Mikael Jämsänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikael Jämsänen
Henkilötiedot
Syntynyt24. toukokuuta 1977 (ikä 46)
Espoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Espoon Asterix[1]
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 172 cm
Paino 78 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1998–2003
Seurat Blues (SML)
Salamat (Mestis)

Mikael Jämsänen (s. 24. toukokuuta 1977 Espoo) on suomalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän pelasi urallaan Espoo Bluesin SM-liigajoukkueessa yhteensä 212 runkosarjaottelua tehopistein 13+12=25 ja keräten 49 jäähyminuuttia sekä 18 playoff-ottelua tehden yhden maalin ja keräten neljä jäähyminuuttia. Jämsänen tunnettiin SM-liigassa lähinnä alempien ketjujen pelaajana, joka taklasi pieneen kokoonsa nähden varsin kovaa.[1] Hän laukoi oikealta.[2] Jämsäsen pelaajaura päättyi kuitenkin loukkaantumiseen kaudella 2003–2004.[3]

Jämsänen on tullut kuitenkin paremmin tunnetuksi jääkiekkouransa jälkeen isyyskiistastaan, kun hän menetti oikeuden tavata biologisen lapsensa. Jämsänen teki kaikkien biologisten isien puolesta töitä heidän oikeuksiensa parantamiseen. Uusi isyyslaki astui lopulta voimaan tammikuussa 2016.[4]

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämsänen on Espoon Jääklubin kasvatti. Hän siirtyi B-juniori-ikäisenä Kiekko-Espooseen kaudeksi 1993–1994. Jämsänen voitti seurassa A-nuorten SM-pronssia vuosina 1995 ja 1996. Hän oli kaudella 1995–1996 12 osumallaan Kiekko-Espoon A-nuorten kolmanneksi paras maalintekijä Kimmo Ahokkaan kanssa ja kaudella 1997–1998 joukkueen toiseksi paras maalintekijä Karo Koivusen jälkeen. Jämsänen debytoi jälkimmäisenä mainitulla kaudella myös miesten peleissä pelattuaan kaksi ottelua lainalla I-divisioonajoukkue Hyvinkään Ahmoissa.[2]

Kaudella 1998–1999 Jämsänen debytoi Espoo Bluesin SM-liigajoukkueessa, jossa hänen tulokaskautensa toi 44 runkosarja- ja neljässä playoff-ottelussa tehot 1+1=2. Seuraavalla kaudella 1999–2000 Jämsänen teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 6+7=13. Kausi 2000–2001 hänellä jäi loukkaantumisen vuoksi vain 33 ottelun mittaiseksi ja Jämsäsen kausi päättyi runkosarjaan.[5] Kauden 2003–2004 kynnyksellä hän siirtyi Mestiksen nousijajoukkue Kirkkonummen Salamoihin.[6] Jämsäsen kausi ja koko pelaajaura päättyi kuitenkin vain viiden ottelun jälkeen nivusvaivoihin.

Jämsänen toimi kaudella 2006–2007 Kiekko-Espoon A-nuorten I-divisioonajoukkueen päävalmentajana.[7] Kaudella 2007–2008 hän luotsasi Bluesin C-nuorten SM-sarjajoukkuetta.[2]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämsänen pelasi kolme poikien maaottelua.[2]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM
1994–1995 Kiekko-Espoo A-SM 10 3 2 5 0 1 0 0 0 2
1995–1996 Kiekko-Espoo A-SM 34 12 3 15 10 4 0 0 0 0
1996–1997 Kiekko-Espoo A-SM 18 1 1 2 2
1997–1998 Kiekko-Espoo A-SM 22 13 6 19 4
Ahmat I-divisioona 2 0 0 0 2
1998–1999 Ahmat I-divisioona 3 0 0 0 0
Blues SM-liiga 44 1 1 2 4 4 0 0 0 4
1999–2000 Blues SM-liiga 47 6 7 13 4 4 0 0 0 0
2000–2001 Blues SM-liiga 33 4 0 4 10
2001–2002 Blues SM-liiga 55 2 2 4 6 3 0 0 0 0
2002–2003 Blues SM-liiga 33 0 2 2 25 7 1 0 1 0
2003–2004 Salamat Mestis 5 0 0 0 2
5 kautta yhteensä SM-liiga 212 13 12 25 49 18 1 0 1 4

Toiminta biologisten isien puolesta Lasten Oikeuksien Tuki Ry:llä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämsänen sai tammikuussa 2009 avopuolisonsa kanssa tyttären, mutta pari kuitenkin erosi huhtikuussa. Jämsänen menetti oikeuden isyyteensä, sillä hänen avopuolisonsa oli vielä virallisesti naimisissa edellisen miehensä kanssa, jonka kanssa hän palasi yhteen. Koska pari oli naimisissa, avopuolisen lapsen isäksi katsottiin automaattisesti hänen aviomiehensä vuonna 1975 säädetyn isyyslain perusteella. Jämsänen nousikin toukokuussa eduskuntatalon portaille osoittamaan mieltä biologisten isien oikeuksien puolesta ja parantamaan myös heidän lastensa oikeuksia.[8] Hän haki oikeutta omaan isyyteensä aina Korkeimpaan oikeuteen, mutta Jämsänen kuitenkin hävisi oikeustaistelun.[4]

Jämsänen jatkoi oman kokemuksensa myötä taistelua muiden biologisten isien puolesta ja heidän lastensa oikeuksia isään. Hän perustikin vuonna 2009 Lasten Oikeuksien Tuki Ry (lyhyemmin Lotry) -nimisen järjestön.[9] Järjestö järjesti 3. joulukuuta 2013 Espoon Barona-areenalla Unelmille siivet -konsertin, jossa esiintyi tunnettuja artisteja. Konsertti tuotti kuitenkin isot tappiot ja lopulta Lotry ajautui konkurssiin.[10] Jämsänen onnistui omalla panoksellaan ja vapaaehtoistyöllään samaan eduskuntakäsittelyn päätteeksi vuonna 1975 säädytyn isyyslain muuttumaan 15. joulukuuta 2014. Laki astui voimaan vuoden 2016 alusta.[11] Uusi laki helpottaa isyyden tunnustamista, eikä avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äiti ei voi uuden lain tulon jälkeen enää vastustaa isän selvittämistä.[12]

Jämsänen oli myös SDP:n ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja hän ajoi kampanjassaan pitkälti samoja arvoja kuin Lotryssä. Jämsänen sai Uudenmaan vaalipiirissä 1084 ääntä, eikä tullut valituksi eduskuntaan.[13]

Viime vuosina Jämsänen on tehnyt triathlon-harrastuksellaan hyväntekeväisyystyötä mm. Planille. Hän on pyrkinyt myös lajin ammattilaiseksi ja osallistunut Ironman-kilpailuihin.[10]

8. marraskuuta 2015 MTV3-kanava esitti Jämsäsen isyystaistelusta kertovan dokumentin Lainsuojaton isä.[14]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämsänen on koulutukseltaan merkonomi.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Airaksinen, Tero: Espoon Bluesin välitodistukset Jatkoaika.com. 17.12.2001. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.12.2016.
  2. a b c d Mikael Jämsänen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. Mikkola, Miikka: Mestiksen konkarit Jatkoaika.com. 8.12.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.12.2016.
  4. a b Huttunen, Sasha: Ex-liigakiekkoilijan raskas isyyskiista päättyi suruun iltalehti.fi. 23.1.2016. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 4.12.2016.
  5. Airaksinen, Tero: Blues-pelaajien päästötodistus 2000–2001 Jatkoaika.com. 8.4.2001. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.12.2016.
  6. Mikael Jämsänen Salamoihin – ryhmä valmis Mestikseen Jatkoaika.com. 13.9.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.12.2016.
  7. Huttunen, Sasha: Bluesin valmentajakuvio selviää pian Jatkoaika.com. 19.1.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.12.2016.
  8. Huttunen, Sasha: Ex-liigakiekkoilijan raskas isyyskiista päättyi suruun iltalehti.fi. 9.9.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 4.12.2016.
  9. Presnal, Katja: Lasten Oikeuksien Puolesta 10.5.2012. Skimbaco. Viitattu 4.12.2016.
  10. a b Parviainen, Vesa: Ex-liigakiekkoilija selätti rajut vastoinkäymiset – tähtää Ironman-kisaan iltalehti.fi. 27.6.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 4.12.2016.
  11. mikaeljamsanen.com | Bio – Vapaaehtoistyötä isolla vaihteella | Mikael Jämsänen – Dream Big
  12. Hjelt, Yrjö: Uusi isyyslaki helpottaa isyyden tunnustamista ja parantaa lapsen oikeuksia yle.fi. 4.1.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 4.12.2016.
  13. a b Jämsänen Mikael vaalikone.fi. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 17.6.2013. Viitattu 4.12.2016.
  14. Tänään MTV:llä: "En suostu olemaan lainsuojaton isä" – dokumentti sitkeästä taistelusta mtv.fi. 8.11.2015. MTV Oy. Arkistoitu 21.12.2016. Viitattu 4.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]