Milorad Čavić
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Milorad Čavić | |||
Maa: Serbia | |||
Miesten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Peking 2008 | 100 m perhosuinti | |
MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Kultaa | Rooma 2009 | 50 m perhosuinti | |
Hopeaa | Rooma 2009 | 100 m perhosuinti | |
EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Kultaa | Eindhoven 2008 | 50 m perhosuinti | |
Kultaa | Debrecen 2012 | 100 m perhosuinti | |
EM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
Kultaa | Dublin 2003 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Helsinki 2006 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Debrecen 2007 | 50 m perhosuinti | |
Kultaa | Debrecen 2007 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Rijeka 2008 | 100 m perhosuinti | |
Hopeaa | Dublin 2003 | 50 m vapaauinti | |
Hopeaa | Helsinki 2006 | 50 m vapaauinti | |
Hopeaa | Rijeka 2008 | 50 m perhosuinti |
Milorad Čavić (serb. Милорад Чавић, s. 31. toukokuuta 1984[1] Anaheim, Yhdysvallat) on serbialainen uimari.
Čavić syntyi Yhdysvalloissa ja osallistui vuoden 2000 kesäolympialaisiin Sydneyssä Jugoslavian edustajana. Hän voitti kultaa Dublinin lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2003 100 metrin perhosuintimatkalla uudella maailmanennätysajalla 50,02 ja hopeaa 50 metrin vapaauinnissa. Vuonna 2006 hän voitti Helsingni lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa kultaa 100 metrin perhosuinnissa ja hopeaa 50 metrin vapaauinnissa. Debrecenissä 2007 hän voitti lyhyen radan Euroopan-mestaruuden 50 ja 100 metrin perhosuinneissa. Hän voitti pitkän radan Euroopan-mestaruuden 50 metrin perhosuinnissa Eindhovenissa 2008 ajalla 23,11.[2]
Čavić oli lähellä murtaa Pekingissä 2008 yhdysvaltalaisen Michael Phelpsin unelman kahdeksasta kultamitalista. Čavić johti 100 metrin perhosuinnissa lähes koko matkan. Phelpsin viimeinen veto kurotti kuitenkin hänet Čavićin edelle sekunnin sadasosalla.[3] Saman vuoden Rijekan lyhyen radan EM-kilpailuissa hän saavutti kultaa 100 ja hopeaa 50 metrin perhosuinnissa[2].
Rooman MM-kilpailuissa 2009 Čavić voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa ajalla 22,67.[4]. 100 metrin perhosuinnissa hän teki välierässä maailmanennätyksen 50,01[5]. Loppukilpailussa hän sai hopeaa ajalla 49,95 Michael Phelpsin voittaessa ME-ajalla 49,82.[6]
Čavić voitti 100 metrin perhosuinnin pitkän radan Euroopan-mestaruuden Debrecenissä 2012 ajalla 51,45.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ MILORAD CAVIC The International Olympics Committee (IOC). Viitattu 11.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Cavic, Milorad swimrankings.net. Viitattu 11.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Viimeinen veto toi Phelpsille seitsemännen kullan MTV3.fi. 16. elokuuta 2008. MTV. Viitattu 16. elokuuta 2008.
- ↑ Men's 50m Butterfly Final omegatiming.com. Arkistoitu 6.8.2009. Viitattu 4.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Cavic perhosteli lähelle 50 sekunnin haamurajaa HS.fi. 31.7.2009. Viitattu 4.8.2009.
- ↑ Men's 100m Butterfly Final omegatiming.com. Arkistoitu 4.10.2009. Viitattu 4.8.2009. (englanniksi)
2001: Geoff Huegill | 2003: Matt Welsh | 2005: Roland Mark Schoeman | 2007: Roland Mark Schoeman | 2009: Milorad Čavić | 2011: César Cielo | 2013: César Cielo | 2015: Florent Manaudou | 2017: Ben Proud | 2019: Caeleb Dressel | 2022: Caeleb Dressel | 2023: Thomas Ceccon | 2024: Diogo Ribeiro |
1991: Jan Karlsson | 1992: Mark Foster | 1993: Carlos Sánchez | 1994: Jonas Åkesson | 1996: Mark Foster | 1998: Miloš Milošević | 1999: Miloš Milošević ja Lars Frölander | 2000: Mark Foster | 2001: Lars Frölander | 2002: Jere Hård | 2003: Mark Foster | 2004: Mark Foster | 2005: Lars Frölander | 2006: Aleksei Puninski | 2007: Milorad Čavić | 2008: Amaury Leveaux | 2009: Johannes Dietrich | 2010: Steffen Deibler | 2011: Andri Hovorov | 2012: Rafael Muñoz | 2013: Andri Hovorov | 2015: Andri Hovorov | 2017: Aleksandr Popkov | 2019: Oleg Kostin | 2021: Szebasztián Szabó |