Marjaana Seppänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Marjaana Seppänen (s. 11. maaliskuuta 1962 Mikkelin maalaiskunta)[1] on Helsingin yliopiston sosiaalityön professori erikoisalanaan gerontologinen sosiaalityö.[1]

Seppänen valmistui sosionomiksi 1986 Svenska social- och kommunalhögskolanista ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 1992. Hänen pro gradu -tutkielmansa ja lisenssiaatintyönsä vuonna 1997 aiheena oli työttömyys. Valtiotieteiden tohtoriksi Seppänen väitteli Helsingin yliopistossa 2002. Väitöskirja Liipolan onni käsitteli lahtelaista Liipolan asuinaluetta.[1]

Työurallaan Seppänen on toiminut Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana 2002–2004 ja 2006–2007. Lapin yliopiston gerontologisen sosiaalityön professorina hän työskenteli 2009–2015 ja Helsingin yliopiston sosiaalityön professorina hän on toiminut vuodesta 2015. Lisäksi Seppänen on toiminut Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina vuodesta 2020 lähtien. Gerontologista sosiaalityötä ja vanhenemista tutkiessaan Seppäsen aiheina on ollut sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyys ja yksinäisyys.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Uusitorppa, Harri: ”Ei kipuja, ei yksin”. (60-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 11.3.2022, s. B 16. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.8.2022.