Matti Paasonen
| Matti Paasonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. joulukuuta 1925 Mikkelin maalaiskunta[1] |
| Kuollut | 7. huhtikuuta 2005 Helsinki (79 vuotta) |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | farmakologian professori[1] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Turun yliopisto (LL 1951), Helsingin yliopisto (LKT 1953)[1] |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Palkinnot | Leopoldina-akatemian jäsen (1970), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (1973),[1] Suomen Farmakologiyhdistyksen kunniajäsen (1985),[2] Kuopion yliopiston kunniatohtori (1991) |
Matti Kustaa Paasonen (10. joulukuuta 1925 Mikkelin maalaiskunta – 7. huhtikuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen farmakologi ja professori. Hän oli Helsingin yliopiston farmakologian professori vuodesta 1966 eläkkeelle jäämiseensä saakka (1991).[2] Hänen tutkimusalaansa olivat hermoston sekä sydämen ja verisuoniston farmakologia.[3]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paasosen vanhemmat olivat maanviljelijä Kusti Paasonen ja Beata Tikkanen ja puoliso vuodesta 1960 Evá Lampen. Ylioppilaaksi Paasonen tuliTurun suomalaisesta yhteiskoulusta 1944.[4] Paasonen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1951, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli Helsingin yliopistosta 1953.[1] Hänen väitöskirjansa aihe oli antihistamiinien vaikutus koe-eläinten adrenaliinivasteisiin. Väitöskirjan jälkeen hän jatkoi useissa ulkomaisissa yliopistoissa (Edinburghin yliopisto 1954–55, Yalen yliopisto 1955–56, Harvardin yliopisto 1956–57 ja 1960–61, Hoffmann-La Rochen tutkimuskeskus, Basel 1959).[2]
Paasonen vaikutti merkittävästi alan tutkimusedellytysten kehittymiseen Suomessa ja edisti alan kansainvälistä yhteistyötä. Hän oli aktiivisesti mukana perustettaessa Tampereen yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Hän toimitti Jouko Tuomiston kanssa farmakologian ja toksikologian oppikirjan 1978.[2]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saksalaisen Leopoldina-akatemian jäsen, 1970
- Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, 1973
- Kuopion yliopiston kunniatohtori, 1991
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M. K. Paasonen, Effect of some antihistaminics on adrenaline responses in animal tests, Duodecim, 1953. – (Annales medicinae experimentalis et biologiae Fenniae, ISSN 0066-2178; 31, 7). (väitöskirja) Tuomisto, Jouko. ; Paasonen, Matti K. ; Klinge, Erik,
- toim. J. Tuomisto, M. K. Paasonen ym., Proceedings of the sixth International Congress of Pharmacology, Helsinki, Finland 1975. 1–6, Receptors and cellular pharmacology, organised by the Finnish Pharmacological Society, 1975
- Jouko Tuomisto, Matti K. Paasonen: Farmakologia, Lääketieteen opiskelijoiden asuntola- ja tukisäätiö, 1978 ISBN 951-99149-8-6 – 5. p. Kandidaatikustannus 1996 ISBN 951-97316-0-1
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Paasonen, Matti Kustaa. Professori, Hki Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978 / s.682. sähköinen versio: runeberg.org. Viitattu 13.5.2017.
- ↑ a b c d Erkka Solatunturi, Heikki Vapaatalo: Matti K. Paasonen in Memoriam Transmitteri. 2/2005. Suomen Farmakologiyhdistys. Viitattu 25.10.2015.
- ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 438
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 452-453. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
| ||||||||||
