Mette Frederiksenin II hallitus
| Mette Frederiksenin II hallitus | |
|---|---|
|
Tanskan kuningaskunnan hallitus | |
| Virassa | |
|
Mette Frederiksenin II hallitus 15. joulukuuta 2022. | |
| Toimikausi alkoi | 15. joulukuuta 2022 |
| Toimikausi päättyi | 3. kesäkuuta 2026 |
| Valtionpäämies |
|
| Jäsenet | |
| Hallituksen johtaja | Mette Frederiksen |
| Hallituspuolueet | |
| Hallituksen asema | enemmistöhallitus |
| Oppositiopuolueet | |
| Historia | |
| Vaalit | 2022 |
| Edellinen | Frederiksen I |
| Seuraava | Frederiksen III |
Mette Frederiksenin II hallitus oli Tanskan kuningaskunnan 79. hallitus vuosina 2022–2026. Frederiksenin II hallitus oli pohjaltaan sinipunahallitus, johon kuuluivat sosiaalidemokraatit sekä porvariblokkiin kuuluvat liberaali Venstre-puolue ja moderaatit. Hallituksen pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti hallitussovun syntymisestä 14. joulukuuta 2022 43 päivän neuvottelujen päätteeksi. Hallituksen pohja oli Tanskassa harvinainen: edellisen kerran Tanskassa oli rakennettu oikeisto-vasemmisto-jaon ylittävä hallitus vuonna 1993.[1]
Hallitusohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: tulokset |
Frederiksenin II hallituksen ohjelma oli kirjoitettu 60-sivuiseen asiakirjaan. Tärkeimpiä uudistuksia olivat verouudistus, yleisten vapaapäivien vähentäminen, uudet ilmastotavoitteet, tuloperusteisen oppilasjaon poistaminen, koulutusuudistus, vastaanottokeskuksen perustaminen Euroopan ulkopuolelle, julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen nosto, eläkejärjestelmän uudistaminen sekä käteisavustussopimuksesta luopuminen.
Vero- ja talousuudistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus aikoi parantaa työsuhdevähennystä niin, että työssä käyvät saisivat helpotusta verotuksen tasoon. Hallitus aikoi myös lisätä portaita tuolloisen 750 000 Tanskan kruunun vuositulon yläpuolelle. Verohelpotusten kokonaiskustannukseksi arvioitiin 4 miljardia kruunua. Hallitus suunnitteli myös yhden yleisen vapaapäivän poistamista. Kyseessä oli Tanskassa vuodesta 1686 vietetty suuri rukouspäivä.[2]
Hallitus aikoi nostaa julkisten sektorin työntekijöiden palkkoja yhteensä kolmella miljardilla kruunulla. Tarvittavat palkat aiottiin saada kasaan irtisanomalla vastaava määrä työntekijöitä. Kolmen miljardin säästöt ohjattiin kuntien ja alueiden hallintoon. Frederiksenin II hallitus aikoi uudistaa Arne--eläkejärjestelmän niin, että eläkkeiden taso olisi jatkossa noin 15 000 kruunua kuukaudessa. Hallitus aikoi lyhentää vanhuuseläkkeelle pääsyä kuudesta vuodesta kolmeen. Hallitus aikoi myös perua käteisavustussopimuksen.[2]
Ilmastopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus aikoi tehdä Tanskasta ilmastoneutraalin vuoteen 2045 mennessä ja vähentää Tanskan hiilidioksipäästöjä 110 prosenttia. Sosialistinen kansanpuolue ja Radikaali Venstre jättivät hallitusneuvottelut, koska heidän mielestään hallitus ei kyennyt ”kunnianhimoon ilmastopolitiikan alalla”. Hallitus aikoi ottaa käyttöön hiilidioksidiveron Tanskan maataloudessa sekä lentoveron.[2]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus aikoi perua uudistuksen, jonka mukaan vanhempien tulot asetettiin erääksi kriteeriksi oppilasvalinnassa Kööpenhaminan pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Sjællandissa, Odensessa ja Aarhusissa. Venstre ja porvarillinen blokki arvostelivat aikoinaan uudistusta rajusti. Jatkossa opiskelijat jaettaisiin matka-ajan mukaan. Hallitus suunnitteli koulutuksen uudistamista ja rahoituksen lisäämistä ammatilliseen koulutukseen. Vastaavasti jopa puolet yliopistojen maisteriohjelmista lyhennettäisiin yksivuotisiksi.[2]
Vastaanottokeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin II hallitus otti tavoitteekseen perustaa vastaanottokeskus Euroopan ulkopuolelle, joko Euroopan unionin toimesta tai yhteistyösopimusten puitteissa. Hallituksen tavoitteena oli luoda uusi turvapaikkajärjestelmä. Hallitus ilmoitti tekevänsä mieluiten yhteistyössä joko Euroopan unionin tai muiden maiden kanssa, mutta hallituksella oli valmius tehdä sopimus myös kahdenvälisesti.[2]
Hallituksen kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Virka | Nimi | Virassa | Puolue | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Mette Frederiksenin II hallitus | |||||
| Pääministeri | Mette Frederiksen | 15.12.2022–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Puolustusministeri | Jakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri) | 15.12.2022–22.8.2023 | Venstre | ||
| Troels Lund Poulsen | 22.8.2023–3.6.2026 | Venstre | |||
| Ulkoministeri | Lars Løkke Rasmussen | 15.12.2022–3.6.2026 | Moderaatit | ||
| Valtiovarainministeri | Nicolai Wammen | 15.12.2022–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Talousministeri | Troels Lund Poulsen | 15.12.2022–22.8.2023 | Venstre | ||
| Jakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri) | 22.8.2023–23.10.2023 | Venstre | |||
| Troels Lund Poulsen | 23.10.2023–23.11.2023 | Venstre | |||
| Stephanie Lose | 23.11.2023–3.6.2026 | Venstre | |||
| Sisä- ja terveysministeri | Sophie Løhde | 15.12.2022–3.6.2026 | Venstre | ||
| Oikeusministeri | Peter Hummelgaard | 15.12.2022–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Kulttuuriministeri | Jakob Engel-Schmidt | 15.12.2022–3.6.2026 | Moderaatit | ||
| Elinkeinoministeri | Morten Bødskov | 15.12.2022–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Kehitysyhteistyön ja kansainvälisen ilmastopolitiikan ministeri | Dan Jørgensen | 15.12.2022–29.8.2024 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Ympäristöministeri (29.8.2024 alkaen myös tasa-arvoministeri) | Magnus Heunicke | 15.12.2022–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Sosiaali- ja asuntoministeri | Pernille Rosenkrantz-Theil | 15.12.2022–29.8.2024 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Sophie Hæstorp Andersen | 29.8.2024–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | |||
| Työministeri | Ane Halsboe-Jørgensen | 15.12.2022–23.9.2025 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Kaare Dybvad Bek | 23.9.2025–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | |||
| Lapsi- ja opetusministeri | Mattias Tesfaye | 15.12.2022–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Maahanmuutto- ja kotouttamisministeri | Kaare Dybvad Bek | 15.12.2022–23.9.2025 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Rasmus Stoklund | 23.9.2025–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | |||
| Veroministeri | Jeppe Bruus | 15.12.2022–29.8.2024 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Rasmus Stoklund | 29.8.2024–23.9.2025 | Sosiaalidemokraatit | |||
| Ane Halsboe-Jørgensen | 23.9.2025–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | |||
| Elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri | Jacob Jensen | 15.12.2022–3.6.2026 | Venstre | ||
| Kirkko-, maaseutu- ja Pohjoismaisen yhteistyön ministeri | Louise Schack Elholm | 15.12.2022–23.11.2023 | Venstre | ||
| Morten Dahlin | 23.11.2023–3.6.2026 | Venstre | |||
| Liikenneministeri | Thomas Danielsen | 15.12.2022–3.6.2026 | Venstre | ||
| Koulutus- ja tutkimusministeri | Christina Egelund | 15.12.2022–3.6.2026 | Moderaatit | ||
| Digitalisaatioministeri (29.8.2024 saakka myös tasa-arvoministeri) | Marie Bjerre | 15.12.2022–23.11.2023 | Venstre | ||
| Mia Wagner | 23.11.2023–7.12.2023 | Venstre | |||
| Marie Bjerre | 7.12.2023–29.8.2024 | Venstre | |||
| Caroline Stage Olsen | 29.8.2024–3.6.2026 | Venstre | |||
| Vanhusministeri | Mette Kierkgaard | 15.12.2022–3.2.2026 | Moderaatit | ||
| Henrik Frandsen | 3.2.2026–3.6.2026 | Moderaatit | |||
| Ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri | Lars Aagaard | 15.12.2022–3.6.2026 | Moderaatit | ||
| Vihreämmän maatalouden ministeri | Jeppe Bruus | 29.8.2024–3.6.2026 | Sosiaalidemokraatit | ||
| Eurooppaministeri | Marie Bjerre | 29.8.2024–3.6.2026 | Venstre | ||
| Yhteiskuntaturva- ja varautumisministeri | Torsten Schack Pedersen | 29.8.2024–3.6.2026 | Venstre | ||
| Salkuton ministeri | Stephanie Lose | 9.3.2023–31.7.2023 | Venstre | ||
| Lähteet:[3] | |||||
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frederiksenin kolmiapilahallituksesta oletettiin muodostuvan poliittinen tilkkutäkki ja tämän vuoksi hallituksen pitämistä yhteistyökykyisenä pidettiin historiallisesti vaikeana. Venstre-puolueen puheenjohtaja Jakob Ellemann-Jensen myönsi rikkoneensa vaalilupaukset, sillä hän lupasi ettei vie puoluettaan hallitukseen Frederiksenin kanssa. Myös sosiaalidemokraattien vasen siipi epäili yhteistyön sujuvuutta. Politikenin toimittaja, Helle Thorning-Schmidtin entinen neuvonantaja Noa Reddington arvioi, että lupausten rikkominen oli edellytys eduskuntajärjestelmän viemiseksi eteenpäin. Hän huomautti, että puolueet olivat yksimielisesti välttäneet vaalilupauksia vuodesta 2001 alkaen.[4]
Avisen Danmarkin poliittinen toimittaja Casper Dall arvioi, että kolmiapilahallitus on vahva enemmistönsä vuoksi, eikä tarvitse tukea muilta kansankäräjäpuolueilta. Frederiksenin edellistä hallitusta oli arvosteltu liian voimakkaasta toiminnasta ja uuden hallituksen arvioitiin lisäävän avoimuutta. Tämän johdosta tultaisiin näkemään enemmän poliittisia erimielisyyksiä ja hallituksen sisäisiä vuotoja. Dall kuvaili kolmiapilahallitusta järkiavioliitoksi, sillä puolueiden olisi kyettävä muodostamaan yhteisiä kantoja.[4]
Venstren strategisena neuvonantajana toiminut Steffe Hjatelin uskoi, että hallitus voisi osoittautua avoimemmaksi. Hjatelin uskoi, että ilman ministeripaikkaa jääneet haluaisivat ilmaista tyytymättömyyttään ja keskustella enemmän toimittajien kanssaa. Hjatelin arvioi, että hallitusyhteistyö oli erityisesti Venstrelle hankala useiden rikottujen lupausten vuoksi. Tämän vuoksi tultaisiin näkemään useita tilaisuuksia, jossa Ellemann-Jensen joutuisi edustamaan luotettavana kumppanina Mette Frederiksenin rinnalla.[4]
Hallituksessa ristiriitoja uskottiin aiheuttavan kahden entisen vihollisen yhdistymisen lisäksi myös kahden entisen pääministerin, Mette Frederiksenin ja Lars Løkke Rasmussenin kohtaaminen. Løkke Rasmussen on myös Venstren entinen puheenjohtaja ja Ellemann-Jensenin entinen pomo. Hjatelin uskoi, että Ellemann-Jensen ja Løkke Rasmussen olisivat jakaneet selvästi omat politiikan alueensa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kokkonen, Yrjö: Tanska saa poikkeuksellisen sinipunahallituksen Yle. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022.
- 1 2 3 4 5 Eller, Emil: Det vil den nye regering Danmarks Radio. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022. (tanskaksi)
- ↑ Ellemann bliver forsvarsminister og Løkke bliver udenrigsminister Danmarks Radio. 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022. (tanskaksi)
- 1 2 3 4 Silas Bay Nielsen: Her er udfordringerne og fordelene ved en SVM-regering Danmarks Radio. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022. (tanskaksi)
| Edeltäjä: Mette Frederiksenin I hallitus |
Tanskan hallitus 2022–2026 |
Seuraaja: Mette Frederiksenin III hallitus |