Marawin taistelu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marawin taistelu
Päivämäärä:

23. huhtikuuta23. lokakuuta 2017

Paikka:

Marawi, Filippiinit

Lopputulos:

Filippiinien armeijan voitto. Marawi vallattiin takaisin.

Osapuolet

Filippiinit
Flag of the Moro Islamic Liberation Front.svg MILF

AQMI Flag asymmetric.svg Isis
Maute-ryhmä
Abu Sayyaf

Komentajat

Rodrigo Duterte
Delfin Lorenzana

Isnilon Hapilon
Omar Maute
Abdullah Maute

Tappiot

165 kaatunutta

920 kaatunutta

47 siviiliuhria
360 000 pakolaista

Marawin taistelu oli yhteenotto Isis-järjestöön yhteyksissä olleiden asejoukkojen ja Filippiinien asevoimien välillä. Taistelut alkoivat 23. toukokuuta 2017 asemiesten vallattua Marawin kaupungin Filippiineille kuuluvalla Mindanaon saarella ja armeija valtasi kaupungin takaisin 154 päivää kestäneiden taistelujen jälkeen 23. lokakuuta. Taistelujen aikana sai surmansa 165 armeijan sotilasta ja 920 kapinallista, sekä 47 siviiliä. 360 000 siviiliä pakeni Marawista ja sen lähialueilta ja itse kaupunki kärsi mittavia vahinkoja ankarien katutaistelujen aikana.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marawin sijainti Filippiineillä.

Marawin taistelu käytiin Filippiineihin kuuluvalla Mindanaon saarella. Alueen islaminuskoiset heimot tunnetaan yhteisnimellä morot ja heillä on pitkä historia aseellisessa vastarinnassa keskushallintoa vastaan. Taisteluja käytiin jo Espanjan siirtomaakaudella. Filippiinien itsenäistyttyä keskushallinnon ja morojen välejä kiristi esimerkiksi Filippiinien kristityn valtaväestön muuttoliike Mindanaolle, jonka seurauksena paikalliset muslimit jäivät vähemmistöksi. Moron kansallinen vapautusrintama (Moro National Liberation Front, MNLF) perustettiin 1960-luvulla ja verisessä konfliktissa keskushallinnon kanssa kuoli tuhansia. Myöhemmin järjestöstä erkani Moron islamilainen vapautusrintama (Moro Islamic Liberation Front, MILF). Enemmän tai vähemmän kansallismielisten järjestöjen ohella alkoi muodostua myös radikaalimpaa islamia ajaneita ryhmiä, joista tunnetuin vuonna 1991 perustettu Abu Sayyaf, jolla oli yhteyksiä al-Qaedaan.[1]

Vuonna 2014 Abu Sayyafin komentaja Isnilon Hapilon vannoi uskollisuudenvalan Isis-järjestölle, mikä johti Abu Sayyafin hajoamiseen eri ryhmittymiin. Hapilon siirtyi Abu Sayyafin perinteiseltä tukialueelta Sululta ja Basilanilta Mindanaolle, jossa hän liittoutui kolmen pienen ääri-islamilaisen liikkeen kanssa. Yksi näistä oli Maute-ryhmä, jonka olivat perustaneet veljekset Omar ja Abdullah Maute. Veljeksillä oli sukusiteitä MILF-järjestöön, joka on sittemmin pyrkinyt tekemään pesäeroa islamilaisten liikkeiden ääripäihin. Maute-ryhmä alkoi tehdä iskuja vuonna 2013 ja esimerkiksi elokuussa 2016 he vapauttivat 23 vankia hyökkäyksessä Marawin vankilaan. Tammikuussa 2016 ryhmä valtasi Butigin kaupungin, mutta keskushallinnon joukot valtasivat sen takaisin helmikuussa.[1] Matkustaminen Syyriaan oli vaikeutunut merkittävästi vuoden 2016 puoliväliin mennessä, jolloin Isis-järjestön johto alkoi kannustaa kannattajiaan jihadiin Filippiineillä. Kesäkuussa 2016 järjestö julkaisi videon, jossa taistelijoita Indonesiasta, Malesiasta ja Filippiineiltä kehotettiin matkustamaan Syyrian sijaan Filippiineille.[2] Marawin valtausta suunniteltiin ilmeisesti ramadanin ajaksi sen propaganda-arvon takia ja taistelun uskottiin tuovan järjestön riveihin uusia vapaaehtoisia.[1]

Ennen taistelujen alkamista Marawissa oli arviolta 200 000 asukasta.[3] Kaupunki on paikallisten maranaojen uskonnollinen keskus.[4]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savua Marawissa Filippiinien ilmavoimien iskun jälkeen kesäkuussa 2017.
Filippiinien armeijan joukkoja.

Taistelut Marawissa alkoivat 23. toukokuuta 2017. Filippiinien armeijan joukot toteuttivat Abu Sayyafin johtaja Isnilon Hapilonin vangitsemiseen tähdänneen operaation, jonka epäonnistumisen jälkeen kaupungin kaduilla alkoi liikkua Isis-järjestön lippuja kantaneita asemiehiä.[5] Kapinallisten oli ilmeisesti onnistunut yllättää Filippiinien armeija vastarinnan raivokkuudella ja voimalla. Asemiehet polttivat rakennuksia ja miehittivät kaupungin päätiet ja suurimmat sillat. Asemiehiä oli satoja.[6] Filippiinien asevoimat arvioivat aluksi väärin asemiehiä olevan vain muutama tusina.[7] Venäjällä tuolloin vierailulla ollut Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte julisti vielä samana päivänä poikkeustilan Mindanaolle ja palasi seuraavana päivänä Filippiineille.[8]

Filippiinien armeijan tiedottaja Edgar Arevalo kiisti 24. toukokuuta Isis-järjestöllä olevan yhteyksiä kaupungin vallanneisiin asejoukkoihin.[8] Muutamaa päivää myöhemmin viranomaiset uutisoivat kuitenkin uskovansa kaupungissa olevan Isis-järjestöön kuuluvia ulkomaalaisia taistelijoita.[9] Taisteluun tiedetään sittemmin osallistuneen ääri-islamisteja Malesiasta, Indonesiasta ja kauempaa esimerkiksi Saudi-Arabiasta.[7] Asemiehet ottivat panttivankeja ja suorittivat teloituksia, joiden kohteina oli etenkin paikalliset kristityt. Amnesty Internationalin mukaan asemiehet teloittivat vähintään 25 siviiliä ampumalla, tai katkaisemalla näiden kaulan. Suuri valtaosa kaupungin siviiliväestöstä pakeni taistelujen ensimmäisen viikon aikana, mutta Yhdistyneiden kansakuntien mukaan 29. toukokuuta kaupungissa oli loukussa arviolta 2 300 siviiliä. Vielä elokuussa saman määrän arvioitiin olevan noin 300.[3]

Marawissa käydyt taistelut pitkittyivät etenkin sen rakennetun kaupunkiympäristön takia. Monet kaupungin rakennukset on rakennettu teräsbetonista ja etenkin kaupungin keskustan rakennukset oli näin helppo muuttaa linnoituksiksi. Taisteluille tyypillisiä olivat myös kotitekoisten tai epätavallisten aseiden käyttö. Kapinalliset käyttivät esimerkiksi tavallisille kuluttajille suunnattuja pieniä lennokkeja armeijan liikkeiden seuraamiseen. Myös Filippiinien armeija alkoi käyttää lennokkeja omien rajallisten tiedustelukykyjensä tukemiseksi. Isis-järjestön lehti Rumiyah julkaisi kesäkuussa 2017 erikoispainoksen "Jihad Itä-Aasiassa" Taistelua kuvattiin puolustustaisteluna Filippiinejä vastaan ja armeijaa syytettiin esimerkiksi kaupungin kärsimistä tuhoista.[7] Yhdysvaltojen erikoisjoukot tukivat Filippiinien armeijaa, mutta eivät ottaneet osaa varsinaisiin taisteluihin.[10]

Ramadanin lopulla 25. kesäkuuta julistettiin 8 tuntia kestänyt humanitäärinen tauko taisteluihin. Filippiinien korkein oikeus vahvisti Duterten julistaman poikkeustilan 4. heinäkuuta ja Duterte vieraili taistelualueella Marawissa 20. heinäkuuta. Filippiinien armeijan joukot valtasivat Marawin suurmoskeijan 25. elokuuta ja 22. syyskuuta vallattiin Masiun silta. Samaan aikaan kapinallisten hallussa arvioitiin olevan enää 10 hehtaaria itse kaupungin aluetta. 16. lokakuuta armeija uutisoi Isnilon Hapilonin ja Omar Mauten saaneen surmansa taisteluissa.[8] Abdullah Maute oli saanut surmansa ilmaiskussa syyskuussa.[11] Duterte julisti Marawin olevan vapautettu 17. lokakuuta[8], mutta kuitenkin vielä 23. lokakuuta armeijan joukot valtasivat rakennuksen, jossa kapinallisten sanotaan käyneen viimeisen taistelunsa. Hieman myöhemmin puolustusministeri Delfin Lorenzana ilmoitti Marawin sotilasoperaatioiden loppuneen.[12]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaisia Marawista Iliganissa toukokuussa 2017.

Taistelun päättyessä 23. lokakuuta taistelut olivat kestäneet 154 päivää.[4] Sen aikana kodeistaan Marawissa tai sen lähistöltä pakeni 360 000 siviiliä. Virallisten lukujen mukaan 920 kapinallista, 165 sotilasta ja 47 siviiliä saivat surmansa taistelujen aikana. Kapinalliset ottivat 1 780 panttivankia, jotka onnistuttiin vapauttamaan. Itsenäiset järjestöt eivät kuitenkaan ole voineet vahvistaa virallisia lukuja.[3] Marawin rakennukset kärsivät mittavia tuhoja taistelujen aikana. Taistelujen päätyttyä noin puolet kaupungista oli tuhoutunut ilmaiskuissa ja tykistötulessa, sekä ankarissa katutaisteluissa.[12] Taistelut olivat kolaus Filippiinien armeijan uskottavuudelle sen epäonnistuessa jatkuvasti saavuttamaan sille asetettuja aikarajoja taistelun lopettamiseksi. Toisaalta armeija osoitti myös pystyvänsä toimimaan hallitusti. Duterten julistaessa poikkeustilan pelkona oli, että Filippiinit luisuisi autoritääriseen hallintoon, kuten tapahtui esimerkiksi poikkeustilan aikana Ferdinand Marcosin kaudella 1970- ja 1980-luvuilla. Armeijan koettiin kuitenkin käyttäneen hätätilan sille tuomia oikeuksia harkitusti.[4]

Marawn taistelu lähensi Filippiinien ja Yhdysvaltojen turvallisuusyhteistyötä. Jotkin Filippiinien armeijan tahot kuvailivat Yhdysvaltojen tukea esimerkiksi tiedustelussa jopa ratkaisevaksi tekijäksi taistelussa. Sotilasyhteistyötä lähennettiin myös Malesian kanssa, jolle islam muodostaa saman kaltaisen uhan.[4] Taisteluihin armeijan puolella osallistui myös MILF-järjestön taistelijoita[13] ja taistelun toivottiinkin lähentävän hallituksen ja vuosia sitä vastaan taistelleen kapinallisjärjestön välejä ja nopeuttavan mahdollista rauhansopimusta sen ja hallituksen välillä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jonathan Head: Maute rebel group: A rising threat to Philippines BBC News. BBC. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  2. Sidney Jones: How ISIS Got a Foothold in the Philippines The New York Times. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  3. a b c Philippines: ‘Battle of Marawi’ leaves trail of death and destruction Amnesty International. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  4. a b c d e Malcolm Cook: Unexpected Benefits From a Battle Against ISIS The New York Times. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  5. Marawi fighting: Troops battle militants in Philippine city BBC News. BBC. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  6. Steve Chao: Gaining ground: The battle for Marawi Al Jazeera. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  7. a b c Joseph Franco: Marawi: Winning the War After the Battle International Centre for Counter-Terrorism – The Hague. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  8. a b c d Timeline: The Battle for Marawi ABS-CBN News. ABS-CBN. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  9. Philippines violence: IS-linked fighters 'among militants in Marawi' BBC News. BBC. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  10. Marawi siege: US special forces aiding Philippine army BBC News. BBC. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  11. Julmunir I. Jannaral, Tmt: 7 Maute brothers confirmed dead The Manila Times. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  12. a b Philippines declares end of Marawi war The Straits Times. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  13. Philippine army and armed groups join forces in Marawi Al Jazeera. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)