Meri Elo
| Meri Elo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. heinäkuuta 1920 Helsinki |
| Kuollut | 16. maaliskuuta 2000 (79 vuotta) Helsinki |
| Arvonimi | kauppaneuvos |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | kauppaneuvos (1982), useita itäeurooppalaisia ansiomerkkejä[1] |
| Yritys | Lomamatkat |
| Asema | toimitusjohtaja (1958-1983) |
| Hallitusjäsenyydet | Suomen Matkatoimistoyhdistys (1961–1981), Suomalais-neuvostoliittolaisen kauppayhdistys (1978–1981), Suomalais-bulgarialainen kauppayhdistys (1979–1981)[1] |
| Lapset | ei lapsia |
Meri Elo, virallisesti Meeri Mirjami Elo (13. heinäkuuta 1920 Helsinki – 16. maaliskuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen Matkatoimisto Oy Lomamatkan perustaja, pitkäaikainen toimitusjohtaja ja kauppaneuvos. Hän toimi kansandemokraattisessa nuorisojärjestössä ja hänellä oli hyvät suhteet Neuvostoliittoon ja moniin sosialistisiin Itä-Euroopan maihin, mikä auttoi näihin maihin suunnatun matkailun kehittämisessä. Erityisen kiinnostuksen kohteena Elolla oli terveysmatkailun edistäminen.[1][2][3]
Meri Elo toimi monia vuosia Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton (SDNL) taloudenhoitajana: ensin Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestössä (1944–1947) ja sitten valtakunnallisessa järjestössä (1947–1958). Hän oli perustamassa Lomamatkat-matkatoimistoa marraskuussa 1956. Elo johti matkatoimistoa helmikuusta 1958 eläkkeelle jäämiseensä saakka eli vuoteen 1983 asti. SDNL nousi maaliskuussa 1958 Lomamatkan enemmistöosakkaaksi. Elon uutteruus vaikutti keskeisesti myös hotelli Presidentin perustamiseen. Tästä Lomamatkat omisti kolmanneksen ja tähän hotelliin tuhannet Lomamatkojen Suomeen tuomat venäläiset turistiryhmät erityisesti Neuvostoliiton aikana majoittuivat.[1][2]
Jo SDNL:n taloudenhoitajana Elo järjesteli suurille ryhmille nuorisofestivaalimatkoja esimerkiksi Berliiniin, Bukarestiin ja Moskovaan. Lomamatkojen toimitusjohtajana hänen johtamansa yritys keskittyi aluksi idänmatkoihin. Lomamatkoilla oli sopimus neuvostoliittolaisen Inturistin kanssa ja 1960-luvun alkuvuosina yksinoikeus matkatoimisto Sputnikin matkojen välittämiseen Suomessa. Neuvostoliiton ohella matkat Itä-Saksaan, Bulgariaan ja Romaniaan nousivat tarjontaan.[1][2] Kauemmaksi matkatessa matkustajat tyypillisesti lennätettiin tai kuljetettiin bussilla Suomesta Leningradiin, josta oli jatkolento turistikohteeseen. 1980 -luvulla tulivat suorat lennot Mustallemerelle, hjonka rantakohteet olivat matkatoimiston voluumitarjontaa.[4]
Meri Elon erityinen kehittämiskohde oli terveysmatkailu itäiseen Euroopan kylpyläkohteisiin. Lomamatkan terveysmatkaohjelma käynnistyi vuonna 1963. Vuosien saatossa kymmenet tuhannet suomalaiset matkustivat 2-3 viikon kestoisille hintatasoltaan edullisille terveys- ja virkistysmatkoille Lomamatkan omilla tilauslennoilla. Terveysmatkalaiset muodostivat noihin aikoihin Lomamatkan suurimman asiakasryhmän.[1][2]
1960-luvun lopulla Lomamatka työllisti yli 50 henkeä. Yhtiö myi seuramatkan yli 40 000 matkustajalle vuosittain. Myöhemmin Elon toimitusjohtajakaudella Lomamatkan henkilöstömäärä kohosi noin 150:een Suomessa. Lisäksi oli kymmeniä matkaoppaita ulkomailla, ja yhtiö järjesti heille omia koulutustilaisuuksiaan.[1]
Kauppaneuvokseksi Elo nimitettiin 12. helmikuuta 1982.[5] Seuraavana vuonna (1983) häntä haastateltiin Yleisradion Itse asiassa kuultuna -televisio-ohjelmssa. Elo sai useita ansiomerkkejä Itä-Euroopasta, jonne hän oli johtamansa matkatoimiston kautta järjestämässä lentomatkoja.[1]
Eläkkeelle jäätyään Elo ehti nähdä perustamansa matkatoimiston, terveys- ja idänmatkojen sekä Presidentti-hotellin alamäen Neuvostoliiton romahtamista seuranneiden muutosvuosien ja 1990-luvun matalasuhdanteen sekä rahaseikkailujen vuosina.[1][2] Lomamatkat asetettiin konkurssiin 1992. Neljä entistä Lomamatkojen työntekijää osti yritysnimen konkurssipesältä ja Lomamatkat rekisteröitiin uudelleen.[4] Meri Elolle surua aiheutti se, että uuden omistajan aikana hänen käynnistämänsä terveysmatkailu keskeytyi.[2] Sittemmin vuonna 1999 Matka-Vekka osti uuden Lomamatkat-yhtiön.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Sofia Kotilainen: Kauppaneuvos Meri Elo (1920–2000). Matkatoimisto Oy Lomamatkan toimitusjohtaja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu. Studia Biographica 8. ISSN 1799-4357. 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansallisbiografia.fi. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ a b c d e f Salokorpi Sinikka: Tarmokas johtaja kehitti terveysmatkoja. Kauppaneuvos Meri Elo (maksumuuri (tilaajille)) 2.4.2000. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ Maisa Lappi: Meri Elo - Suomen matkailun merkittävä vaikuttaja naistenaani.fi. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ a b Falkenberg, Topi: Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle. Suomen ilmailumuseo, 2000. Isbn 951-98492-0-3.
- ↑ Suomalaiset talouden alan arvonimellä palkitut Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu. Studia Biographica 8. ISSN 1799-4357. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansallisbiografia.fi. Viitattu 8.3.2019.