Miekkakala

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Miekkakalat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Miekkakala
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Xiphioidei
Heimo: Miekkakalat
Xiphiidae
Suku: Xiphias
Linnaeus, 1758
Laji: gladius
Kaksiosainen nimi

Xiphias gladius
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Miekkakala Wikispeciesissä
  Miekkakala Commonsissa

Miekkakala (Xiphias gladius[2]) on suuri, nopeasti uiva ahvenkala, jonka yläleuka on kasvanut suureksi ”miekaksi”. Se on heimonsa Xiphiidae ainoa laji.[3]

Miekkakala

Miekkakalan pituus on 2–4,3 metriä ja paino jopa 650 kg.[3] Miekkakala voi elää 25 vuotta ja se voi uida jopa 100 km/h.[4][5][6] Miekkakalan väritys on hopeansävyinen, alapuolelta vaaleampi ja selästä tummansininen. Lajin vihollisia ovat ihmisen lisäksi isokokoiset hait.[7][8][4]

Miekkakalan ravintoon kuuluu muun muassa kalat, mustekalat sekä seepiat. Poikaset syövät myös yleensä suurimmaksi osaksi kalaa.[7][4]

Miekkakalan levinneisyys on hyvin laaja. Sen esiintymisalue ulottuu Etelä-Atlantilta aina Englannin rannikolle asti ja Tyynellämerellä useita satoja kilometrejä päiväntasaajan molemmin puolin. Se elää myös kaikkialla Intian valtameressä. Talvisin miekkakalat siirtyvät lähemmäksi päiväntasaajaa lämpimämmän veden perässä.[3][9][4]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miekkakalat elävät rannikkoalueilla, koralliriutoilla ja laguuneissa. Niitä tavataan yleensä 200-600 metrin syvyyksistä. Vaikka miekkakala suosii enemmän lämpimiä vesiä, niitä on nähty jopa 5 celsiusastetta kylmissä vesissä.[7][9]

Miekkakalan ”miekka”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miekkakalan miekan merkityksestä ei ole varmuutta, mutta yleisimmin hyväksytyn teorian mukaan eläin käyttää sitä ravinnon hankkimiseen. Teorian mukaan miekkakala ui kalaparven keskelle ja huitoo miekallaan edestakaisin ennen kuin parvi hajoaa, ja syö sitten kuolleet kalat. Miekkakalan tiedetään käyttävän miekkaansa myös puolustautuakseen luontaisia vihollisiaan vastaan. On myös esitetty, että miekan ensisijainen tehtävä olisi täydentää kalan virtaviivaista muotoa.[5][10] Miekkakala voi uida jopa 100 km/h pienentäen miekallaan tehokkaasti vedenvastusta.[6]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutee lämpimiin vesiin (>24 °C) 0-75 m syvyydessä, päiväantasaajan seudulla läpi vuoden, muilla leveysasteilla kesäisin. Naaras laskee 1-16 miljoonaa mätimunaa. Hedelmöitys ulkoinen.[3][9]

Kalastettu miekkakala.

Miekkakalan kalastus on aktiivista trooppisilla ja leudoilla vesillä. Pohjois-Atlantilla suurimmat miekkakalasaaliit saavat Espanja, Yhdysvallat, Kanada, Portugali ja Japani, Etelä-Atlantilla puolestaan Brasilia, Japani, Espanja, Taiwan ja Uruguay. Miekkakalan pyynti on suosittua urheilukalastusta, jolloin niiden liha on sivuseikka.[4][7]

  1. Collette, B.B., Di Natale, A., Fox, W., Graves, J., Juan Jorda, M., Pohlot, B., Restrepo, V. & Schratwieser, J.: Xiphias gladius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  2. Swordfish Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  3. a b c d Xiphias gladius FishBase. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  4. a b c d e Miekkakala ja marliinit WFF. Viitattu 26.1.2019.
  5. a b Colin Barras: The one thing everyone knows about swordfish is wrong BBC. 26.10.2016. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  6. a b Kirsi Heikkinen: Miekkakala vähentää kitkaa voitelemalla päänsä. Helsingin Sanomat, 7.7.2016. Sanoma Media Finland. Verkkoversio vain tilaajile.
  7. a b c d C. Bester: Biological Profiles: Swordfish Florida Museum of Natural History Ichthyology Department. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  8. Xiphias gladius Food and Agriculture Organization of the United Nations. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  9. a b c Swordfish (Xiphias gladius) Marine Species Indentification Portal. Viitattu 26.6.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  10. Why a Swordfish’s Sword Doesn’t Break National Geographic. 20.10.2014. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]