Moldova (historiallinen alue)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Moldovan historiallista aluetta. Moldovan tasavallasta on erillinen artikkeli.
Moldova
1349–1862 (ruhtinaskuntana)

Moldovan ruhtinaskunta vuonna 1789.
Moldovan ruhtinaskunta vuonna 1789.

Valtiomuoto ruhtinaskunta
Pääkaupunki Baia, Siret, Suceava, Iași
Historia
– Turkin vasalliksi noin 1504
– Puolan vasallina 1601–1618
– Venäjän suojelukseen 1774
– Bukovina Itävallalle 1775
– Bessarabia Venäjälle 1812
Kielet romania
Edeltäjä Unkarin kuningaskunta (1301–1526) Unkarin kuningaskunta
Seuraaja Romanian kuningaskunnan lippu Romanian kuningaskunta

Moldova (rom. Moldova, myös ukr. Молдова) on historiallinen alue Karpaattien ja Dnestrjoen välissä. Nykyisin alue jakautuu Romanian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan kesken. Alueen alkuperäinen nimi oli Bogdania, sen hallitsija Bogdan I:n mukaan. Nimi Moldova tulee Moldovajoesta.

Moldovan ruhtinaskunnan perusti Dragoș 1300-luvulla johdettuaan joukon romanialaisia Unkarin hallitsemilta Karpaateilta ja saavutettua riippumattomuuden aluetta tuolloin hallinneista mongoleista. Hän oli kuitenkin Unkarin vasalli. Vuonna 1349 Moldova sai täyden itsenäisyyden Dragoșin seuraajan Bogdan I:n julistautuessa itsenäiseksi ruhtinaaksi. Suurimmillaan ruhtinaskunta sisälsi Bessarabian ja ulottui pohjoisessa Dnestrille asti ja etelässä Mustallemerelle. Ruhtinaskuntaa kuitenkin ympäröivät monet viholliset, jotka uhkasivat sen itsenäisyyttä, nimittäin Puola, Unkari ja Osmanien valtakunta, jotka uhkasivat myös Moldovan etelänaapuri Valakiaa. Moldovan Tapani III Suuri puolusti vuosina 1457–1504 ruhtinaskuntaa Unkaria ja Puolaa vastaan, mutta hänen kuolemansa jälkeen Bogdan III Yksisilmä joutui maksamaan veroja Osmanien valtakunnan sulttaanille. Seuraavat kolme vuosisataa Moldova oli suurimman osan aikaa Osmanien valtakunnan vasalli, kapinoista huolimatta. Juhana Hirmuinen (1572–1574) kapinoi kasvavia veroja vastaan, Valakian Mikael Rohkea yhdisti romanialaiset ruhtinaskunnat osmaneja vastaan ja vuosina 1601–1618 Moldova oli Puolan vasalli. Osmanit valitsivat ruhtinaat, vuoteen 1711 asti ruhtinassuvusta, mutta myöhemmin asemaan määrättiin kreikkalainen fanariootti. Osmanien alaisuudessa Moldova muutettiin vahvasti linnoitetuksi rajaseuduksi.

1700-luvulla Venäjän vaikutusvalta kasvoi ja vuonna 1774 Moldova asetettiin Venäjän suojelukseen, vaikka se vielä jäikin Osmanien valtakunnan vasalliksi. Moldova menetti alueita, Bukovinan Itävallalle vuonna 1775 ja itäosan sekä Bessarabian Venäjälle vuonna 1812. Vuonna 1832 säädettiin perustuslaki Venäjän johdolla. Krimin sodan jälkeisessä Pariisin rauhassa vuonna 1856 Venäjän suojeluherruus lopetettiin ja vuonna 1859 Moldova sekä Valakia yhdistyivät Romaniaksi Alexandru Ioan I Cuzan alaisuuteen.

Vuonna 1918 historiallisen Moldovan asukkaat Prutjoen itäpuolella irtautuivat Venäjän vallasta ja liittyivät Romaniaan Pariisin sopimuksella vuonna 1920, mutta Neuvosto-Venäjä ei hyväksynyt tätä. Bessarabia kuului Romaniaan vuosina 1918–1940. Neuvostoliiton vallattua Bessarabian vuonna 1940 itäisestä osasta historiallista Moldovaa tehtiin Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta. Toisen maailmansodan aikana se kuului Romaniaan vuosina 1941–1944. Moldavian neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1991.