Johann Crüger

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johann Crüger
Praxis-Pietatis-Melica, kansilehti

Johann Crüger (9. huhtikuuta 1598 Groß Breesen, Guben23. helmikuuta 1662 Berliini) saksalainen säveltäjä ja kanttori, aikansa merkittävin koraalisäveltäjä.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crüger opiskeli teologiaa Wittenbergissä, ja musiikkia Saksan ohella Itävallassa ja Böömissä, Saksassa Gubenissä, Soraussa (Żary) , Breslaussa, Olmützissä ja Regensburgissa.[1] Hän toimi vuodesta 1622 Berliinin Nikolainkirkon urkurina. Hän oli myös arvostettu musiikin teoreetikko. Hän hoiti virkaansa 40 vuotta[2] ja oli samalla Zum Grauer Klosterin lukion opettaja[1].

Hän julkaisi useita painoksia koraalikokoelmastaan Praxis pietatis melica. Sen ensimmäinen painos ilmestyi 1640 otsikolla Newes vollkömliches Gesangbuch. Toinen painos ilmestyi 1647 nimellä Praxis Pietatis Melica, das ist: Übung der Gottseligkeit in christlichen und trostreichen Gesängen. Vuosien 1640–1661 aikana ilmestyi koraalikirjasta 10 painosta. Kaikkiaan siitä ilmestyi 45 painosta Berliinissä ja 16 painosta Frankfurt am Mainissa ja oli aikanaan yksi eniten levinneistä saksalaisista virsikirjoista.[2] Hän on tuntenut ns. Geneven psalttarin vuodelta 1562 ja sen vaikutteita on havaittavissa niin sävelmien rytmiikassa ja melodiikassa.[3]. Crüger on koraalikirjansa johdannossa 1661 kertonut miten laulu- ja instrumenttimusiikilla on sijansa jumalanpalevluksessa. Tämä voi olla puolustusta rikkaan jumalanpalvelusmusiikin puolesta reformoitua näkemystä vastaan, jossa lauletuilla Raamatun psalmeilla oli keskeinen sija. Olihan Berliinin ja Brandenburgin vaaliruhtinas Johann Sigismund 1613 siirtynyt reformoituun kirkkoon, vaikkakin 95 % väestöstä hänen ruhtinaskunnassaan oli luterilaisia.[2]

Hän teki yhteistyötä virsrunoilija Paul Gerhardtin kanssa, joka oli Nikolainkirkon pappi. Cruger sävelsi lukuisia Gerhandin virsiä. Vuoden 1647 laitoksessa niitä oli 18 ja viidennessä laitoksessa 1653 82. Vuoden 1611 laitoksessa oli vielä kahdeksan uutta virttä. Gerhardin virsien lisäksi hän on säveltänyt Johann Franckin ja Johann Heermanin tekstejä[3]. Johann Sebastian Bach on käyttänyt yli kahtakymmentä Crugerin koraalia kantaateissaan[1].

Crügerin sävelmiä suomenkielissä virsikirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on 10 Crügerin tai hänen julkaisemaa sävelmää, jolla lauletaan 22 virttä.

  • 33 Kun kansa yössä vaeltaa (Teksti: Niilo Rauhala)
    • Samalla sävelmällä: 448 Ei itää eikä länttäkään (Teksti: John Oxenhamn), 844 Luojalta saimme tehtävän (Teksti: Jukka Lehtinen)
  • 71 Laupias Jeesus, minkä rikkomuksen (Teksti: Johann Heerman)
    • 347 Pois viha käännä (Teksti latinalainen: Aufer Immensam)
  • 89a Nyt herää yöstä henkeni (Teksti:Laurentius Laurenti)
    • 282 Oi Jeesus, korkein lohdutus (Teksti:Haqvin Spegel), 436 Rakkaus olet ääretön (Teksti: Ernst Frithiof Lönegren)
  • 119 Henki, armon tuoja (Teksti: Johann Franck)
  • 167 Uskomme Jumalaan (Teksti saksalainen)
  • 175 Seurakunta koolla on (Teksti: Pekka Kivekäs)
    • 380 Herra, hoida lastasi (Teksti: Ludämilie Elisabeth av Schwarzburg-Rudolstadt), 483 Kuka meistä sinua (Teksti: Tuomas Ragvaldinpoika)
  • 201b Tänne, Jeesus, tulimme (Teksti: Tobias Clausnitzer)
  • 213a Taas kutsut meidät temppelistä (Teksti: Fred Kaan)
    • 451 Sinulle kiitos, Isä, lahjastasi (Teksti: Maria Luise Thurmair), 828 Herramme, kutsut pois ystävämme (Teksti: Anders Frostenson)
  • 232 Taas kutsut meidät pöytääsi (Teksti: Olaf Hillestad)
  • 303 Jeesus, aarteheni (Teksti: Johann Franck)

Ruotsin kirkon virsikirjassa on 12 Grügerin tai hänen julkaisemaansa sävelmää, joilla lauletaan 30 virttä

  • 5 Käy, kansa, laulamaan (Teksti: Martin Rinkart)
  • 20 Oi Isä, saavu tänään keskellemme (Teksti:Jakob T. Jacobsson)
    • 92 Nyt sydämeemme rakkautesi paina (Teksti: Natanael Beskow), 93 Herramme Jeesus, astu keskellemme (Teksti Julius A. G. Disselhoff), 293 Totuuden Henki, johda sinä meitä (Teksti: Zachris Topelius), 307 Herramme, kutsut pois ystävämme (Teksti: Anders Frostenson),
  • 24 Nyt ääneen laulaa sieluni (Teksti: Paul Gerhardt )
  • 91 Rakkaus olet ääretön (Teksti: Ernst Frithiof Lönegren)
  • 102 Ihmiskunnan tuskaa kantaa (Teksti: Anders Frostenson)
    • 349 Kauan, kauan löytämättä (Teksti: Johan O. Wallin) , 394 Sielu, juhlavaatteessasi (Teksti: Anders Frostenson), 569 Herra kärsi katkerasti (Teksti Johan O. Wallin), 581 Kristus sankari on suuri (Teksti: Johan G. Thorsell)
  • 141 Ristin mies on autuuteni (Teksti: Johan L. Runeberg)
    • 620 Herra, vaivun maahan saakka (Teksti: Lars Johansson/Lasse Lucidor)
  • 305b Missä on Ystäväni (Teksti: Johan O. Wallin)
  • 354 Jeesus, riemun tuoja (Teksti: Johann Franck)
  • 363 Henki Jumalamme, kylmään maailmaamme (Teksti: Johann Franck)
  • 421 Kun pimeyteen peittyy maa (Teksti: Edvard Evers)
    • 465 On pääsiäinen koittanut (Teksti: Latinankielinen hymni), 466 Te kristityt, nyt juhlikaa (Teksti: Latinankielinen hymni), 474 Kahleista synnin, kuoleman (Teksti Johan O. Wallin)
  • 507 Yön helmaan päivä painuu (Teksti Johan L. Runeberg)
  • 577 Jeesus, tahdon vapaana (Teksti Johan O. Wallin)

Hengellinen laulukirja:

  • 11 Uskomme Jumalaan (Teksti: saksalainen)
  • 123 Henki, armon tuoja (Teksti: Johann Franck)
  • 168 Tänne, Jeesus, tulimme (Teksti: Tobias Clausnitzer)
  • 635 Laulullaan kuoro pyhien (Teksti: Charles Wesley)

Seurakunta laulaa [4]

  • 21 Nyt kiitos Jumalan (Teksti: Johannes Olearius)
  • 40 Ylistys Herran (Teksti: Paul Gerhardt)
  • 59 On arkiviikko päättynyt (Teksti: Tuntematon)
  • 91 Tänne, Jeesus, tulimme (Teksti: Tobias Clausnitzer)
  • 181 On voimaa Jeesu-nimessä (Teksti: Edward Perronet)
    • 387 Ei itää eikä länttäkään (Teksti: John Oxenhamn)
  • 195 Henki, armon tuoja (Teksti: Johann Franck)

Cantemus[5]

  • 124 On pääsiäinen koittanut (Teksti: Latinalainen 400-luvulta)
  • 140 Nyt kiitos Jumalan (Teksti: Johannes Olearius)
  • 180 Sinulle kiitos, Isä, lahjastasi (Teksti: Maria Luise Thurmair)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Johann Crüger bach-cantatas.com. Viitattu 7. 5. 2019.
  2. a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 97. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014.
  3. a b Reijo Pajamo: Hymnologian peruskurssi, s. 46. Sibelius-akatemia ISBN 952-9658-01-X, 1991.
  4. Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.
  5. Cantemus. Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin katolisen hiippakunnan liturginen toimikunta. Katolinen tiedotuskeskus. ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.