Siirry sisältöön

Margaret Sanger

Wikipediasta
Margaret Sanger
Sanger vuonna 1936
Sanger vuonna 1936
Henkilötiedot
Syntynyt14. syyskuuta 1879
Corning, New York, Yhdysvallat
Kuollut6. syyskuuta 1966 (86 vuotta)
Tucson, Arizona, Yhdysvallat
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti sairaanhoitaja, aktivisti
Puoliso William Sanger (1902–1921)
James Noah H. Slee (1922–1943)
Lapset 3

Margaret Higgins Sanger Slee (14. syyskuuta 1879 Corning6. syyskuuta 1966 Tucson) oli yhdysvaltalainen sairaanhoitaja, ehkäisypillerin ideoija, perhesuunnittelun uranuurtaja ja feministi. Hän keksi käsitteen ”syntyvyyden säännöstely” ja toimi sen laillistamiseksi.[1][2] Sanger perusti Planned Parenthood -järjestön.[3]

Varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanger syntyi vuonna 1879 ja oli 11 lapsesta kuudenneksi vanhin.[2] Uskonnolliselta vakaumukseltaan perhe oli katolilainen. Hänen äitinsä kuoli vain 50-vuotias saatuaan 11 lasta ja kärsittyään seitsemän keskenmenoa. Sanger syytti tästä isäänsä, koska äiti oli kuollut hänen mukaansa liian monen lapsen saamisesta. Tosin isän myötämielinen suhtautuminen esim. naisten äänioikeuteen vaikutti myös siihen, että Sanger päätti omistautua aktivismille.[4][5]

Vuosina 1896–1900 Sanger opiskeli Claverack Collegessa, josta hän valmistui sairaanhoitajaksi. Hän sai taloudellista apua opiskeluun kahdelta vanhemmalta siskoltaan. Valmistuttuaan hän työskenteli kaksi vuotta sairaanhoitajana White Plains Hospitalissa.[6]

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen avioliittonsa Sanger solmi vuonna 1902 William Sangerin kanssa. Parille syntyi kolme lasta, joista nuorin kuoli nuorena.[4] Margaret ja William eivät asuneet yhdessä enää vuodesta 1913 lähtien, mutta avioero astui voimaan virallisesti vasta 1921.[7] Vuonna 1922 Sanger meni uusiin naimisiin James Noah H. Sleen kanssa.[2] Tämä liitto kesti vuoteen 1943 asti, jolloin Sanger jäi leskeksi.[8]

Toiminta aktivistina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanger toimi lyhyen aikaa opettajana ja siirtyi sen jälkeen sairaanhoitajaksi New Yorkiin. Siellä hän näki köyhyyden aiheuttamia lieveilmiöitä kuten korkea lapsikuolleisuutta ja kotitekoisia abortteja, jotka johtivat naisten kuolemiin. Tämän johdosta Sanger tuli vakuuttuneeksi siitä, että naisella on oikeus välttää ei-toivottuja raskauksia. Sanger päätti alkaa kampanjoida faktapohjaisen hedelmöitystiedon jakamisen laillistamiseksi.[2]

Sanger ja hänen miehensä kannattivat sosialismia, ja Sanger itse kuului Amerikan sosialistipuolueen New Yorkin paikalliseen naisjärjestöön. Pariskunta myös osallistui työtaistelutoimiin Lawrencen tekstiilitehtaan lakon vuonna 1912 ja Patersonin silkkitehtaan lakon 1913 yhteydessä.[9][10][11]

Pidätys ja maastapako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanger aloitti uransa seksuaalivalistajana pitämällä sanomalehtikolumnia ”Mitä jokaisen tytön tulisi tietää” New York Call -nimisessä sanomalehdessä vuosina 1912–1913.[1][12] Vuonna 1914 Sanger julkaisi oman feministilehtensä The Woman Rebel, jossa hän edisti syntyvyyden säännöstelyä.[13] Lehden katsottiin rikkoneen Comstock Act -laki, joka kielsi hävyttöminä pidetyn materiaalin jakamisen.[14] Kun Sanger jäi kiinni lehden lähettämisestä postitse, hänet pidätettiin elokuussa 1914.[15]

Tutkintavankeudessa ollessaan Sanger kirjoitti 16-sivuisen pamfletin nimeltä Family Limitation. Siinä hän keskusteli useista ehkäisymenetelmistä ja siitä, miten miehet eivät osaa tyydyttää vaimojaan. Monet painotalot kieltäytyivät ottamasta pamflettia painettavaksi, koska pelkäsivät joutuvansa vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Lopulta yksi sosialistinen painotalo suostui painamaan pamfletin, mutta teki sen salassa yöaikaan. Family Limitation oli niin suosittu, että siitä otettiin 18 painosta, joista ensimmäistä painettiin 100 000 kappaletta, ja se käännettiin reilu kymmenelle kielelle.[16][17][18]

Sanger uskoi joutuvansa vankilaan, mikäli hän päätyisi oikeuden eteen, minkä vuoksi hän päätti paeta vankilasta. Hänen onnistui paeta Kanadaan, josta hän sitten siirtyi väärennetyllä passilla Englantiin lokakuun 1914 alussa.[19] Englannissa Sanger tutustui lääkäri Havelock Ellisiin, jota kuunneltuaan Sanger alkoi puhumaan myös sen puolesta, miten ehkäisy johtaisi myös seksistä nauttimiseen ilman stressiä ja tekisi siitä vapauttavan kokemuksen.[20]

Lokakuussa 1915 Sanger palasi New Yorkiin, jossa hänet oli asetettu syytteeseen Comstock Act -lain rikkomisesta. Syytteistä päätettiin kuitenkin luopua, koska Sangerin ainoa tytär kuoli vain viisivuotiaana, ja ihmisten kävi sääliksi Sangeria. Tämän jälkeen hän alkoi kiertää ympäri maata puhumassa perhesuunnittelun puolesta, mikä johti lukuisiin pidätyksiin.[11]

Plannet Parenthood

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Planned Parenthood

Ensimmäinen Planned Parenthood -klinikka avattiin Brooklyniin 16. lokakuuta 1916, ja tässä olivat mukana Sangerin lisäksi myös hänen sisarensa Ethel Byrne ja aktivisti Fania Mindell.[21] Poliisi kuitenkin sulki klinikan vain 10 päivää myöhemmin ja Sanger vietti 30 päivää vankilassa.[14]

Ehkäisypilleri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanger toi esille ajatuksen ehkäisypilleristä jo vuonna 1912.[22] Tällaisen "taikapillerin" avulla kyettäisiin Sangerin mukaan puuttumaan sekä ei-toivottuihin raskauksiin että ylikansoittumiseen, josta tuli vuosien saatossa Sangerille yhä suurempi huolenaihe.[5]

Sangerin aloitteesta Gregory Pincus ja John Rock kehittivät myöhemmin e-pillerin, ja ehkäisystä tuli yleistä. Sanger ajatteli että ehkäisypillerin avulla pystytään välttämään menehtymiset ja loukkaantumiset itseaiheutettuissa aborteissa sekä välttämään lukuisten synnytysten negatiiviset terveysvaikutukset. Sanger myös järkeili että ehkäisypilleri mahdollistaisi naisten löytää enemmän nautintoa seksuaalisesta kanssakäymisestä, kun nainen pystyy päättämään milloin ja josko tulee raskaaksi.[3]

FDA hyväksyi vuonna 1960 Enovid-nimisen ehkäisypillerin, joka oli ensimmäinen suun kautta otettava ehkäisymenetelmä.[5]

Viimeiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätyään leskeksi vuonna 1943 Sanger muutti pysyvästi Arizonaan.[8] Vuotta ennen kuolemaansa Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi Griswold vastaan Connecticut -tapauksessaan, että avioliitossa elävillä pariskunnilla on perustuslaillinen oikeus päättää ehkäisypillerin käytöstä.[5]

Sanger kuoli 6. syyskuuta 1966 Tucsonissa.[4]

Ajattelu ja kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sangeria on arvosteltu eugeniikan kannattamisesta, jota hän teki niin kirjoituksissaan ja puheissaan. Vuonna 1926 hän oli mm. puhumassa Ku Klux Klaniin kytkeytyneen naisjärjestön tilaisuudessa syntyvyyden sääntelystä. Kun Yhdysvaltain korkein oikeus antoi seuraavana vuonna päätöksen Buck vastaan Bell -tapauksessa (jonka mukaan ei-toivotuiksi julistettujen henkilöiden pakkosterilointi on oikeutettua), Sanger suhtautui oikeuden päätökseen hyväksyvästi. Tosin Sanger yritti väittää, että eugeniikan ei tarvitse rajata ei-toivottujen henkilöiden lisääntymisoikeutta ihonvärin tai uskonnon perusteella.[21] Sangerin ajatusten ei kuitenkaan katsota olleen sen rasistisempia kuin hänen aikalaistensa noin yleisellä tasolla.[2]

  1. a b Margaret Sanger bio.. Viitattu 24.6.2016.
  2. a b c d e Margaret Sanger | Biography, Birth Control, & Significance Encyclopædia Britannica. 20.3.2025. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  3. a b How the Birth Control Pill Works HowStuffWorks. 29.1.2006. Arkistoitu 2018. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  4. a b c Margaret H Sanger Archives of Women's Political Communication. 2025. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  5. a b c d Margaret Sanger (1879-1966) | American Experience PBS. 2025. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  6. Baker (2011): s. 22–33
  7. Baker (2011): s. 126
  8. a b The Tucson history of Margaret Sanger, Planned Parenthood founder Arizona Daily Star. 24.6.2022. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  9. Engelman (2011): s. 29–32
  10. Chesler (2007): s. 74–76 & 78–81
  11. a b Biographical Sketch The Margaret Sanger Papers. 2025. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  12. What Every Girl Should Know (1916), by Margaret Sanger Embryo Project Encyclopedia. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  13. Margaret Sanger National Women's History Museum. 26.2.2018. Arkistoitu 2018. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  14. a b The History of Planned Parenthood | Long Story Short | NBC News NBC News. 30.9.2015. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  15. Chesler (2007): s. 99
  16. Chesler (2007): s. 102–103
  17. Engelman (2011): s. 45
  18. Baker (2011): s. 85–87
  19. Chesler (2007): s. 103–105
  20. Chesler (2007): s. 13–14, 111–117
  21. a b History of Planned Parenthood Planned Parenthood. 2025. Viitattu 21.4.2025. (englanniksi)
  22. Ahlblad, Jaana: Ehkäisypilleri täytti pyöreät 50 vuotta Lääkärilehti. 10.5.2010. Viitattu 24.8.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]