Matala (kaupunki)
| Matala | |
|---|---|
| Μάταλα | |
 Antiikin Matalan akropolista. |
|
| Sijainti | |
  Matala |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Mátala, Faistós, Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Aiheesta muualla | |
Matala (m.kreik. Μάταλα, myös Matalia, Ματαλία, Matalon, Ματαλόν, Metallon, Μέταλλον; lat. Matalum, Metallum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Mátalan kylän paikalla.[4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matalan poliksen kaupunkikeskus sijaitsi pienen lahden pohjukassa Kreetan etelärannikolla, noin kahdeksan kilometriä pohjoiseen saaren eteläisimmästä kärjestä Lithinon-niemestä. Strabon kuvaa kaupungin sijainneen 40 stadioninmittaa eli noin seitsemän kilometriä Faistoksesta ja 130 stadioninmittaa eli 24 kilometriä Gortynistä, joiden kummankin satamana se historiansa aikana toimi.[2][6]
Matalan akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyisin nimellä Kastrí tunnettu kalkkikivikukkula niemessä heti nykyisen Mátalan kylän lounaispuolella. Kaupunkikeskuksen kooksi on arvioitu ainakin yksi hehtaari.[1] Matalan kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1]
Vedenpinta kaupungin paikalla on noussut antiikin ajoista vähintään 1,5 metriä, joten osa muinaisjäänteistä on veden alla.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matala toimi mahdollisesti Faistoksen satamana jo minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella sekä edelleen klassisella kaudella. Tuon aikaiseksi satamapaikaksi on kuitenkin ehdotettu myös hieman pohjoisempana sijannutta asutusta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kommós. Sieltä on löydetty enemmän jäänteitä varhaisemmilta ajoilta.[2]
Matalan asema itsenäisenä poliksena klassisella kaudella tunnetaan huonosti ja perustuu oletuksiin.[1] Se oli itsenäinen polis ainakin varhaisella hellenistisellä kaudella, vaikkakin toimi varmuudella Faistoksen satamana viimeistään tuolloin.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Matalios (Ματἀλιος).[1][3]
Gortynlaiset valtasivat Matalan sekä läheisen Lebenin noin vuonna 219 eaa. Sen jälkeen kun Faistos tuli Gortynin alaisuudeen 100-luvulla eaa., Matala ja Leben toimivat Gortynin satamina. Näin oli myös roomalaisella kaudella. Kaupungin ei tiedetä lyöneen omaa rahaa.[2]
Kreikkalaisessa mytologiassa Matalan ja Kommóksen tienoilla sijaitsi paikka, johon osa Menelaoksen laivoista haaksirikkoutui paluumatkalla Troijan sodasta.[2][7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
.jpg)
Matalan näkyvissä olevat jäänteet ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta. Kaupungin akropolis on löytöjen perusteella ollut asuttu viimeistään klassisella kaudella. Akropoliilla on linnoitusjäänteitä, jotka ovat pääosin bysanttilaisen kauden aikaisista linnoitteista, mutta niiden alimmat osat saattavat olla antiikin aikaisia. Lisäksi akropoliilla on talojen ja vesisäiliöiden jäänteitä. Kaupungista ei ole löydetty julkisia rakennuksia.[1]
Kaupungin satamana toimi sama akropoliin pohjoispuolinen lahti, jossa on nykyisin Mátalan kylän ranta. Lahden eteläosaan eli akropoliin pohjoisrinteeseen on kaiverrettu rakennusten perustuksia ja kala-altaita. Lahden kaakkoiskulmaan on kaiverrettu 38 × 5 metrin kokoinen laivasuoja mahdollisesti sotalaivaa varten.[1][2]
Akropoliin itäpuolisessa laaksossa on suoritettu kaivauksia, joissa on löydetty rakennusten perustuksia sekä pylväiden osia.[2] Paikalla on pieni arkeologinen alue. Akropoliin pohjoisrinteessä sekä lahden pohjoispuolisen kukkulan etelärinteen kalliossa on lukuisia kammioita, jotka toimivat hautoina.[2] Nykyisin samat luolat tunnetaan paremmin hippien asumuksina 1960–1970-luvuilla.
Noin kolme kilometriä kaupungin paikasta kaakkoon on löydetty herooniksi tulkitun rakennukset jäänteet. Se on ajoitettu 300–100-luvuille eaa., ja on kooltaan 21,4 × 13,8 metriä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”976 Matala”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MATALA or Matalon or Metallon Pyrgiotissa district, S Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Matalia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Matalon Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Matala (Crete) 6 Matala - Μάταλα ToposText. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Strabon: Geografia 10.4.11–14.
- ↑ Homeros: Odysseia 3.291–299.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta antiikin Matala Wikimedia Commonsissa
