Seuramatka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Playa de Palma de Mallorca

Seuramatka on matka, jossa matkanjärjestäjä paketoi seuramatkapalvelun. Seuramatkaan kuuluu kuljetuksen ja majoituksen lisäksi kolmas palvelumuoto, ja matkasta tehdään esite. Seuramatka on usein matka linja-autolla, laivalla tai lentäen, ja sitä mainostetaan julkisesti. Lentäen tapahtuville seuramatkoille lennetään miltei aina tilauslennoilla. Seuramatkan voi ostaa yksittäinen henkilö tai asiakasryhmä.lähde?

Valmismatka on yksilöllinen matkustustapa. Valmismatkat, IT-matkat (Inclusive tours) ja ruots. Allt i ett resor olivat reittikoneella suoritettuja yksilöllisiä matkoja. Matkan ostaja valitsi matkatoimiston valmismatkaesitteestä lentoyhtiön reittilentotarjonnasta itselleen sopivan lähtö- ja paluupäivän, matkareitin ja hotellin. Matkan keston piti olla vähintään kuusi ja maksimissaan 30 vuorokautta, ja hinnan tuli sisältää lentokuljetuksen, hotellimajoituksen ja jonkin kolmannen palvelumuodon.lähde?

Matkustukseen vaikuttaneita asioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raha- ja valuuttapolitiikalla on ollut merkitystä matkustuksen kehittymiseen. Vuonna 1946 Suomessa tehtiin setelinvaihto eli rahan leikkaus. Devalvaatioita on ollut 1957, 1967, kahdesti 1977, 1978, 1979, kahdesti 1982, 1986 ja 1991 ja revalvaatioita 1973 ja 1980. Myös vapaa-ajan lisääntymisellä on ollut vaikutusta matkustukseen. Vuonna 1960 vuosilomaa pidennettiin 18–24 päivään, 1973 vuosiloma muutettiin neljän viikon loma-ajaksi. Talvilomaviikko tuli laajasti käyttöön 1977 ja työajan lyhennysvapaat eli pekkaset tulivat 1984.lähde?

Ulkomaanpassien myöntämisrajoitteita poistettiin 1949 ja yhä useammat maat ryhtyivät myöntämään viisumeita, ja Suomen Pankki myi matkavaluuttaa lisenssittä[1]. Useat maat poistivat viisumipakon 1950 ja Suomen Pankki myönsi lisää valuutansaantihelpotuksia[a] mutta jo seuraavana vuonna tuli valuuttavero. Vuonna 1953 poistui passi- ja viisumipakko Pohjoismaiden välisestä liikenteestä[3] ja Suomen Pankki muutti matkavaluuttamääräyksiä. Matkustajan saaman ulkomaan valuutan osto-oikeus supistettiin 50 000 markasta 35 000 markkaan matkan suuntautuessa muualle kuin Pohjoismaihin ja 25 000 markkaan mikäli matka suuntautui yksinomaan Pohjoismaihin[4].

Vuonna 1957 Suomen Pankin ohjeita helpotettiin, matkustajan valuuttakiintiöstä ei vähennetty mitään, kun matkustaja osti lipun, joka oikeutti käyttämään säännöllisiä aikataulunmukaisia reittejä. Ulkomaiden hotelli- ja ateriakorvauksia, teatteri- ja muita lippuja ei voitu maksaa etukäteen. Poikkeuksena ryhmämatkojen osanottajat saivat kuitenkin maksaa majoitukset ja ruokailun etukäteen, silloin matkustajan valuuttakiintiöstä vähennettiin erikseen ilmoitettu määrä[5].

1960-luvun alussa suomalaiset tarvitsivat Euroopassa viisumin vielä Jugoslaviaan, Neuvostoliittoon, DDRään, Tšekkoslovakiaan, Unkariin, Bulgariaan ja Romaniaan. Vuonna 1968 voimaan tulleen matkatoimistoasetuksen[6]lähde tarkemmin? mukaan matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien tuli rekisteröityä ja antaa pankkitakuu. Samana vuonna laivamatkustajien piti maksaa laiturivero.lähde?

Vuonna 1984 Kansallisrahoitus ja Suomen Matkatoimistoyhdistys sopivat Matkaluotto-nimisen matkaluottokortin käyttöönotosta[6]lähde tarkemmin?. Matkaluottokortteja oli 1984 käytössä jo 10 000 ja niillä tehtiin matkoja noin 18 miljoonan markan arvosta[7]. Eduskunta sääti 200 markan matkaveron 1991 kaikille 12 vuotta täyttäneille seuramatkoihin osallistujille[8]lähde tarkemmin?. Vuonna 2006 kerättiin ensimmäisen kerran polttoainelisämaksuja lento- ja laivamatkustajilta.lähde?

Seuramatkustuksen alkuvaiheita 1946–1950-luvun loppuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan jälkeen yhteys ulkomaille tapahtui laivoilla Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Antwerpeniin. Henkilöliikenne Leningradiin rautateitse alkoi kesäkuussa 1953 neuvostoliittolaisella kalustolla, suomalainen Sibelius aloitti 1992. Aero Oy pystyi aloittamaan kotimaan liikenteen 1945 ja ulkomaan liikenteen 1947. Leningradiin avattiin laivareitti 1946 Beloostrovin ven. Белоостров (ent. Aallotar I)[b] aloitettua liikennöidä Leningrad-Lontoo reitillä, välisataminaan Helsinki ja Tukholma.lähde?

Suomen Turistiauto Büssing TÜ 4500
Kar-Air DC-3 OH-VKA

Seuramatkat syntyivät Suomessa 1950-luvun alussa. Muutamat matkatoimistot, muun muassa Suomen Matkatoimisto, MatkaKaleva, Area, Turistipalvelu ja Koulumatkailutoimisto tekivät paketti- ja campingmatkoja linja-autoilla ja laivoilla. Tärkeimmät matkakohteet olivat Pariisi, Kööpenhamina, Tukholma sekä Italia ja Espanja yleisesti. Matkatoimistot myivät yksittäismatkoina myös Ruotsista tai Tanskasta lähteviä bussi- tai lentomatkoja. Suomen Turistiauto teki oman matkaohjelman ja oli suuri toimija seuramatkustuksen alkuaikoina. Olympia Auto (myöhemmin Olympia Lentomatkatoimisto) oli poikkeus matkanjärjestäjän joukossa. He tekivät usein lentomatkoja pienelle asiakaskunnalle Kar Airin koneilla erikoisiin kohteisiin. Ensimmäiset matkat suuntautuivat Lähi-itään.lähde?

Lentoseuramatkojen syntyhistoriaa 1957–1972[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kar-Air Convair Metropolitan OH-VKM

Karair oli suomalaisten lentäen tapahtuvien seuramatkojen uranuurtaja. Saatuaan 1957 Convair Metropolitan -koneet alkoi reitti- ja tilauslentoliikenne Espanjaan kasvaa. Aluksi tuotettiin ja myytiin yksittäisiä pakettimatkoja. Lokakuussa 1959 Lehtimatkat julkaisi Karairin tilauslentoihin pohjautuvan seuramatkaohjelmansa talvikaudelle 1959–1960 Kanarialle, Torremolinokseen sekä hiihtomatkoille St. Antoniin[9]lähde tarkemmin? ja bussimatkoja Suomen Turistiauton linja-autoilla. Suomen Matkatoimisto, Area ja MatkaKaleva vastasivat kilpailuun ja tuottivat yhteiset lentoseuramatkansa Kanarialle, Egyptiin. Marokkoon ja St Antoniin Aeron reittikoneella Baseliin, josta oli jatkokuljetus tilauslennolla matkakohteeseen.selvennä Kesäkaudella 1960 Suomen Matkatoimisto, Area ja MatkaKaleva jatkoivat yhteistä seuramatkatuotantoansa ja markkinointiansa nimellä 3 MM-matkat, nimi muutettiin myöhemmin Tähtimatkoiksi[c].

Vuonna 1961 Suomen Matkatoimisto osti Lehtimatkat, perusti Suomen Ulkomaanmatkat Oy:n ja poistui Tähtimatkoista. Suomen Ulkomaanmatkat tuotti seuramatkoja joita markkinoitiin yhteisnimellä A-Matkat[10]. [11]. MatkaKalevakin lopetti Tähtimatkat-yhteistyön ja teki sopimuksen ruotsalaisen Europa Resorin kanssa. Area sen sijaan jatkoi Tähtimatkoissa ja teki myös sopimuksen ruotsalaisen Vingresorin seuramatkojen myynnistä Suomessa[1]. Vuonna 1963 Tähtimatkat muutettiin markkinointinimeltään Aurinkomatkoiksi[d]. Myyjiksi tuli merkittävä määrä suomalaisia matkatoimistoja ja 1963 lopulla A-Matkat lopetettiin ja perustettiin Aurinkomatkat Oy[e], jonne Suomen Ulkomaanmatkojen henkilökunta siirtyi.lähde?

Keskisuuret yksityiset matkatoimistot perustivat 1964 oman markkinointiyhtiönsä Suomen Seuramatkat, mukana Koulumatkailutoimisto, Suomen Turistiauto, AK:n Matkatoimisto, Lentomatkat sekä myöhemmin liittynyt Skandinavian Matkapalvelu. Suomen Seuramatkat loppui jo 1965 Lentomatkojen ja AK:n matkatoimisto[f] aloittivat omat seuramatkaohjelmansa. Lentomatkat lopetti seuramatkojen tuottamisen jo 1969, AK vuonna 1973. Tanskalaiset matkatoimistot tulivat Suomeen, Tjäreborg aloitti 1966 ja Spies 1967.lähde?

Vuonna 1977 kehittivät matkanjärjestäjät Aurinkomatkat, Finnmatkat, Etumatkat ja Lomamatkat yhteistyössä Finnairin kanssa omaa matkanjärjestäjäautomaatiota ja yhteinen MARS-järjestelmä otettiin käyttöön. Suomalaiset seuramatkoja välittäneet matkatoimistot pystyivät omilta päätteiltään varaamaan matkapaketit. Ensimmäisen matkanjärjestäjäkonkurssin teki tammikuussa 1969 Y-Matkat ja toisen toukokuussa 1974 Keihäsmatkat. 1970-luvulla markkinoille tulivat Matka-Expertit, Matkantekijät, Ihannematkat, Toiviomatkat, Ikaalisten matkatoimisto, Matkapojat, Matka-Vekka, Travela sekä Neuvostoliiton markkinoille Finnsov Tours ja Ystävyysmatkat.lähde?

Matkanjärjestäjien yhdistymiset Suomessa alkoivat 1990-luvulla. Ensimmäiseksi yhdistyivät 1993 Tjäreborg ja Spies Matkat[12], 1997 Hassen Matkat yhdistettiin Fritidsresoriin ja vuonna 2002 Fritidsresor sulautettiin Finnmatkoihin. Vuonna 1997 Fritidsresor/Hassen Matkojen markkinaosuus Suomessa oli noin 30 %. Finnair-ryhmän eli Aurinkomatkojen, Finnmatkojen ja Top-clubin markkinaosuus oli 40 % ja Spies/Tjäreborg-ryhmän lähes 20 %[13].

Internet ja verkkokauppa ovat muuttaneet perinteisen seuramatkamyynnin verkkokaupaksi ja kansainvälistyminen on tuonut tarjolle useiden ulkomaisten matkanjärjestäjien seura- ja ryhmämatkoja.lähde?

Bussi- ja laivamatkanjärjestäjiä Skandinaviaan ja Eurooppaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Esite tai logo Lyhyesti
1950
Turistipalvelun perustivat Kerttu Talvisto, Eila Iltanen (vuodesta 1955 Rasila) ja Annikki Berglund. Ensimmäisenä toimitusjohtajana aloitti Kerttu Talvisto ja seuramatkaohjelma alkoi neljällä Kööpenhaminan matkalla Tukholman kautta. Toimintavuoden tappion johdosta osakepääomaa jouduttiin korottamaan. Seuraavina toimintavuosina seuramatkaohjelma laajeni ja Turistipalvelu tuotti laiva-bussimatkoja Hampuriin, Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Pohjolan pääkaupunkeihin, Pariisiin sekä Visbyn laivamatkoja. Turistipalvelu myytiin 1982 ja siitä tuli Lestijärven matkatoimisto.lähde?
1954
Kalevi Keihänen omisti Tampereella Turistimatkat[8]lähde tarkemmin?. Lehti-ilmoituksissa Turistimatkoilla oli joka vuosi erilainen huomiota herättävä mainoslause: ”Suositut seuramatkamme”, ”Halvat matkamme”, ”Jokamiehen ulkomaanmatkoja”, ”Huokeita turistimatkoja”, ”Huokea matkatarjotin”. Turistimatka aloitti omilla bussimatkoilla Eurooppaan, mutta kehitti tuotteitaan. Vuodesta 1961 Lehtimatkojen ja Tähtimatkojen kolmantena vaihtoehtona oli Turistimatkojen oma tuotanto, joka oli rakennettu Hampurin lentojen ja bussimatkojen pohjalle. Matkakohteita olivat: Italia,Itävalta,Pariisi, Espanja, Kreikka, Ranskan Riviera, Pohjois-Italia-Sveitsi, Pohjolan pääkaupungit, Hampuri, Berliini, Reininmaa ja Leningrad. MatkaKaleva osti 1964 Turistimatkat.lähde?
1955
Eila Rasila perusti Finntouristin[6]lähde tarkemmin?. Finntourist tuotti bussi- ja laivamatkoja Skandinaviaan, Pariisiin, Itävaltaa ja Italiaan 1960-luvulla ohjelmistossa oli jo omia tilauslentoja. Finntouristin kilpailijat 1950-luvun alussa olivat Suomen Matkatoimisto ja Turistipalvelu. Pekka Hagman osti Finntouristin 1967 ja sulautti sen Koulumatkailutoimistoon 1993.lähde?
1959
Skandinavian Matkapalvelun[14] perustajat olivat talousneuvos Elias Hasila, Hilpeät Kiertäjät ry, Pekka Lehtovirta, Terttu ja Antero Vesa, Eino Annanen, Reino Kuusela ja Vappu Tuominen. Skandinavian Matkapalvelu kasvoi ripeästi 1960–1970-luvuilla, volyymikohteenaan Visbyn seuramatkat M/S Finnhansalla ja M/S Finnpartnerilla[15]. Muita kohteita olivat bussi- ja laivamatkat Tukholman ja Kööpenhaminan sekä Pariisin ja muihin Länsi-Euroopan kaupunkeihin. Myöhemmin alkoivat tilauslentosarjat Tukholmaan, Kölniin ja Pariisiin. Skandinavian Matkapalvelu myi myös monena vuonna itämeren risteilyjä Finnjetillä. Elias Hasila myi toimistonsa 1982 Etelä-Suomen Matkatoimiston toimitusjohtajalle Egmont Savtschenkolle. Skandinavian Matkapalvelu asetettiin konkurssiin 1991.lähde?
1966
Töölön matkatoimiston perustivat Matti Halonen, Veikko Myllys ja Kirsti Myllys. Ensimmäinen toimitusjohtaja oli Veikko Myllys. Töölön matkatoimiston sisaryritykset olivat Kuopion matkatoimisto ja Varkauden matkatoimisto. Alkuaikoinaan Töölön matkatoimisto kilpaili seuramatkatuotannossa Skandinavian Matkapalvelun kanssa identtisellä matkatarjonnalla Toimitusjohtajaksi nimitettiin 1980 Pertti Pirskanen ja aputoiminimeksi rekisteröitiin Laivalomat. Vuoden 1982 jälkeen toiminta muuttui lähimatkailusta Pauli Kontalan johdolla erikoisryhmiin ja liikematkoihin. Suomeen 1988 tulleesta Fritidsresorista se omisti 25 % ja 2000-luvulla yhtiö hankki omistukseensa Matkatoimisto Tourneen. Vuonna 2005 Töölön matkatoimisto asetettiin konkurssiin[16].
1973 Matka-Vekka Perustaja talousneuvos Seppo Vekka. Toiminta alkoi bussi-laiva yhdistelmämatkoillaTukholmaan Vekan busseilla ja Viking Linen autolautoilla. Pikku hiljaa matkatuotanto laajeni myös lentäen tehtäviksi paketeiksi. Vuonna 1999 Matka-Vekka myytiin rahoitusyhtiö Capmanille ja Matka-Vekkaan ostettiin 2002 Lomamatkat Oy. Islantilaisen Primera Travel Groupin omistukseen Matka-Vekka siirtyi 2006[17]. Syyskuussa 2020 Matka-Vekan toiminta loppui taustayhtiö Primera Holidays Oy:n konkurssiin[18].
1976 Matkapojat Oy Perustaja Mauri Kivelä. Tamperelainen Matkapojat on järjestänyt koko toimintansa ajan laiva- ja lähialuematkoja joissa se on Suomen Suomen suurin. Matkat myydään pääosin omien toimistojen kautta tai verkkokaupasta. Matkapoikien kautta matkustaa vuosittain yli 550 000 matkustajaa[19].

Sarjalento- ja kaukomatkojen matkanjärjestäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spearair "Härmän Mimmi" tai "Härmän Jätkä"
Finnair Super Caravelle OH-LSG
Finnair DC-8-62 OH-LFZ
Finnair DC-10 OH LHC
Hasse lennätti muutaman matkan Iberian 747-256B koneella
Y-Matkat käytti Convair Coronadoa
Matkapisteen Lontoon tilauslentokone

.

Vuosi Logo Lyhyesti
1952
Eero Julin, Anja Julin ja Urho Vuorinen perustivat Olympia Auto Oy:n[20],joka aloitti kaukomatkustuksen pikkubusseilla Lähi-itään ja jopa Intiaan asti. Pitkäaikainen yhteistyö Karairin kanssa 1952 alkoi Jordanian suuntautuvalla lennolla[21]. Vuonna 1960 nimeksi muutettiin Olympia lentomatkatoimisto ja siitä tuli laadukas ja kaukomatkoihin[g] erikoistunut matkanjärjestäjä. 1980-luvulla Olympia oli Pohjoismaiden suurin Kiinan matkojen järjestäjä[6]lähde tarkemmin?.
1959
Pääomistajat olivat Viikkosanomat ja Suomen Turistiauto Oy. Lehtimatkat perustettiin Kar Airin ja Suomen Turistiauton pitkäaikaisen yhteistyön pohjalta. Lehtimatkojen tarkoitus oli kummankin yhtiön kuljetuskapasiteetin hyödyntäminen. Lehtimatkat yllätti suomalaiset matkatoimistot tarjoamalla talvikaudeksi 1959-1960 lentosarjan. Kesämatkoilla 1960 turisteja lennätettiin Kar Airin lisäksi myös Finnairin Caravellella. Suomen Matkatoimisto Oy osti Lehtimatkat tammikuussa 1961.lähde?
1961
Area teki sopimuksen 1961 ruotsalaisen Vingresor Ab:n matkojen myynnistä Suomessa. Ensimmäiset matkat toteutettiin jatkolennoin Ruotsin kautta Vingresorin matkakohteisiin. Osakkaiksi Area ja Suomen Matkatoimisto tulivat Vingresorin 1964, jolloin myös seuramatkalennot aloitettiin Suomesta. Oy Vingmatkat–Vingresor Ab rekisteröitiin vuonna 1968 kun Suomessa avattiin toimisto ja Vingresor aloitti halpojen viime hetken paikkojen myynnin ja toimintaa varten perustettiin Paavonmatkat[8]lähde tarkemmin?. Finnair osti Vingmatkat–Vingresorin 1973 ja nimi muuttui Oy Finnmatkat–Finntours Ab:ksi.lähde?
1961
Yhtiön perustajat olivat Kesko Oy, Suomen Vähittäiskauppiasliitto r.y ja Jaakko Leppäluoto. Lentomatkojen toiminnan rungon muodostivat omistajien liike- ja ryhmämatkat. Lentomatkat oli 1960-luvulla myös seuramatkalentojen matkanjärjestäjä Etelä-Eurooppaan 1964–1969. Lentomatkoilla oli myös tilauslentosarja Karairin Douglas DC-6 -koneilla New Yorkiin[h]. Jaakko Leppäluodon ostettua pääosan osakkeista muut osakkeenomistajat olivat Jaakko Pöyry ja Aarno Pajunen. 1980-luvulla toiminta hiipui, ja lentomatkojen nimi muutettiin Escudero Oy:ksi, joka asetettiin konkurssiin 1992.lähde?
1960-luvun alussa
AK:n Matkatoimisto
Perustaja: Suomen Autoklubi. Etelän lentäen tapahtuvien seuramatkojen alettua, Suomen Autoklubi perusti oman matkatoimiston, josta matkoja pystyi ostamaan myös ilman Autoklubin jäsenyyttä. Matkoja järjestettiin mm. Kanarialle, Mallorcalle. AK teki myös myyntisopimuksen ruotsalaisen Scandinavian Touring -matkatoimiston kanssa. Oma seuramatkatoiminta loppui 1973.lähde?
1963
Perustajat: MatkaKaleva, Area sekä Suomen Matkatoimisto merkitsivät kukin 30% osakkeista ja loput 10% jaettiin 13 pienen matkatoimiston kesken. Ensimmäisenä toimintavuonna matkoja oli 10 000. Aurinkomatkat laajeni nopeasti Suomen suurimmaksi matkanjärjestäjäksi ja heidän ohjelmassaan olivat tärkeimmät seuramatkakohteet Espanjassa, Kreikassa, Turkissa, Italiassa, Tunisiassa, Kyproksella, Marokossa ja Egyptissä sekä erilaiset risteilyt. Talvella 1974/1975 aloitettiin lennot Thaimaahan. Finnairista tuli 1977 pääosakas 79%:lla[8]lähde tarkemmin?. Aurinkomatkoja välittivät lähes kaikki suomalaiset matkatoimistot. Vuonna 2017 pääasiallisena myyntikanavana oli jo verkkokauppa.lähde?
1965
Perustaja: Kalevi Keihänen. Keihäsmatkat oli merkittävä massaseuramatkustuksen aloittaja ja se lennätti turistit omalla Spear Air -lentoyhtiöllään vuodesta 1972. Keihäsmatkojen kohteet olivat Kanariansaaret, Baleaarit, Aurinkorannikko, Tunisia, Portugali ja Kenia. Keihäsen mainostemppuja olivat mm. 100 suomalaista äitiä ilmaiseksi Mallorcalle, viidentoista suomalaisen yleisurheilijan leiritys Los Pacosissa valmentautumassa Münceniin 1972 ja viidentoista kihlaparin vihkiminen lentokoneessa 10 000 metrin korkeudessa[23]. Vuodet 1971–1973 ovat ainoat vuodet suomalaisen seuramatkailun historiassa, jolloin Aurinkomatkat on ollut kakkosmatkanjärjestäjä[24] ja 1974 Keihäsmatkat hallitsivat 30 % Suomen seuramatkamarkkinoista[25]lähde tarkemmin? mutta samana vuonna meni konkurssiin.lähde?
1966
Alkuperäinen TR-matkat logo
Tanskalainen Tjäreborg aloitti toimintansa Suomessa nimellä Oy TR-Matkat Resor Ab[26]. Aluksi Tjäreborg myi matkoja vain Tukholmasta alkaville matkoille ja 1973 alkoivat suorat lennot Suomesta Tjäreborgin omistamalla Sterling Airwaysilla. Ensimmäinen lento suuntautui Gardajärvelle. Tjäreborg-nimi otettiin käyttöön 1974 ja sinä vuonna matkustajia oli 13 000 (markkinosuus 5,5 %). Tjäreborg myi itse omat matkansa suoramyyntinä mutta 1975 MatkaKaleva sai myyntioikeudet. Tjäreborgin Kielimatkat alkoivat 1976. Ensimmäisenä toimintavuotena ne saavuttivat 30 %:n markkinaosuuden Suomen kielimatkamarkkinoilla[12]. Vuonna 1989 matkustajamäärä oli yli 188 000 ja Suomen Tjäreborgin ja Spies Matkojen toimistot yhdistettiin. Suomessa ensimmäisenä matkanjärjestäjänä 1998 Tjäreborg avasi suoraan kuluttajille tarkoitetun Internet Online-varausjärjestelmän.lähde?
1967
Y-Matkat[27] perustivat Eeva-Liisa Kotilainen, Elias Rautiainen ja Anneli Smeds. Y-Matkat tekivät seuramatkoja Gran Canarialle Torremolinokseen ja Mallorcalle. Lentoyhtiönä oli espanjalainen Spantax, joka lensi Convair 990 Coronadoilla. Toiminta loppui perjantaina 24. tammikuuta 1969 koska lentoja ei oltu maksettu. Etukäteen matkansa maksaneita oli 700 ja Kanarian Saarille jäi 116 henkilöä[28]lähde tarkemmin?. Y-matkat luovutettiin konkurssiin 14. maaliskuuta 1969.lähde?
1967
Tanskalainen matkatoimisto Simon Spies A/S perusti Suomen Spies Matkat [29]vuonna 1967 ja toimitusjohtajaksi tuli Tuula Helanto. Silloin matkustajamäärä oli noin 2 000 mutta jo 1972 matkustajia oli 40 000 ja 1992 noin 60 000. Matkakohteita oli mm. Ródos, Teneriffa, Palma de Mallorca. Spies Matkat myivät suoramyyntinä itse oman tuotantonsa. Spies Matkojen ja Tjäreborgin toimistot yhdistyivät Suomessa 1993[8]lähde tarkemmin?.
1967
Matka- Rasilan[30] perustajat olivat Eila Rasila, Annikki Berglund ja Helmi Iltanen. Matka-Rasila tunnettiin laadukaista pienryhmistään. Kohteina olivat Tunisia, Algarve, Portugal ja sarjamuotoisia seuramatkoja olivat reittikoneella tehdyt Lontoon ja Pariisin matkat sekä tilauslentosarjat Nizzaan. Tunnustuksia työstä olivat mm. Finnairin Oskarinen[i] 1985, yrittäjäpalkinto 1989 ja Ranskan Turistiministeriön myöntämän ”Medaille du Tourisme d’Or”[8]lähde tarkemmin?. Toimisto oli selvitystilassa 2003[31]. Tarja Rasila 2008 käynnisti seuramatkatoiminnan uudestaan.lähde?
1970
Matka-Expertit perustivat Inge Wallander, Lars Leteus ja Pauli Kontala. Toimitusjohtajana aloitti Sirkka-Liisa Kontala. Toimisto aloitti seuramatkoilla reittilennoin Keniaan. He laajensivat nopeasti tuotantoaan muihin kaukokohteisiin. Anssi Mustosesta tuli toimitusjohtaja 1976. Riskillistä sesonkiluonteista turistimatkustusta vähennettiin 1979. Myyntitoimintaa kehtitettiin kokous- ja kongressi myyntiin entisten liike-, kauko- ja ryhmämatkojen lisäksi. Yhtiön nimi ja toimiala muutettiin 2004. Nimeksi tuli Mustocapital Oy ja toimialaksi tuli Välimeren alueella olevien vapaa-ajan vuokrahuoneistojen välitys sekä arvopaperien osto ja myynti.
1973 Vingmatkojen nimi muuttui 1973 Finnmatkoiksi ja halpamyynnin vastapainoksi luotiin Ennakkovaraajan Vihreät lähdöt, SuperBonus, lapsi-, ryhmä- ja eläkeläisalennukset sekä Retkisetelit ja Vihreä Kortti. Erikoisuus oli Kulkurikortti, jolla sai matkustaa kortin voimassoloajan mihin tahansa Finnmatkojen Euroopan kohteesen niin monta kerta kuin halusi. Kortteja myytiin vain 500 kappaletta ja ne menivät kaupaksi muutamssa tunnissa. Finnmatkojen ohjelmassa olivat Välimeren maat ja se kehitti aktiivisesti erikoismatkoja mm. golfmatkoja. Finnair myi 1999 Finnmatkat Fritidsresor-ryhmälle[8]lähde tarkemmin?.
1973
Top Club perustettiin alun perin Kar-Airin reittilennoilla tapahtuviksi valmismatkoiksi. Matkatuotanto muutettiin myöhemmin Finnairin reittilentokohteisiin halvimmilla mahdollisilla ryhmähinnoilla[j], mutta asiakas osti vain sen määrän paikkoja kuin tarvitsi. Matkojen kesto oli 7 päivää tai viikonloppu. Top Club teki matkatuotantoa kaupunkikohteisiin ja poikkesi selvästi normaalista tilauslentopohjaisista seuramatkoista. Top Clubilla oli 1995 noin 20 000 matkustajaa.lähde?
1974
Perustajat Lasse Grönlund, Pentti Sivula, Mikko Kettunen ja Yrjö Kokko. Matkapistellä[32] oli toiminnassaan kolme tukijalkaa; liikematkat, reittilentopohjainen Far East Travel -kaukomatkaohjelma sekä seuramatkojen tilauslentosarjat muun muassa Ibizalle ja Lontooseen. Lontoon tilauslentosarjasta Penti Sivula kävi kovan kädenväännön viranomaisten kanssa. Lupa myönnettiin 1986 ja sen johdosta Sivulalle myönnettiin BTA:n (British Tourist Authority) Marketing award overseas sarjassa. Lisäksi Matkailutoimittajien Kilta valitsi Pentti Sivulan vuoden parhaaksi matkamieheksi. Matkapiste sai myös poikkeuksellisesti kahdesti Finnairin myöntämän Oskarisen 1985 ja 1987. Sivula myi toimiston vuonna 1990 Kauppakaariyhtymä Oy:lle ja Kauppakaari myi 1997 Matkapisteen liikematkatoiminnot matkatoimisto Bennettille ja seuramatkatoiminnot Matkapojille.lähde?
1974
Kalevi Keihänen perusti uuden yrityksen: Seiväsmatkat Oy- Pole Tours ltd, jonka perustava yhtiökokous pidettiin Dipolissa. Osanottajia arvioitiin olevan paikalla noin 2 000. Seiväsmatkat Oy:n osakepääoma on 1 830 000 markkaa jaettuna 18 300 sadan markan nimellisarvoiseen osakkeeseen. Rahaa pankkitileillä oli kokouspäivänä oli 1 289 400 markkaa[33]lähde tarkemmin?. Noin 12 000 osakkeenomistajaa halusi olla mukana ”koko kansan yksityisessä Suur-matkatoimistossa”. Seiväsmatkat järjesti matkoja elokuusta 1976 alkaen ja käytti espanjalaista TAE – Trabajos Aéreos y Enlaces -lentoyhtiön DC-8 koneita[8]lähde tarkemmin?. Matkakohteita olivat mm. Mallorca, Torremolinos, Lissabon, Riccione, Rhodos ja Teneriffa. Seiväsmatkat Oy:n konkurssianomus jätettiin 31. joulukuuta 1976.lähde?
1981
Perustajat Hans Westerback[34] ja Hans Helmut Holmström. Toiminta alkoi bussimatkoilla, mutta pian siirryttiin tilauslentoihin. Ensimmäinen lento oli Helsingistä ja Turusta Ljubljanaan. Seuramatkoihin oli bussikuljetukset ympäri Suomea. Suuren huomion Hasse sai lennättämällä 25 lentoa Teneriffalle Iberian 424-paikkaisella Boeing 747 jumbojetillä talvikautena 1982–1983[6]lähde tarkemmin?. Hassen Matkat oli suurin yksityinen suomalaisomisteinen matkanjärjestäjä, ja useina vuosina kannattavin kaikista matkanjärjestäjistä. Holmström ja Westerback myivät yrityksen vuonna 1988 Karisma Investille[35]. Hassen matkat sulautettiin 1997 Fritidresoriin[36].
1976
Pavel Trejtnar ja Pauli Grön perustivat Suomeen Sport Tourist – nimisen toimiston, joka järjesti matkoja Tšekkoslovakiaan. Toiminta oli aluksi pienimuotoista ja vaatimatonta, toimisto hoiti erikoisryhmiä. Nimeä OK-matkat alttiin käyttämään markkinoinnissa. Matkoja Unkariin alettiin tuottamaan 1980-luvulla ja Prahasta ja Budapestista hankittiin omat hotellit. Matkat tapahtuivat reittilennoilla. Vlasta Sipposen aloitettua toimitusjohtajana toiminta laajeni koko Keskeiseen Itä-Eurooppaan. Vuonna 2018 matkakohteita on ympäri maailman.lähde?
1988
Oy Startour Fritidsresor Ab omistajat olivat ruotsalainen Fritidsresor 75 %:n osuudella ja Töölön Matkatoimisto 25 %:lla. Ensimmäisenä toimintavuonna heillä oli ohjelmassaan 37 000 matkaa. Matkakohteiden pääosa oli Välimeren rantakohteisiin mutta mukana oli myös Lontoo, Florida ja Länsi-Intian risteilyt. Fritidsresor käytti Sterling Airwaysin, Air Europan ja Transweden koneita ja uutuutena se toi Suomen markkinoille suoralaskutuksen. Fritidsresor sulautettiin Finnmatkoihin vuonna 2002.lähde?

Tilastoja vapaa-ajan valmismatkoista lentäen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastossa on matkustajamäärät tilauslentosarjoin tehdyillä seuramatkoilla läntiseen Eurooppaan ja Kaukoitään.[6]lähde tarkemmin?

Vuosi Matkustajamäärä
1965 16 600
1967 33 400
1969 72 600
1971 126 900
1973 217 200
1975 317 500
1977 313 100
1979 303 000
1981 238 400
1983 322 800

Vuosi Matkustajamäärä
1985 491 200
1987 733 000
1989 1 080 000
1990 1 170 000
1992 820 000
1993 550 000
1995 740 000
1999 937 000
2001 890 000
2003 835 000
2005 920 500
2007 925 300
2009 898 600

Yksityis- ja seuramatkatoimistoja Neuvostoliittoon sekä Itä-Eurooppaan vuosina 1956 – 1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maarajan ylittäjät Vaalimaalla heinäkuussa 1958 Onni Vilkkaan kuljettaja Onni Malinen ja autoemäntä Koivula 1958.
Vanemuine Helsingissä ensimmäistä kertaa heinäkuussa 1965.

Neuvostoliitossa oli kolme matkatoimistoa, jotka saivat käydä ulkomaanvaluuttakauppaa. Inturist oli suurin ja tärkein, sen kautta varattiin kaikki seura-, liike-, ja yksityismatkat. Sputnik järjesti nuoriso- ja urheilumatkoja ja Neuvostoliiton valtiollinen ammattiliittojen keskusjärjestö VZSPS otti vastaan ulkomaisten ammattiliittojen ryhmiä[37].

Seuramatkustus Neuvostoliittoon alkoi vasta 1955 Suomen Matkatoimiston ja MatkaKalevan solmittua myyntisopimuksen Inturistin kanssa. Vaalimaan raja-asema avattiin busseille ja henkilöautoille 1958 kahdeksi kuukaudeksi. Ensimmäisenä rajan ylitti Onni Vilkas Oy:n linja-auto[38]. Huhtikuussa 1959 Vaalimaan raja avattiin maaliikenteelle ympärivuotiseksi[39]lähde tarkemmin?. Suoran laivaliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä aloitti m/s Vanemuine 1965. Tätä ennen Tallinnaan matkustettiin Leningradin kautta. Leningradin bussi- ja junamatkat sekä laivalla tehdyt Tallinnan matkat 1960–1970-luvuilla olivat todellista massaturismia ja silloin syntyi käsite vodkaturismi.lähde?

Vuosi Logo Lyhyesti
1956
Matkatoimisto Lomamatkan[40] perustivat Suomen festivaalikeskus ry, Suomi–Neuvostoliitto-Seura ry ja Suomen Rauhanpuolustajat ry. Jo 1958 osake-enemmistön haltijaksi tuli kansandemokraattinen nuorisojärjestö SDNL. Yrityksen nimenmuutos 1985, jolloin Lomamatkat Oy nimi rekisteröitiin. Lomamatkoilla oli suuri seuramatkatuotanto ympäri Neuvostoliittoa. Volyymikohteina olivat Mustanmeren rantakohteet. Matkustajat lennätettiin tai kuljetettiin bussilla Suomesta Leningradiin, josta oli jatkolento turistikohteeseen. 1980-luvulla tulivat suorat lennot Mustallemerelle. Turistimatkojen lisäksi Lomamatkalla oli laaja kaupunkiloma- ja terveysmatkaohjelma Neuvostoliiton lisäksi muihin Itä-Euroopan maihin. Lomamatkat asetettiin konkurssiin 1992. Neljä entistä Lomamatkojen työntekijää osti Lomamatkat-nimen konkurssipesältä ja Lomamatkat rekisteröitiin uudelleen. Matkatuotantona oli tuolloin kylpylä-, ranta- ja kaupunkilomamatkat.[8]lähde tarkemmin? Matka-Vekka osti Lomamatkat 1999.lähde?
1967 Etumatkat perustettiin NL-booking-nimisenä Neuvostoliiton seuramatkojen tuotanto- ja varauskeskukseksi.[k] NL-booking/Etumatkojen matkoja kukin jäsen myi ja markkinoi omissa nimissään omassa NL-matkat esitteessä. Etumatkat nimi tuli käyttöön 1978 tuotannon laajennettua Itä-Eurooppaan[41]. Etumatkat oli jäsentoimistojensa ylläpitämä seuramatkojen yksittäis- ja sarjaryhmien tuotantoyksikkö. Suomen Matkatoimisto otti 1990-luvulla Etumatkat omaksi tuotteekseen ja kysynnän hiipuessa toiminta loppui 2013.lähde?
1974 Finnsov Toursin perustivat Matkatoimisto Matkayhtymä Oy 45 %, Matkarengas Oy 45 % sekä Mikko Novitsky 10 %. Vuonna 1980 Finnsov Tours oli läntisen maailman suurin Neuvostoliiton matkoja myyvä matkatoimisto[6]lähde tarkemmin?. Finnsov matkojen suuria matkailusaavutuksia olivat viikkomatkasarjat Sotšiin, Jaltalle, Krasnodarin, Tbilisiin ja Suhumiin, Valamon risteilysarjojen aloittaminen koko laivan vuokrauksin sekä Odessassa koko hotelli Oreandan vuokraaminen. Mikko Novitskyn myi osakkeensa 2002. Lomamatkat ja Matkarengas olivat lopettaneet toimintansa ja venäläiset ostivat konkurssipesiltä osakkeet. Venäjän seuramatkojen vähennyttyä toiminta loppui vuonna 2012.lähde?

Neuvostoliittoon Suomesta suoraan maitse ja meritse matkustaneet suomalaiset 1966–1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastosta puuttuu kokonaan Mustanmeren lentomatkustus sekä muu lentoryhmämatkustus Leningradiin ja Moskovaan, jota ei ole luotettavasti tilastoitu. Tilastoija on arvioinut, että lentäen Neuvostoliittoon matkustaneita suomalaisia arvioidaan vuosina 1973 ja 1973selvennä olleen noin 13 000 kumpanakin vuonna.[42][43]

Vuosi Maaliikenne/henkilöitä Laivaliikenne/henkilöitä Yhteensä/henkilöitä
1966 32 582 17 456 50 038
1967 39 962 18 449 58 411
1968 39 581 11 128 50 709
1969 44 634 19 946 64 580
1970 56 827 21 778 78 605
1971 76 113 26 832 102 905
1972 84 213 42 247 126 460
1973 85 669 43 793 129 462
1974 97 533 67 227 164 760

Huomiolista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ulkomaan matkaa varten sai Ruotsiin Rkr. 30,-, Tanskaan Tkr. 100,-, Norjaan Nkr. 100,-, Hollantiin Hfl. 100,-, Belgiaan Bfr. 1 000, -, Englantiin £ 30.-.-, Ranskaan Rfr. 5 000,-, Neuvostoliittoon £ 30.-.-, Puolaan Cl. $ 20,-, Tsekkoslovakiaan Kč. 1 000,-. Lisäksi Suomen rahaa sai viedä mukanaan 15 000 (euroina 25,25). Ulkomailla vaihdettaessa matkailija sai tästä summasta noin Rkr. 225,-, Tkr. 300,-, £ 12, Rfr. 15 000,-, Sv. fr. 165,- tai Hfl. 190,-.)[2]
  2. Aallotar I luovutettiin sotakorvauksina Neuvostoliitolle ja laiva kastettiin uudelleen Beloostroviksi suom. Valkeasaari.lähde?
  3. Tähtimatkat oli yhteinen markkinointipooli, jossa Suomen Matkatoimiston, Arean, MatkaKalevan, Matkayhtymän ja Lomamatkan tuotantoa myytiin yhteismainoksissa. Myyjänä oli lisäksi Kansan Matkatoimisto ja myös Suomen Matkatoimistoyhdistyksen muut jäsentoimistot.lähde?
  4. Aurinkomatkoissa oli mukana Area, MatkaKaleva, Matkayhtymä, Kansan Matkatoimisto, Lomamatka, Finntourist, Hämeen Matkatoimisto, Joensuun Matkatoimisto, Matkatoimisto Matkakulma, Mikkelin Matkatoimisto, Pohjanmaan Matkatoimisto Turistimatkat ja VR:n Matkatoimisto.lähde?
  5. Aurinkomatkojen perustajina olivat Suomen Matkatoimisto 30  %, Area 30 % ja MatkaKaleva 30  % sekä Finntourist Oy, Kansan Matkatoimisto Oy, Matkatoimisto Matkayhtymä Oy, Pohjanmaan Matkatoimisto Oy, Lappeenrannan Matkatoimisto, Mikkelin Matkatoimisto Oy, Joensuun Matkatoimisto Oy, Tampereen Matkatoimisto – Turistimatkat Oy, Hämeen Matkatoimisto Oy, VR Matkatoimisto Oy, Matkatoimisto Matkakulma Oy ja Matkatoimisto VEK Oy (myöh. Travek).lähde?
  6. AK:n matkojen myyjiksi tulivat Koulumatkailutoimisto, Skandinavian Matkapalvelu, Lomamatka, Matka-Robert, Töölön Matkatoimisto, Kuopion Matkatoimisto ja Teljän Matkatoimisto.lähde?
  7. Olympia on vienyt ryhmiä kaikkiin maanosiin ja usein ensimmäisenä suomalaisena matkatoimistona esim. Syksyllä 1963 Olympia vei asiakkaitaan Kar-Airin koneella maapallon ympäri, asiakkaille tarjottiin myös joulua Betlehemissä tai joulumatkaa Etelä-Amerikkaan, 1964 Olympialla oli ohjelmassa Libanon-Egypti sekä Etelä-Amerikka ja 1965 Islanti, Libanon, Rhodos, Mexico ja Ateena-Istanbul-Beirut-Kairo. Vuonna 1968 Olympiasta tuli Globetrotterin pääedustaja Suomessa.lähde?
  8. Lentomatkat lennätti jäseniä Suomen Rakennusmestarien liitosta, Kirjapainoteollisuuden liitosta, Suomi-Seurasta, Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitosta, Pienteollisuuden Keskusliitosta, Suomen Kaupallisen- ja Teknillisen alan täydennyskoulutusjärjestöstä, Autoalan Keskusliitosta sekä ikämiespesäpalloilijoita.[22]
  9. Finnairin jakama vuosittainen tunnustus matkatoimistolle saavutuksista, jotka liittyvät meneillään olevaan tulosvuoteen. Tunnustuksessa huomioidaan toimiston saavutukset, moninaisuus ja ajankohtaiset tapahtumat.lähde?
  10. Halvimmat reittihinnat olivat kohteesta riippuen 9–15 hengen ryhmä IT ja 30 hengen Part-Charter. (Part-Charter eli osa-charter oli tarkoitettu sarjatuotantoon reittikoneissa).lähde?
  11. NL-booking oli Arean, MatkaKalevan, Suomen Matkatoimiston ja Matkatoimisto Lomamatkan perustama yhteinen Neuvostoliiton matkojen pooli. Lomamatka poistui poolista 1970. NL-bookingin nimi muuttui Etumatkoiksi 1978, kun seuramatkatuotantoa laajennettiin Itä-Euroopan maihin (mm. Puola, Tšekkoslovakia, Unkari).lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämäläinen, Hannu: Matkatoimistoalan värikkäät vuosikymmenet. Helsinki: Suomen matkatoimistoalan liitto, 2010. ISBN 978-951-98140-8-7.
  • Falkenberg, Topi: Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle. Suomen ilmailumuseo, 2000. ISBN 951-98492-0-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jääskeläinen, O. E.: Matkatoimisto oy Area 1935−1985. Helsinki: Matkatoimisto oy Area, 1985. ISBN 951-99657-3-4.
  2. Lähde Helsingin Sanomat 13.4.1950lähde tarkemmin?
  3. Hämäläinen, Hannu: Matkatoimistoalan värikkäät vuosikymmenet. Helsinki: Suomen matkatoimistoalan liitto, 2010. ISBN 978-951-98140-8-7.
  4. Matkatoimisto Kaleva Oy Toimintakertomus vuodelta 1953
  5. Matkakärpänen, Matkatoimisto Kaleva Oy:n tiedotuslehti 3/1957
  6. a b c d e f g Hämäläinen 2010, s.
  7. Matkatoimisto Kalevan henkilöstölehti Matkuri 2/1985.
  8. a b c d e f g h i Falkenberg 2000, s.
  9. Helsingin Sanomat 2.10.1959
  10. A-Matkojen myyjinä olivat Suomen Turistiauto, Kar Air, Suomen Matkatoimisto, Lentomatkat, AK:n Matkatoimisto ja Lappeenrannan Matkatoimisto
  11. Merenkulkuneuvos Matti Nurmisen haastattelu Matkatoimisto Kaleva Oy:n asiakastiedotteessa Matkakärpäsessä 4/1963 sivu 2
  12. a b Tjäreborgin historia Tjareborg.
  13. Britit valtaavat Suomen matkamarkkinoita Taloussanomat. 16.1.1998. Viitattu 8.9.2013.
  14. Skandinavian Matkapalvelu Oy , kaupparekisterinumero 153.870
  15. Faktaomfartyg Finnpartner faktaomfartyg.se.
  16. Töölön Matkatoimisto konkurssiin Lomakuume. Viitattu 29.10.2008.
  17. Matkavekka historiaa matkavekka.fi. Arkistoitu 25.9.2019.
  18. Salokangas, Keijo: Kauppalehti: Matkavekan toiminta päättyi konkurssiin Yle Uutiset. 14.9.2020. Viitattu 2.1.2021.
  19. Matkapojat Yle arkisto. Arkistoitu 8.3.2018.
  20. Olympia-Auto Oy:n kaupparekisterinumero 124.716
  21. Tervonen, Ismo: Veljekset Karhumäki Suomen ilmailun pioneereina 1924−1956, s. 181. Karisto Oy kirjapaino Hämeenlinna: Apali Oy, 2002. ISBN 952-5026-25-6.
  22. {{kirjaviite|Tekijä=Tervonen, Ismo| Vuosi= 2004 | Nimike= Kar-Air Tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957−1980| Julkaisija = Apali Oy| ISBN = 952-5026-40-X })
  23. Kostiainen, Auvo ja Korpela, Katariina: Mikä maa – mikä valuutta?. Turun yliopiston historian laitos, julkaisuja n:o 35, 1998. ISBN 951-29-1161-2.
  24. WorldWise, KohdematkatKalevan asiakaslehti 1/2004, sivu 45
  25. Falkenberg, 2000 s.
  26. Oy TR-Matkat Resor Ab, kaupparekisterinumero 181.848
  27. Matkatoimisto Y-Matkat Oy, kaupparekisterinumero 186.000
  28. Helsingin Sanomat 26.1.1969
  29. Spies-Matkat kommandiittiyhtiö Oy Spies-Matkat Ab, kaupparekisterinumero 189.309
  30. Matka-Rasila Oy, kaupparekisterinumero 189.915
  31. Matka-Rasilan toiminta loppuu syyskuun lopussa Helsingin Sanomat. Viitattu 3.9.2003.
  32. Matkapiste Oy , kaupparekisterinumero 224.254
  33. Helsingin Sanomat 2.3.1975
  34. Hassen matkatoimisto Oy, Oy Turun Matkatoimisto − Turku Tours Ab, kaupparekisterinumero 298.504
  35. Tui yrityshistoria Tui.fi.
  36. Hyppää Hassen siivelle Lomakuume. Arkistoitu 13.9.2012. Viitattu 5.6.2013.
  37. Juvonen, Elvi: Yleisen historian Pro gradu-tutkielma Turismi Neuvostoliiton ja Suomen välillä 1956−1991, s. 26. Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos, 2013.
  38. Bussilla Neuvostoliittoon Yle Elävä arkisto. 14.07.2008.
  39. Helsingin Sanomat 23.3.1959
  40. Matkatoimisto Lomamatka kaupparekisterinumero 143.215
  41. Suomen Matkatoimiston Uutis-Ankka n:o 4 syyskuu 1983
  42. Suomalaisten ulkomaanlomat, Matkailun Edistämiskeskus, A:4 1976
  43. (Tilaston lähteet: Tilastotiedotus, LT; asianomaiset vuodet Merenkulkuhallitus, julkaisematon tilastoaineisto)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tervonen, Ismo: Kar-Air: Tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957–1980. Hämeenlinna: Apali Oy, 2004. ISBN 952-5026-40-X.
  • Kostiainen, Auvo & Korpela, Katariina: Mikä maa – mikä valuutta?. Turun yliopiston historian laitos, julkaisuja n:o 35. Turku: Turun yliopisto, 1998. ISBN 951-29-1161-2.
  • Juvonen, Elvi: Turismi Neuvostoliiton ja Suomen välillä 1956–1991. Yleisen historian Pro gradu-tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos, 2013.
  • Palosuo, Hannele: Leningradin matkailu: Tutkimus Leningradiin suuntautuvan matkailun historiasta, nykyisyydestä, häiriöistä ja motiiveista. Helsinki: Matkailun Edistämiskeskus, 1976.
  • Onnen Taivas? World Wise, 2004, nro 1. Kohdematkat Kaleva Oy.
  • Londén, Markus: Etelään! : seuramatkailun syvin olemus. Tammi, 2000. ISBN 9513117634.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]