Siirry sisältöön

Mette Frederiksenin II hallitus

Wikipediasta
Mette Frederiksenin II hallitus

Tanskan kuningaskunnan hallitus
Virassa
Mette Frederiksenin II hallitus 15. joulukuuta 2022.
Toimikausi alkoi 15. joulukuuta 2022
Toimikausi päättyi 3. kesäkuuta 2026
Valtionpäämies
Jäsenet
Hallituksen johtaja Mette Frederiksen
Hallituspuolueet
Hallituksen asema enemmistöhallitus
Oppositiopuolueet
Historia
Vaalit 2022
Edellinen Frederiksen I
Seuraava Frederiksen III

Mette Frederiksenin II hallitus oli Tanskan kuningaskunnan 79. hallitus vuosina 2022–2026. Frederiksenin II hallitus oli pohjaltaan sinipunahallitus, johon kuuluivat sosiaalidemokraatit sekä porvariblokkiin kuuluvat liberaali Venstre-puolue ja moderaatit. Hallituksen pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti hallitussovun syntymisestä 14. joulukuuta 2022 43 päivän neuvottelujen päätteeksi. Hallituksen pohja oli Tanskassa harvinainen: edellisen kerran Tanskassa oli rakennettu oikeisto-vasemmisto-jaon ylittävä hallitus vuonna 1993.[1]

Hallitusohjelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frederiksenin II hallituksen ohjelma oli kirjoitettu 60-sivuiseen asiakirjaan. Tärkeimpiä uudistuksia olivat verouudistus, yleisten vapaapäivien vähentäminen, uudet ilmastotavoitteet, tuloperusteisen oppilasjaon poistaminen, koulutusuudistus, vastaanottokeskuksen perustaminen Euroopan ulkopuolelle, julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen nosto, eläkejärjestelmän uudistaminen sekä käteisavustussopimuksesta luopuminen.

Vero- ja talousuudistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frederiksenin II hallitus aikoi parantaa työsuhdevähennystä niin, että työssä käyvät saisivat helpotusta verotuksen tasoon. Hallitus aikoi myös lisätä portaita tuolloisen 750 000 Tanskan kruunun vuositulon yläpuolelle. Verohelpotusten kokonaiskustannukseksi arvioitiin 4 miljardia kruunua. Hallitus suunnitteli myös yhden yleisen vapaapäivän poistamista. Kyseessä oli Tanskassa vuodesta 1686 vietetty suuri rukouspäivä.[2]

Hallitus aikoi nostaa julkisten sektorin työntekijöiden palkkoja yhteensä kolmella miljardilla kruunulla. Tarvittavat palkat aiottiin saada kasaan irtisanomalla vastaava määrä työntekijöitä. Kolmen miljardin säästöt ohjattiin kuntien ja alueiden hallintoon. Frederiksenin II hallitus aikoi uudistaa Arne--eläkejärjestelmän niin, että eläkkeiden taso olisi jatkossa noin 15 000 kruunua kuukaudessa. Hallitus aikoi lyhentää vanhuuseläkkeelle pääsyä kuudesta vuodesta kolmeen. Hallitus aikoi myös perua käteisavustussopimuksen.[2]

Ilmastopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frederiksenin II hallitus aikoi tehdä Tanskasta ilmastoneutraalin vuoteen 2045 mennessä ja vähentää Tanskan hiilidioksipäästöjä 110 prosenttia. Sosialistinen kansanpuolue ja Radikaali Venstre jättivät hallitusneuvottelut, koska heidän mielestään hallitus ei kyennyt ”kunnianhimoon ilmastopolitiikan alalla”. Hallitus aikoi ottaa käyttöön hiilidioksidiveron Tanskan maataloudessa sekä lentoveron.[2]

Frederiksenin II hallitus aikoi perua uudistuksen, jonka mukaan vanhempien tulot asetettiin erääksi kriteeriksi oppilasvalinnassa Kööpenhaminan pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Sjællandissa, Odensessa ja Aarhusissa. Venstre ja porvarillinen blokki arvostelivat aikoinaan uudistusta rajusti. Jatkossa opiskelijat jaettaisiin matka-ajan mukaan. Hallitus suunnitteli koulutuksen uudistamista ja rahoituksen lisäämistä ammatilliseen koulutukseen. Vastaavasti jopa puolet yliopistojen maisteriohjelmista lyhennettäisiin yksivuotisiksi.[2]

Vastaanottokeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frederiksenin II hallitus otti tavoitteekseen perustaa vastaanottokeskus Euroopan ulkopuolelle, joko Euroopan unionin toimesta tai yhteistyösopimusten puitteissa. Hallituksen tavoitteena oli luoda uusi turvapaikkajärjestelmä. Hallitus ilmoitti tekevänsä mieluiten yhteistyössä joko Euroopan unionin tai muiden maiden kanssa, mutta hallituksella oli valmius tehdä sopimus myös kahdenvälisesti.[2]

Hallituksen kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virka Nimi Virassa Puolue
Mette Frederiksenin II hallitus
Pääministeri Mette Frederiksen 15.12.2022–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Puolustusministeri Jakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri) 15.12.2022–22.8.2023 Venstre
Troels Lund Poulsen 22.8.2023–3.6.2026 Venstre
Ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen 15.12.2022–3.6.2026 Moderaatit
Valtiovarainministeri Nicolai Wammen 15.12.2022–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Talousministeri Troels Lund Poulsen 15.12.2022–22.8.2023 Venstre
Jakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri) 22.8.2023–23.10.2023 Venstre
Troels Lund Poulsen 23.10.2023–23.11.2023 Venstre
Stephanie Lose 23.11.2023–3.6.2026 Venstre
Sisä- ja terveysministeri Sophie Løhde 15.12.2022–3.6.2026 Venstre
Oikeusministeri Peter Hummelgaard 15.12.2022–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Kulttuuriministeri Jakob Engel-Schmidt 15.12.2022–3.6.2026 Moderaatit
Elinkeinoministeri Morten Bødskov 15.12.2022–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Kehitysyhteistyön ja kansainvälisen ilmastopolitiikan ministeri Dan Jørgensen 15.12.2022–29.8.2024 Sosiaalidemokraatit
Ympäristöministeri (29.8.2024 alkaen myös tasa-arvoministeri) Magnus Heunicke 15.12.2022–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Sosiaali- ja asuntoministeri Pernille Rosenkrantz-Theil 15.12.2022–29.8.2024 Sosiaalidemokraatit
Sophie Hæstorp Andersen 29.8.2024–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Työministeri Ane Halsboe-Jørgensen 15.12.2022–23.9.2025 Sosiaalidemokraatit
Kaare Dybvad Bek 23.9.2025–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Lapsi- ja opetusministeri Mattias Tesfaye 15.12.2022–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Maahanmuutto- ja kotouttamisministeri Kaare Dybvad Bek 15.12.2022–23.9.2025 Sosiaalidemokraatit
Rasmus Stoklund 23.9.2025–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Veroministeri Jeppe Bruus 15.12.2022–29.8.2024 Sosiaalidemokraatit
Rasmus Stoklund 29.8.2024–23.9.2025 Sosiaalidemokraatit
Ane Halsboe-Jørgensen 23.9.2025–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri Jacob Jensen 15.12.2022–3.6.2026 Venstre
Kirkko-, maaseutu- ja Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Louise Schack Elholm 15.12.2022–23.11.2023 Venstre
Morten Dahlin 23.11.2023–3.6.2026 Venstre
Liikenneministeri Thomas Danielsen 15.12.2022–3.6.2026 Venstre
Koulutus- ja tutkimusministeri Christina Egelund 15.12.2022–3.6.2026 Moderaatit
Digitalisaatioministeri (29.8.2024 saakka myös tasa-arvoministeri) Marie Bjerre 15.12.2022–23.11.2023 Venstre
Mia Wagner 23.11.2023–7.12.2023 Venstre
Marie Bjerre 7.12.2023–29.8.2024 Venstre
Caroline Stage Olsen 29.8.2024–3.6.2026 Venstre
Vanhusministeri Mette Kierkgaard 15.12.2022–3.2.2026 Moderaatit
Henrik Frandsen 3.2.2026–3.6.2026 Moderaatit
Ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard 15.12.2022–3.6.2026 Moderaatit
Vihreämmän maatalouden ministeri Jeppe Bruus 29.8.2024–3.6.2026 Sosiaalidemokraatit
Eurooppaministeri Marie Bjerre 29.8.2024–3.6.2026 Venstre
Yhteiskuntaturva- ja varautumisministeri Torsten Schack Pedersen 29.8.2024–3.6.2026 Venstre
Salkuton ministeri Stephanie Lose 9.3.2023–31.7.2023 Venstre
Lähteet:[3]

Frederiksenin kolmiapilahallituksesta oletettiin muodostuvan poliittinen tilkkutäkki ja tämän vuoksi hallituksen pitämistä yhteistyökykyisenä pidettiin historiallisesti vaikeana. Venstre-puolueen puheenjohtaja Jakob Ellemann-Jensen myönsi rikkoneensa vaalilupaukset, sillä hän lupasi ettei vie puoluettaan hallitukseen Frederiksenin kanssa. Myös sosiaalidemokraattien vasen siipi epäili yhteistyön sujuvuutta. Politikenin toimittaja, Helle Thorning-Schmidtin entinen neuvonantaja Noa Reddington arvioi, että lupausten rikkominen oli edellytys eduskuntajärjestelmän viemiseksi eteenpäin. Hän huomautti, että puolueet olivat yksimielisesti välttäneet vaalilupauksia vuodesta 2001 alkaen.[4]

Avisen Danmarkin poliittinen toimittaja Casper Dall arvioi, että kolmiapilahallitus on vahva enemmistönsä vuoksi, eikä tarvitse tukea muilta kansankäräjäpuolueilta. Frederiksenin edellistä hallitusta oli arvosteltu liian voimakkaasta toiminnasta ja uuden hallituksen arvioitiin lisäävän avoimuutta. Tämän johdosta tultaisiin näkemään enemmän poliittisia erimielisyyksiä ja hallituksen sisäisiä vuotoja. Dall kuvaili kolmiapilahallitusta järkiavioliitoksi, sillä puolueiden olisi kyettävä muodostamaan yhteisiä kantoja.[4]

Venstren strategisena neuvonantajana toiminut Steffe Hjatelin uskoi, että hallitus voisi osoittautua avoimemmaksi. Hjatelin uskoi, että ilman ministeripaikkaa jääneet haluaisivat ilmaista tyytymättömyyttään ja keskustella enemmän toimittajien kanssaa. Hjatelin arvioi, että hallitusyhteistyö oli erityisesti Venstrelle hankala useiden rikottujen lupausten vuoksi. Tämän vuoksi tultaisiin näkemään useita tilaisuuksia, jossa Ellemann-Jensen joutuisi edustamaan luotettavana kumppanina Mette Frederiksenin rinnalla.[4]

Hallituksessa ristiriitoja uskottiin aiheuttavan kahden entisen vihollisen yhdistymisen lisäksi myös kahden entisen pääministerin, Mette Frederiksenin ja Lars Løkke Rasmussenin kohtaaminen. Løkke Rasmussen on myös Venstren entinen puheenjohtaja ja Ellemann-Jensenin entinen pomo. Hjatelin uskoi, että Ellemann-Jensen ja Løkke Rasmussen olisivat jakaneet selvästi omat politiikan alueensa.[4]

  1. ↑ Kokkonen, Yrjö: Tanska saa poikkeuksellisen sinipunahallituksen Yle. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022.
  2. 1 2 3 4 5 Eller, Emil: Det vil den nye regering Danmarks Radio. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022. (tanskaksi)
  3. ↑ Ellemann bliver forsvarsminister og Løkke bliver udenrigsminister Danmarks Radio. 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022. (tanskaksi)
  4. 1 2 3 4 Silas Bay Nielsen: Her er udfordringerne og fordelene ved en SVM-regering Danmarks Radio. 14.12.2022. Viitattu 14.12.2022. (tanskaksi)
Edeltäjä:
Mette Frederiksenin I hallitus
Tanskan hallitus
2022–2026
Seuraaja:
Mette Frederiksenin III hallitus