Miehiä ilman naisia
| Miehiä ilman naisia | |
|---|---|
| Onna no inai otokotachi | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Haruki Murakami |
| Kieli | japani |
| Genre | novellikokoelma |
| Julkaistu | 2014 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Juha Mylläri |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 2014 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 276 |
| ISBN | 978-951-31-9043-9 |
| Sarja: Keltainen kirjasto 475 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Miehiä ilman naisia on Haruki Murakamiin novellikokoelma vuodelta 2014. Kokoelman on suomentanut Juha Mylläri, ja suomennos on julkaistu vuonna 2016 Tammen Keltaisen kirjaston sarjassa.[1]
Ernest Hemingwaylla on 1920-luvulla ilmestynyt novellikokoelma Men Without Women, mutta samankaltaisista nimistä huolimatta Murakami kiistää yhteydet siihen.[2]
Tarinoiden edetessä tyyli muuttuu niin, että sitä on verrattu maagiseen realismiin, kunnes viimeinen, kokoelman niminovelli, palaa jälleen liki realismia. Hän on lavean kerronnan taitaja, kriitikko Harri Römpötin mielestä toisinaan jopa jaarittelija. Novelleissa on Murakamille ominaiseen tapaan viittauksia muuhun kulttuuriin. Kahden ensimmäisen novellin nimi on peräisin Beatles-yhtyeen kappaleista. Drive My Car -novelliin päähenkilö on nimeltään Kafuku, ja nimi viittaa Kafkaan.[2]
Novellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Drive My Car, novelliin pohjautuu Ryusuke Hamaguchin elokuva Drive My Car[3]
- Yesterday
- Itsenäinen elin
- Šeherazade
- Kino
- Rakastunut Samsa
- Miehiä ilman naisia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Miehiä ilman naisia, Kirjasampo.fi, viitattu 15.11.2023
- ↑ a b Harri Römpötti: Haruki Murakamin uusi novellikokoelma on kuin tiivistelmä hänen tuotannostaan 19.11.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Miehiä ilman naisia Elonet. Viitattu 15.11.2023