Markkinoiden ajoittaminen
Markkinoiden ajoittaminen on sijoittamisessa käytetty strategia, jossa omaisuuserien hinnankehitystä pyritään ennustamaan. Strategian tavoitteena on olla markkinoilla ja poistua sieltä tuottojen kannalta edullisimpina ajankohtina.[1][2][3] Ajoittamisessa voidaan käyttää apuna fundamenttianalyysin ja teknisen analyysin keinoja.[4]
Markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa.[1][5] Sitä tavoittelevan kohtaamia riskejä ovat esimerkiksi poissaolo markkinoilta parhaiten tuottavina pörssipäivinä sekä virheellisistä päätöksistä koituvat tappiot, jotka mitätöivät saavutetut voitot.[1] Lisäksi ajoittamiseen pyrkivälle sijoittajalle koituu vaihtoehtoiskustannuksia. Hän saattaa välttää osakkeiden ostamista silloin, kun niiden arvostustaso on todellisuudessa matalalla, jolloin keräämättä jäävät ne tuotot, jotka hän olisi saanut pitäytymällä osakesijoituksissa koko ajan.[1][3] Erityisen haastavaa markkinoiden ajoittamisesta tekee se, että heikoimmat ja parhaat tuottopäivät osuvat usein ajallisesti lähelle toisiaan. Onnistuakseen ajoittamisessa laskumarkkinoiden välttämisen toivossa osakeomistuksistaan luopuneen sijoittajan pitäisi osata palata markkinoille riittävän aikaisin eli yleensä siinä vaiheessa, kun tulevaisuudennäkymät ovat synkkiä ja rahojen sijoittaminen osakkeisiin vaikuttaa järjenvastaiselta. Siksi osakemarkkinoilla pysyminen sekä nousujen että laskujen aikana onkin perusteltu toimintatapa.[5]
Pyrkimys ennustaa markkinoiden käyttäytymistä voi johtaa siihen, että päätöksiä tehdään tunteiden eikä rationaalisen ajattelun pohjalta. Lisäksi kaupankäyntipalkkiot ja verot saattavat heikentää tuottoja huomattavasti, jos osto- ja myyntitoimenpiteitä on liikaa. Warren Buffettin mukaan ei ole ylipäänsä kannattavaa yrittää ennustaa, miten osakemarkkinat liikehtivät lyhyellä aikavälillä.[1]
Varainhoitotalo Charles Schwab on laatinut ja julkistanut laskelmia siitä, kuinka vuosittaisen 2 000 dollarin sijoituksen S&P 500 -osakeindeksiin vuosina 2001–2020 viidellä eri tavalla tehnyttä sijoittajaa olisi menestynyt. Laskelmat liittyvät vain ostojen ajoittamiseen, sillä varainhoitotalon skenaariossa osakkeita ei missään vaiheessa myyty. Edellä mainitut hypoteettiset sijoittajat toimivat seuraavasti:
- Peter Perfect osti osakkeita 2 000 dollarilla joka vuosi pörssikurssien ollessa pohjalukemissa (täydellinen ajoitus)
- Ashley Action osti osakkeet kunkin vuoden alussa heti ensimmäisenä mahdollisena kaupankäyntipäivänä (ei pyrkimystä ajoittaa markkinoita)
- Matthew Monthly hajautti ostonsa 12 kuukaudelle ostaen osakkeita kunkin kuun alussa yhtä suurella summalla (”dollar-cost averaging” -nimityksellä tunnettu strategia)
- Rosie Rotten osti osakkeita 2 000 dollarilla joka vuosi pörssikurssien ollessa huippulukemissa (täydellisesti epäonnistunut ajoitus)
- Larry Linger osti vain turvallisia Yhdysvaltain valtion velkasitoumuksia eikä lainkaan osakkeita.[2][6]
Charles Schwabin laskelmien mukaan yllä mainituilla sijoitustavoilla päädyttiin seuraaviin varallisuuskertymiin 20 vuoden jakson lopussa:
- Peter Perfect: 151 391 dollaria
- Ashley Action: 135 471 dollaria
- Matthew Monthly: 134 856 dollaria
- Rosie Rotten: 121 171 dollaria
- Larry Linger: 44 438 dollaria.[6]
Havaintoesimerkin henkilöistä huonoiten menestyi siis Larry Linger, joka jäi aina odottamaan parempaa tilaisuutta eikä päätynyt sijoittamaan osakkeisiin missään vaiheessa. Parhaiten pärjäsi täydellisesti markkinoiden ajoittamisessa onnistunut Peter Perfect, mutta 15 920 dollarin ero hänen ja ajoittamista kokonaan karttaneen, välittömästi vuoden alussa rahansa osakkeisiin sijoittaneen Ashley Actionin välillä oli suhteellisesti yllättävän pieni. Rosie Rotten puolestaan keräsi ajoittamisen täydellisestä epäonnistumisesta huolimatta huomattavasti suuremman potin kuin kokonaan osakemarkkinoiden ulkopuolelle jättäytynyt Larry Linger. Edellä kerrotut tulokset sisältävä Charles Schwabin tutkielma ei ole akateeminen tutkimus.[2][6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Erkkilä, Jorma: Sijoituspäätösten oikeaa ajoitusta tavoitteleva sijoittaja leikkii tulella SalkunRakentaja. 10.1.2023. Salkkumedia Oy. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ a b c Blomster, Henri: Onnistuneen markkina-ajoituksen hyöty on yllättävän pieni SalkunRakentaja. 22.12.2021. Salkkumedia Oy. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ a b Wang, Jim: 6 Reasons Why Market Timing Is For Suckers Forbes. 6.3.2020. Forbes Media LLC. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Market Timing Corporate Finance Institute. 19.3.2023. CFI Education Inc.. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Kivipelto, Kaisa: Markkina-ajoitus vai aika markkinoilla? Danskebank.fi. 17.3.2020. Danske Bank. Viitattu 12.8.2023.
- ↑ a b c Schwab Center for Financial Research: Does Market Timing Work? Schwab.com. 14.7.2021. Charles Schwab & Co., Inc. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)