Mira

Mira
Mira ja sen kumppani Hubblen kuvaamana
Nimen alkuperä	?
Bayerin designaatio	Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet
Flamsteedin designaatio	68 Ceti, 68 Cet
HD-designaatio	HD 14386
Muut designaatiot	HR 681,SAO 129825, BD -3 353, WDS 02193-0259Aa, ADS 1778A, Mira B on VZ Ceti
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus	2,0–10,1, vaihtelee mm 331,96 päivän jaksossa korkeudella 8,1, muitakin jaksoja on. Mira B: 9,5–12,0 mv
Absoluuttinen kirkkaus	0,93 max? Mv
Valovoima	15000 max/? LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka	M7IIIe (M5.5e-9e III), KV (oranssi kääpiö)
Väri-indeksi	B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla.
Lämpötila	keskim 2200/? K K
Massa	15,7 MO (aurinkoa) M☉
Säde	700 RO (aurinkoa) R☉
Muuttujatyyppi	Sykkivä, pitkäjaksoinen Mira-tyyppiä
Pyörimisnopeus	? km/s
Metallipitoisuus	?
Ikä	? milj. v
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö	Valas Cetus
Rektaskensio (J2000)	02h 19m 20.79s
Deklinaatio (J2000)	-02° 58′ 39.5″
Etäisyys	418 valovuotta (128,15 pc parsekia)
Parallaksi	7,79 ± 1,23 mas mas
Säteisnopeus	+63,8 km/s km/s km/s
Ominaisliike	RA: 10,33 mas/yr dekl.: -239,48 mas/yr mas/v
Infobox OK

Mira (Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti) on Valaan tähdistössä sijaitseva kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on myös kaksoistähti. Punainen jättiläistähti Mira A on luultavasti vanhin tunnettu muuttuja, joka ei ole supernova. Se näkyy välillä keskimääräisen kirkkaana tähtenä, välillä tähden kirkkaus painuu kiikarien näkymättömiin. Tähteä ei näy paljaalla silmällä suuren osan sen sykkimisjaksosta. Mira on pitkäjaksoisten Mira-tyyppisten tähtien prototyyppi.

Mira B on K-spektrityypin pääsarjan tähti, jonka ympärillä on kaasurengas. Vuonna 2007 todettiin, että B-tähdellä on esiplanetaarinen kiekko ja että se ei ole valkea kääpiö niin kuin pitkään on ajateltu. Esiplanetaarinen kiekko on syntynyt aurinkotuulesta, joka on myös synnyttänyt tähden ympärille valtavan, ultraviolettivalossa näkyvän komeettamaisen kaasupilven. Kaksoistähti on noin 420 valovuoden päässä Maasta.

Miran rakenne

Mira on kaksoistähti, jossa on sykkivä muuttuja Mira A ja valkoinen kääpiö Mira B eli VZ Ceti. Sykkivä Mira A on hyvin punainen jättiläistähti. Miran suurin kirkkaus on maksimissa noin 3,5. Maksimin kirkkaus on vaihdellut välillä 2,9 ja 4,9. Minimit ja maksimit nousevat ja laskevat jonkinlaisen järjestyksen mukaan. Minimin kirkkaus vaihtelee välillä 8,6–10,1, keskimäärin 331,96 päivän jaksolla, mutta Miralla on myös muita jaksoja noin 60–1 100 päivän välillä.

Kirkkauden kokonaismuutos absoluuttisesta minimistä absoluuttiseen maksimiin (mitä ei tapahdu saman jakson aikana) on 1 700-kertainen. Miran himmenemisestä huomattava osa johtuu eräiden hiukkasten tiivistymisestä kylmenevän tähden kaasukehään.

Miran absoluuttinen kirkkaus vaihtelee noin välillä -2,5 ja +4,7. Minimissään tähti on yhtä kirkas kuin Aurinko, maksimissaan 700, jopa 1 500 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Hubble-avaruusteleskoopin mukaan Mira on 700 auringon läpimittainen, tai erään mittauksen mukaan säde on 3,5 AU. Miran absoluuttinen bolometrinen kirkkaus on maksimissa -5. Miran pintalämpötila vaihtelee välillä 2 000–2 600 K ja on keskimäärin noin 2 300 K. Kun tähti on kuumimmillaan, se kuuluu luokkaan M6III ja kylmimmillään M9III. Miran massa on 15,7 Auringon massaa.

Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto

Sykkivästä Mira A:sta virtaa ainetta tähteä kiertävään Mira B:hen. Mira A venynyt pisaranmuotoiseksi Mira B:n painovoiman takia. Mira B:n massa on 4 Auringon massaa. Tähtien väli on 0,6 kaarisekuntia eli 70 AU. Kiertoaika on noin 400 vuotta ja radan soikeus soikeus 0,66. Kaukaisimmillaan väli on 1,7 kaarisekuntia, lähimmillään 0,1 kaarisekuntia. Mira B:n spektriluokka on KV.^lähde? Vuonna 2007 ajateltiin, että Mira on oranssi pääsarjan tähti, mutta vuonna 2010 julkaisiin havaintoja, jotka tukevat käsitystä, että se on sittenkin valkea kääpiö. Oranssin tähden massa on 0,7 MO, ja sitä ympäröi Mirasta virranneesta aineesta ja tähtituulen tuomasta aineesta koostuva esiplanetaarinen kertymäkiekko.^lähde?

Kertymäkiekko on huomattavasti emotähteään kirkkaampi. Mira B on myös muuttuja VZ Ceti, ja sen kirkkaus vaihtelee 9,33–12. Hidas 13 vuoden jakso + minuuttien kirkkausvaihtelut mm. flareista. Kun Mira A on lähimmillään Mira B:tä, kaksoistähti voidaan luokitella symbioottiseksi kaksoistähdeksi niin kuin R Aquarii. Kaasuvirta näkyy parhaiten Hubble-avaruusteleskoopin ultraviolettisäteilyn alueella ottamassa kuvassa. Miralla on myös kaksi muuta seuralaista, Mira C ja D kaukana Mirasta. Mirasta virtaa ainetta ulos noin Maan massan verran vuodessa, ja näin Miran ympärille muodostuu tähtienväliseen avaruuteen komeettaa muistuttava kaasuvaippa, koska tähti liikkuu avaruudessa.

Miran ympärillä oleva kaasuvaippa ja kaasupyrstö.

Aiheesta muualla

• Mira – Bizarre Star at NASA (englanniksi)
• SEDS Mira (englanniksi)
• AAVSO Mira (englanniksi)
• Daviddarling Mira (englanniksi)
• Kaler: mira (englanniksi)
• Alcyone.de Mira (englanniksi)
• TCAEP Miran (englanniksi) arkistokopio Internet archivessa
• Domeofthesky Mira (englanniksi)

Valaskalan tähdistö (Cetus) » luettelo tähdistä, luokka

Tähdet

β Cet, α Cet, Mira, η Cet, γ Cet, τ Cet, ι Cet, θ Cet, ζ Cet, υ Cet, δ Cet, π Cet, μ Cet, ξ2 Cet, ξ1 Cet, 7 Cet, 2 Cet, χ Cet A, λ Cet, σ Cet, φ1 Cet, 20 Cet, ε Cet, κ1 Cet, ν Cet, ρ Cet, 6 Cet, 46 Cet, 56 Cet, 3 Cet, 94 Cet, 48 Cet, AD Cet, 37 Cet, φ2 Cet, 13 Cet, 69 Cet, φ3 Cet, 75 Cet, 25 Cet, 50 Cet, 39 Cet, 60 Cet, 70 Cet, 57 Cet, 47 Cet, 67 Cet, 80 Cet, EL Cet, 28 Cet, T Cet, φ4 Cet, 49 Cet, 93 Cet, 95 Cet, 64 Cet, 66 Cet, 81 Cet, 38 Cet, 97 Cet, 30 Cet, 12 Cet, 84 Cet, 77 Cet, 42 Cet, 34 Cet, 14 Cet, 63 Cet, 61 Cet, 33 Cet, 26 Cet, 27 Cet, 18 Cet, 21 Cet, 10 Cet, 44 Cet, 1 Cet, 71 Cet, 9 Cet, 32 Cet, HD 11964, 29 Cet, 25 Ari, 43 Cet, 40 Cet, 58 Cet, 35 Cet, 15 Cet, χ Cet B, 79 Cet, HD 11506, HD 12039, HD 224693, 58 Cet, HD 2638, YZ Cet, UV Cet, BL Cet

Eksoplaneetat

94 Cet b, HD 11964 b, 79 Cet b, HD 11506 b, HD 224693 b, HD 2638 b, LHS 1140b