Marja-Leena Piitulainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marja-Leena Piitulainen
Henkilötiedot
Syntynyt 12. elokuuta 1945 (ikä 74)
Riihimäki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti germaanisen filologian emeritaprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tampereen yliopisto (FK 1969, FL 1974), Jyväskylän yliopisto (FT 1980)
Instituutti Tampereen yliopisto
Tutkimusalue Kontrastiivinen kielentutkimus, tekstilingvistiikka, fraseologia, saksan kielioppi (erityisesti syntaksi), valenssiteoria
Palkinnot SVR R1, Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (2005–)

Marja-Leena Piitulainen (o.s. Viitaniemi; s. 12. elokuuta 1945 Riihimäki) on suomalainen filosofian tohtori, joka toimi Tampereen yliopiston germaanisen filologian professorina (1993) ja jäi sittemmin eläkkeelle.[1][2]

Viitaniemi tuli ylioppilaaksi Pälkäneen yhteiskoulusta 1964. Hän opiskeli Tampereen yliopistolla, ja valmistui sieltä filosofian kandidaatiksi (1969) ja lisensiaatiksi (1974). Filosofian tohtoritutkinnon Piitulainen suoritti Jyväskylän yliopistossa (1980).[1] Hänen saksankielinen väitöskirjansa (1980) oli otsikoitu Zum Problem der Satzglieder in der deutschen Grammatik der Gegenwart.[3][1] Hän on ollut vuodesta 1981 Joensuun yliopiston (nyk. Itä-Suomen yliopisto) saksan kielen dosentti.[1]

Piitulainen työskenteli Tampereen yliopistolla germaanisen filologian assistenttina (1969–1984). Assistentuurin jatkuessa hän toimi germaanisen filologian virkaatekevänä apulaisprofessorina tai professorina vuosina 1974 ja 1975–1979. Hän oli Vaasan korkeakoulun saksan kielen apululaisprofessori (1985–1986) ja Helsingin yliopiston germaanisen filologian apululaisprofessori (1986–1993). Tampereen yliopiston germaanisen filologian professorina Piitulainen aloitti vuonna 1993. Hän toimi Suomen Akatemian rahoittamana varttuneena tutkijana 2004–2005.[1]

Suomalaisen tiedeakatemian jäsen Piitulainen on ollut vuodesta 2005.[2] Hän on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan ritari (SVR R1).[1]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piitulaisen tieteellisen tutkimustyön aihepiirejä ovat olleet kontrastiivinen kielentutkimus, tekstilingvistiikka, fraseologia, saksan kielioppi - erityisesti kielen syntaksi - ja valenssiteoria. Teoksia:[1]

  • Marja-Leena Piitulainen: Zum Problem der Satzglieder in der deutschen Grammatik der Gegenwart. (saksaksi). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 1980. ISBN 951-678-265-5. Väitöskirja. Julkaistu sarjassa Studia philologica Jyväskyläensia, 0585-5462 ; 14.
  • Marja-Leena Piitulainen: Das deutsche unflektierte Adjektiv als Satzglied und seine Entsprechungen im Finnischen. (saksaksi). Tampere: Tampereen yliopisto, 1981. ISBN 951-44-1126-9. Julkaistu sarjassa Tampereen yliopiston filologian laitos 1:n julkaisuja. Sarja B, 0358-3538 ; no 6.
  • Marja-Leena Piitulainen: Zu den valenzgebundenen Bestimmungen des Adjektivs im Deutschen und im Finnischen. (saksaksi). 1983.
  • Marja-Leena Piitulainen, Ursula Lehmus & Irma Sarkola: Saksan kielioppi Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-13590-2. 2. painos 2006.
  • Marja-Leena Piitulainen: Syntax des Deutschen unter Berücksichtigung des Kontrasts zum Finnischen. (saksaksi). Vaasa: Vaasan yliopisto. 2000. ISBN 952-9769-17-2. Julkaistu sarjassa Saxa. Sonderban ; 3.
  • Marja-Leena Piitulainen & Tiina Sorvali: Aus der germanistischen Nachwuchswerkstatt. (saksaksi). Tampere: Tampereen yliopisto. 2001. ISBN 951-44-5237-2. Julkaistu sarjassa Deutsche Studien Tampere, 1238-531X ; 5.
  • Marja-Leena Piitulainen & E. Reuter (toim.) Internationale Wirtschaftskommunikation auf Deutsch. (saksaksi). 2003.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 8 huhtikuuta 2019), s. 554View and modify data on Wikidata
  2. a b Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 8.4.2019.
  3. Marja-Leena Piitulainen: Zum Problem der Satzglieder in der deutschen Grammatik der Gegenwart (ISBN 951-678-265-5; PhD thesis/ Univ. of Jyväskylä; julkaistu sarjassa Studia philologica Jyväskyläensia, 0585-5462 ; 14) 1980. Jyväskylä: Universität Jyväskylä (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 8.4.2019. (saksaksi)