Maria Pettersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maria Pettersson (o.s. Pitkänen; s. 8. syyskuuta 1984 Tampere)[1] on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pettersson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjää sekä valtio- ja taloustieteitä.[2]

Pettersson aloitti journalistiuransa freelancer-toimittajana ja siirtyi City-lehden toimittajaksi vuosiksi 2008–2010.[3] Keväällä 2010 hänet valittiin Ylioppilaslehden päätoimittajaksi.[2] Hän toimi tehtävässä elokuusta 2010 vuoden 2011 loppuun.[3] Vuonna 2010 Aikakauslehtien liitto valitsi Petterssonin vuoden pääkirjoituksen tekijäksi.[4] Vuoden 2012 alussa Pettersson siirtyi Cityn päätoimittajaksi.[3] Hän oli lehden painetun version viimeinen päätoimittaja.[5] Tämän jälkeen Pettersson työskenteli toimittajana ja tuottajana Helsingin Sanomissa ja kirjoitti kolumneja muun muassa lehden Nyt-liitteeseen.[6]

Vuonna 2013 Petterssonilla oli Yle Puhe -radiokanavalla omaa nimeään kantava viikoittainen radio-ohjelma.[7] Hän on vieraillut usein myös keskustelijana Ylen Pressiklubi- ja Jälkiviisaat-televisio-ohjelmissa.[3]

Pettersson aloitti tammikuussa 2016 europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana Brysselissä[8] sekä Vihreä Lanka- ja Image-lehtien kolumnistina. Lokakuusta 2016 lähtien hän alkoi kirjoittaa kolumneja myös Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen Ikkuna-osastoon[9]. Suomalaista journalismia käsittelevän Uusimedian 29 jäsenen asiantuntijaraati valitsi Petterssonin neljän kovimman suomalaisen journalistin joukkoon vuonna 2016[10].

Pettersson on kesästä 2018 lähtien ollut Journalisti-lehden päätoimittaja sekä Journalistiliiton viestintäyksikön johtaja ja liiton johtoryhmän jäsen.[11]

Vuonna 2020 ilmestyi Petterssonin esikoiskirja Historian jännät naiset Atenan kustantamana.[12][13] Teos oli toiseksi eniten myyty suomalainen tietokirja[14]. Pettersson tuotti kirjan pohjalta myös podcastin Yle Areenaan.

Vuonna 2022 Pettersson julkaisi kirjan Suomen historian jännät naiset. Kirjan julkaisun jälkeen suomalaiset historiantutkijat syyttivät Petterssonin plagioineen sisältöä teokseen. Kirjoittajien mukaan luvussa ”Ida Moberg & Selma Kajanus” oli 37 kohtaa, jossa tekstiä oli kopioitu vähäisin muutoksin tai jopa suoraan kirjoitusvirheineen.[15] Pettersson myönsi yhden lähteen jääneen pois.[16] Atena-kustantamo julkaisi kirjankustantajia edustavalta Suomen kustannusyhdistykseltä pyytämänsä lausunnon, jonka mukaan Pettersson olisi toiminut tekijänoikeuslain näkökulmasta hyvän tavan mukaisesti. Kustantamon mukaan lähteistystä täydennetään teoksen seuraavaan painokseen.[17][18]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Petterssonin puoliso on Juhana Pettersson.[19]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Historian jännät naiset. Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Helsinki: Atena, 2020. ISBN 9789523006645.
  • Suomen historian jännät naiset : selvänäkijöitä, sotilaita, saarnaajia ja silmänkääntäjiä. Jyväskylä: Atena, 2022. ISBN 978-951-1-42305-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pikkanen, Antti: Instituutio Maria Pettersson City.fi. 7.12.2011. Viitattu 20.12.2013.
  2. ↑ a b Järvi, Antti: Matkalla instituutioksi Ylioppilaslehti. 1.4.2010. Viitattu 20.12.2013.
  3. ↑ a b c d Maria Pettersson City-lehden päätoimittajaksi City.fi. 17.10.2011. Viitattu 20.12.2013.
  4. ↑ Aikakausmedian Aikakauslehtikilpailujen voittajat 2005 - 2011 Aikakauslehdet.fi. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
  5. ↑ Nurmi, Eero: City-lehti lakkautetaan - tieto tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä Yle Uutiset. 30.7.2012. Viitattu 20.12.2013.
  6. ↑ Maria Petterssonin kolumnit Nyt.fi. Viitattu 31.7.2014.
  7. ↑ Maria Pettersson Yle Areena. Viitattu 4.9.2015.
  8. ↑ Toimittaja Maria Pettersson Kumpula-Natrin avustajaksi Brysseliin demokraatti.fi. 26.11.2015. Viitattu 27.1.2016.
  9. ↑ Ylen uutiset
  10. ↑ 4 kovinta journalistia 2016, Uusmedia
  11. ↑ Maria Petterssonista Journalistin päätoimittaja Journalisti. 12.4.2018. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 13.4.2018.
  12. ↑ Marika Kataja: Naisia, jotka saattoivat olla täysiä paskiaisia, mutta jotka muuttivat maailmaa – Maria Pettersson kokosi jännittäviä naiskohtaloita merirosvopäälliköistä miekkamestareihin ja matemaatikkoihin Yle. 2020. Viitattu 3.4.2021.
  13. ↑ Pettersson, Maria: Historian jännät naiset. Atena, 2020. ISBN 9789523006645. Esittely kustantajan sivulla (viitattu 3.4.2021).
  14. ↑ Faktahommissa-blogissa Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella - Suomen tietokirjailijat ry www.suomentietokirjailijat.fi. Viitattu 9.4.2021.
  15. ↑ Välimäki, Susanna; Koivisto, Nuppu; Leskelä-Kärki, Maarit ja Torvinen, Juha: Plagioinnista Maria Petterssonin teoksessa Suomen historian jännät naiset Suoni RY. Viitattu 23.9.2022.
  16. ↑ Frilander, Aino: Kirjallisuus | ”Voisi pitää vähättelynäkin” – Tutkijat pahastuivat, kun menestyskirja historian jännistä naisista jättää heidän työnsä varjoon Helsingin Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  17. ↑ Suomen historian jänniin naisiin kohdistunut julkinen keskustelu Atena Kustannus. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  18. ↑ Halonen, Eetu; STT: Tutkijat syyttävät toimittaja-kirjailija Maria Petterssonia plagioinnista Ilta-Sanomat. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  19. ↑ Järvi, Antti: Matkalla instituutioksi Ylioppilaslehti. 1.4.2010. Viitattu 13.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maria_Pettersson&oldid=21305745”