Markus-passio (Homilius)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gottfried August Homilius

Markus-passio (Markuspassion, ”So gehst du nun, mein Jesu hin”, Die Gesichte des Leidens und Sterbens unseres Heilandes Jesu Christi nach der Bescheribung des Evangelisten Marcus), HoWV 1.10, on saksalaisen säveltäjän ja kirkkomuusikon Gottfried August Homiliuksen säveltämä kaksiosainen passio, joka kuvaa Jeesuksen kärsimystä ehtoollisen asettamisesta hautaamiseen saakka Uuden testamentin Markuksen evankeliumin kertomuksen lukujen 14-15 mukaisesti.

Homilius (1714-1785) oli saksalainen kirkkomuusikko ja säveltäjä. Hän toimi vuodesta 1742  Dresdenin Frauenkirchenin urkurina ja 1755 alkaen kuolemaansa saakka Dresdenin Kreuzkirchen kanttorina ja vastasi siten kirkkomusiikista Dresdenin kolmessa pääkirkossa.

Passion historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markuspassio sävellysvuosi on ennen vuotta 1767 ja se on siten vanhin Homiliuksen säveltämistä passioista. Yhdessä säilyneessä käsikirjoituksessa on omistuskirjoitus Preussin prinsessalle Anna-Amalialle. Siten passiota on saatettu esittää 1760-luvulla Berliinissä. Vuodelta 1770 on säilynyt passion kopio, jota Carl-Philipp Emanuel Bach on käyttänyt ja muokannut sen hampurilaiseen passiokäytäntöön sopivaksi.[1] Homiliuksen passiot olivat kohtalaisen tunnettuja ja niitä esitettiin saksalaisella kielialueella pitkälle 1800-luvulla. Markuspassio on muiden Homiliuksen passioiden tavoin viimeisiä tämän teostyypin sävellyksiä 1700-luvulla.[2]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos on kirjoitettu samaan perinteiseen oratoriopassion muotoon kuin esimerkiksi Johann Sebastian Bachin passiot. Se pohjautuu Raamatun kärsimyshistoriaan Markuksen evankeliumin mukaan ja siihen liittyy koraaleja ja aarioita. Aarioiden kirjoittajaa ei tiedetä, mutta kirjoittaja on voinut olla dresdeniläinen virkamies Traugott Benjamin Berger (1754-1810) tai Löbnizistä kotoisin ollut pappi Ernst August Buschman (1725-1775), joka on kirjoittanut tekstin useisiin Homiliuksen kantaatteihin[3]. Teos liittyy läheisesti Johann Sebastian Bachin passioiden tapaisiin passioihin. Passiossa on yhteensä 48 osaa, joista ensimmäisessä osassa 27.

Passion ensimmäinen osa alkaa ja päättyy koraalilla. Passion aloittava koraali ei ole muiden passioiden tavoin neliääninen koraali, vaan 84 tahdin mittainen kuoro-osa, jossa sopraano laulaa koraalin melodiaa cantus firmuksena J. S. Bachin useiden kantaattien tavoin. Toinen osa alkaa koraalilla ja päättyy passion pisimpään kuoro-osuuteen, joka on koraalin muotoinen teksti, jossa kuoro ja solistit vuorottelevat. Siten päätösosa eroaa esimerkiksi Bachin Matteus-passion loppukuorosta, joka on surun täyttämää kuvausta Jeesuksen kuolemasta. Homiliuksen passio päättyy valoisasti: ”Gott ist wersöhnt. Er lagt die Don­ner nieder- - Der Himmer jaucht, die Halleluja klingen. Singt mit ins feierliche Lied”. (Jumala on sovitettu, hän on pannut ukkosen sivuun. - - Taivas iloitsee, halleluja soi. Laulakaa heidän kanssaan juhlallinen laulu”).

Muuten kuoron osuudet ovat yleensä lyhyitä ”turbae-kuoron” osia, monet vain muutaman tahdin mittaisia, mutta jotkin niistä ovat pidempiä, jopa noin 30 tahdin mittaisia.

Evankelistan resitatiivit ovat Markus-passiossa vähemmän dramaattisia kuin esim. J. S. Bachin passioissa. Ne ovat yksinkertaisia eikä musiikki kuvaile tekstiä yhtä voimakkaasti. Resitatiivien luonne on huomattavasti kapeampi ja niissä on paljon vähemmän dramaattisia modulaatioita.[2]

Aariat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Passiossa on yhdeksän aariaa, joista yhteen liittyy kuoro mukaan. Aariat ovat passion dramaattisimpia osia. Tenorin aaria "Verdammt Ihn nur, ihr ungerechten Richter" on kuin barokkioopperan raivoaaria. Useimmat aariat on kirjoitettu perinteiseen da-capo muotoon, mutta siitä on poikkeuksia. Dramaattisia ovat myös kaksi säestettyä sopraanon accompagnato-resitatiivia passion toisessa osassa, jotka muodostavat vahvan kontrastin niitä seuraaville aarioille. Jotkut aariat ovat melko pitkiä, 7-8 minuuttia. Passion pisin aaria, lähes 11 minuuttia, on basson aaria "Ich geh, von Lei­den Ganz" (Käyn siis surun ympäröimänä joka puolelta, ja kukaan ei kysy: Minne sinä menet?) Sen teksti on Jeesuksen laulama, Vox Jesu, joka oli valistuksen ajan passioiden erikoisuus. Aarian ilmeikkyyttä vahvistaa sordinoidut jouset. Toinen erikoisuus aarioiden joukossa on alton aaria ”Verkennt ich nich den Gott der Götter” (Älä kiellä häntä, Jumalien Jumalaa) jossa dramaattista aariaa säestävät puupuhaltimet ja patarumpu. Aaria liittyy kohtaukseen, jossa kerrotaan, miten Pietari kielsi tuntevansa Jesuksen. Kolmatta kieltämistä seuraa aaria ja vasta sen jälkeen evankelista jatkaa kertomusta miten Pietari muisti lupauksensa ja puhkesi itkuun.[2]

Koraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Passiossa on 15 koraalia, joista yhdeksän on ensimmäisessä ja kuusi toisessa osassa. Joidenkin koraalien sävelmä toistuu passiossa, jopa siten, että ne ovat saman virren säkeistöjä. Useat koraalit eivät ole enää käytössä olevissa virsikirjoissa.

Koraalit ovat Bachin passioiden tavoin pohtimassa passiotapahtumien merkitystä ja keskeyttävät juonen kulun, kun tapahtumat siirtyvät uusiin vaiheisiin.[3]

Markuspassion koraalit

I Virren tekijä Sävelmä
1. So gehst du nun, mein Jesu, hin Caspar F. Nachtenhofer (1624-1685) Chistopher Wagner (1695)
5. Was soll ich, der du alles weisst Paul Gerhardt Tuntem. n. 1455
7. O weh demselben, welcher hat Bartholomäus Ringwaldt (1530 – 1599) Martin Luther 1528 (Suomen ev. lut. kirkon vk. 137)
11. Hilf, daß ich stets sorgfältig sei David Denicke (1603-1680) Tuntem n. 1410
13. Wache, dass dich Satans list Johann B. Freystein 1697 Viim.1681. Dresden 1694. Johann Georg Albinus (1624-1679)
17. Sei getrau in deinem Herzen Benjamin Prätorius (1636 - 1674) Louis Bourgeois 1551 (Suomen ev. lut. kirkon vk. 348)
19. Mir nach, spricht Christus unser Held Johann Scheffler/ Angelus Silesius 1668 Johann.Hermann Schein (1586–1630) (Suomen ev.lut. kirkon vk. 109)
21. O Jesu, hilf zur selben Zeit Bartholomäus Ringwaldt (1530 – 1599) Keskiajalta/Saksassa 1529 (Suomen ev.lut. kirkon vk 137)
27. O Vater der barmherzigkeit Johann Heerman (1585-1647) ”Durch Adams fall” Tuntem.
II
28. Weint, izt wird das fromme Leben ? Louis Bourgeois 1551 (Ks. kohta 17)
32. Herzliebster Jessu was hast du Johann Heerman (Suomen ev. lut kirkon vk. 71:1) Johann Crüger 1640 (Suomen ev. lut kirkon vk. 71)
36. Dein Durst und Gallentrank Martin Böhme (1557-1621) Tuntem..säveltäjä n 1455 (Ks. kohta. 5 )
38. Ich werde dir zu Ehren alles wagen Johann Heerman Johann Crüger 1640 ((Ks. kohta 32)
41. Ihr Gräbe brecht, ihr harten Felsen splittert Gottfried W. Sacer (1635-1699) ?
46. Der Hirt ist tot für die gelebter Herde Gottfried W. Sacer (1635-1699) ?

Soitinnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solistit sopraano, altto, tenori, basso

Kuoro sopraano, altto, tenori, basso

Orkesteriː käyrätorvi (2), huilu (2), oboe (2), fagotti (2), patarumpu, viulu (2) alttoviulu, basso contiunuo

Kesto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 130 min.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Wolf, Uwe: Gottfreid August Homilius. Studien zu Leben und Werk mit Werkverzeichnis (kleine Ausgabe) Carus 24, 080, s. 59. Carus 24, 080 2009,. Carus-Verlag, Stuttgart,2009., 2009. (saksaksi)
  2. ↑ a b c musica Dei donumCD reviews Markuspassio musica-dei-donum.org. Viitattu 24.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Gottfired August Homilius: Markuspassion. HoWv 1.10 (Toim. Uwe Wolf), s. VI. Carus 37.103/3.. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Markus-passio_(Homilius)&oldid=22291793”