Mika Maliranta

Mika Juhani Maliranta (s. 3. toukokuuta 1968 Kotka[1]) on suomalainen taloustieteilijä, filosofian tohtori ja tutkimuslaitos Laboren johtaja vuodesta 2021.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mika Maliranta on syntyisin kotkalaisesta työläisperheestä. Hän opiskeli tilastotiedettä ja sosiologiaa mutta päätyi taloustieteilijäksi professori Matti Pohjolan rekrytoitua hänet tutkimushankkeeseen.[2] Maliranta valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1993 ja lisensiaatiksi 1997. Hän väitteli tohtoriksi kansantaloustieteestä Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 2003.[3]
Maliranta on työskennellyt vuodesta 2009 tutkimusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa ja osa-aikaisena professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.[4] Kun hänet valittiin Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) eli nykyisen Laboren johtajaksi vuonna 2021, hän päätti työnsä Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessorina mutta jatkoi yhä Jyväskylän yliopiston osa-aikaisena taloustieteen professorina.[5]
Maliranta on tutkinut muun muassa talouskasvua, tuottavuutta, työntekijöiden liikkuvuutta, innovaatioita ja kilpailua.[6][7] Tiedotusvälineissä hän on profiloitunut luovan tuhon puolestapuhujana.[8]
Malirannan ja Ari Hyytisen teos Yritysjohdon taloustiede: Yritykset taloudessa ja taloustieteessä oli valintakoekirjana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeessa vuonna 2016.[9]
Tilastokeskuksen aineistojen perusteella Maliranta yhdessä Satu Nurmen kanssa osoitti vuonna 2019, että suomalaiset maahanmuuttajataustaiset yritykset loivat suhteellisesti muita yritysryhmiä enemmän uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuuden ja palkkojen tasot olivat hyvin matalia.[10]
Yhteiskunnallisia näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maliranta sanoo olevansa oikeistodemari. Hänellä on aina ollut John Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsitys: ”Kaikista heikoimmilla olevien aseman pitäisi olla mahdollisimman hyvä.” Ihannemaailmassa ei olisi tuloeroja, mutta todellisuudessa pitää ottaa kannustimet huomioon, ja koska jotkut pitävät enemmän vapaa-ajasta tai eri asioista, tuloerot ovat väistämättömiä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaamiseksi talous on pidettävä kunnossa. Huoltosuhde, eläkepommi ja jossain määrin velkaantuminenkin huolestuttavat Malirantaa.[2]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malirannan puoliso on toimittaja Krista Taubert.[1]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luovan tuhon tie kilpailukykyyn. Miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin. Julkaisumonistamo Eteläranta Oy, Helsinki: Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö, 2014. ISBN 978-952-67583-4-3 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kilpailu, innovaatio ja tuottavuus. Helsinki: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, 2007. ISBN 978-951-628-457-9 Teoksen verkkoversio.
- Malirannan tutkimukset IDEASissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ahtela, Kaija: Nyt ei ole oikea aika elvyttää. Kauppalehti, 4.4.2022, s. 10–12. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ a b c Onninen, Oskari: Näiden joukoissa seison. Suomen Kuvalehti, 14.10.2021, nro 41, s. 46–49. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Väitösesite. Mika Maliranta: Micro level dynamics of productivity growth: An empirical analysis of the great leap in Finnish manufacturing productivity in 1975–2000. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kauppakorkeakoulu 9.12.2003. Viitattu 12.10.2015
- ↑ Mika Malirannan CV. Etla. Arkistoitu 28.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
- ↑ Mika Maliranta johtajaksi Palkansaajien tutkimuslaitokseen 11.6.2021. Palkansaajien tutkimuslaitos. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Maliranta Mika, Professor Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 29.2.2016. Viitattu 17.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Maliranta, Mika Etla. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
- ↑ Professori: Vain luova tuho nostaa Suomen suosta. Helsingin Sanomat 14.1.2015. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/valintakoekirjat/ (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.10.2015
- ↑ Maliranta, Mika & Nurmi, Satu: Maahanmuuttajien yritystoiminnan merkitys Suomen työllisyyden ja tuottavuuden yritysdynamiikalle. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2019, 115. vsk, nro 2, s. 289-316.