan-tyokyvyttomyyselakkeiden-hylkaykset-ja-niiden-vakuutuspiirikohtainen-vaihtelu.html
  20. Anita jatkoi työntekoa työkyvyttömyyseläkkeellä: ”Iloitsen siitä, että minua tarvitaan” Elämässä. 19.12.2017. Viitattu 29.6.2021.
  21. a b Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  22. Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76
  23. Masennus vei Saulin työkyvyttömyys­eläkkeelle – haaveissa on yhä työelämä Elämässä. 22.1.2019. Viitattu 9.4.2021.
  24. Riitta Huurinainen 2016: Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Turun yliopisto. Lisensiaattitutkimus. https://docplayer.fi/29440679-Kelan-tyokyvyttomyyselakkeiden-hylkaykset-ja-niiden-vakuutuspiirikohtainen-vaihtelu.html
  25. Ilpo Pajunen: Ruotsissa moni joulukuussa syntynyt syrjäytyy, Suomessa ei – voiko syy olla koulujärjestelmässä? Yle uutiset 13.6.2016. http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_moni_joulukuussa_syntynyt_syrjaytyy_suomessa_ei__voiko_syy_olla_koulujarjestelmassa/8942788?ref=leiki-uup
  26. Riitta Huurinainen 2016: Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Turun yliopisto. Lisensiaattitutkimus. https://docplayer.fi/29440679-Kelan-tyokyvyttomyyselakkeiden-hylkaykset-ja-niiden-vakuutuspiirikohtainen-vaihtelu.html
  27. Sairaat ja lannistuneet ihmiset juoksevat luukulta luukulle saamatta apua – Ministeriön raportti maalaa karun kuvan työttömien palvelusta Suomessa. Helsingin Sanomat 15.11.2018. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005900306.html
  28. Väitös: Liian moni työkyvytön jää ilman eläkepäätöstä. Etelä-Suomen Sanomat 12.12.2016. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2327897
  29. Miksi työkyvyttömyys­eläkehakemuksia hylätään? Helsingin Sanomat. 10.12.2018.
  30. Suvi Julkunen sai työkyvyttömyyseläkkeen helposti ja tuntee siitä häpeää – kertoo videolla rankasta arjestaan, jonka jakaa yli 200 000 suomalaista Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2021.
  31. a b Miksi työkyvyttömyys­eläkehakemuksia hylätään? Helsingin Sanomat. 10.12.2018.
  32. a b Anu Hietala: Työkyvyttömyyseläkkeet koettelevat myös työnantajan taloutta www.mandatumlife.fi. Viitattu 21.2.2021.
  33. Kuntouttava työtoiminta kunnissa
  34. Kuntouttava työtoiminta kunnissa. Arvioita toiminnan järjestämistavasta ja kehityssuunnasta. Sivu 47. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus kela.fi. Viitattu 21.2.2021.
  35. Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa. http://www.tela.fi/tyoelakeala/tyokyky/tyokyvyttomyyselakkeet
  36. Työkyvyttömyyseläke antaa turvaa työkyvyn heiketessä. Eläketurvakeskus. https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/tyokyvyttomyyselake/Sivut/default.aspx
  37. Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläke-päätöksen jälkeen?Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136252/YP1802_Perhoniemiym.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  38. Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläke-päätöksen jälkeen?Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136252/YP1802_Perhoniemiym.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  39. Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen toimeentulo on vakiintumatonta Tutkimusblogi. 4.5.2018. Viitattu 24.6.2021.
  40. Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläke-päätöksen jälkeen?Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136252/YP1802_Perhoniemiym.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  41. PS:n Ronkainen jätti lakialoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi. Tiedote 27.10.2017. https://www.jarironkainen.fi/tiedote-psn-ronkainen-jatti-lakialoitteen-vakuutuslaakarijarjestelman-muuttamiseksi/
  42. Työeläkkeen laskentaopas 2005. Eläketurvakeskus. Sivu 39. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129402/Tyoelakkeenlaskentaopas2005.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  43. Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena. Eläketurvakeskuksen verkkosivusto. https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=300145
  44. Työkyvyttömyyseläkkeen jatkaminen. Työeläkelakipalvelu. https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=300145
  45. Masennus vei Saulin työkyvyttömyys­eläkkeelle – haaveissa on yhä työelämä Elämässä. 22.1.2019. Viitattu 9.4.2021.
  46. Miten työeläkeotetta luetaan? Työeläke.fi https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
  47. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  48. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  49. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 19. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  50. Sairauseläkkeellä voi saada enemmän eläkettä kuin työssä jatkamalla – onko järkeä? Ilta-Sanomat. 13.5.2017. Viitattu 8.5.2021.

Muut lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.