Meganeura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meganeura
Meganeura monyi Toulousessa museossa. Sen siiven kärkien väli on 68 senttimetriä.
Meganeura monyi Toulousessa museossa. Sen siiven kärkien väli on 68 senttimetriä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset, Eucarya
Kunta: Eläinkunta, Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset, Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset, Hexapoda
Luokka: Hyönteiset, Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset, Pterygota
Ylälahko: Odonatoptera
Lahko: Griippikorennot Meganisoptera
Heimo: Meganeuridae
Suku: Meganeura
Laji: monyi
Kaksiosainen nimi

Meganeura monyi
Brongniart, 1885[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Meganeura Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Meganeura Commonsissa

Meganeura monyi oli nykyisiä sudenkorentoja muistuttava, suurikokoinen hyönteinen. Sen siipiväli saattoi olla 70 senttimetriä ja ruumiin pituus 40 senttimetriä. Meganeura monyi eli myöhäisellä kivihiilikaudella noin 300 miljoonaa vuotta sitten.[2]

Meganeuran suuren koon mahdollisti ilman korkea happipitoisuus: happea oli tuohon aikaan ilmasta miltei 40 prosenttia, mikä on melkein kaksi kertaa niin paljon kuin nykyisin. Samaan aikaan eli myös muita suurikokoisia hyönteisiä kuten rososiipiäisiä (Dictyoptera) ja palaeodictyopterat.[2]

Meganeuran elintapojen oletetaan olleen pitkälti samankaltaiset kuin nykyisten sudenkorentojen. Se pyydysti sen ajan suurikokoisimpia hyönteisiä ilmasta, tarttuen niihin jaloillaan. Se oli suurin saalistaja paleotsoottisella maailmankaudella kivihiilikaudelta permikaudelle, jolloin ensimmäiset matelijat ilmestyivät.[2]

Taiteilijoiden näkemyksiä Meganeurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. †Meganeura monyi Brongniart 1884 (griffinfly) Fossilworks. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)
  2. a b c Garrouste, Romain: Are the Paleozoic era’s giant dragonflies still among us? The Conversation. 2.9.2018. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cannell, Alan E. R.: The engineering of the giant dragonflies of the Permian: revised body mass, power, air supply, thermoregulation and the role of air density. Journal of Experimental Biology, 2018, nro 221, s. 1–7. doi:10.1242/jeb.185405. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.